Nojapyöräfoorumi

https://tekniikanmaailma.fi/iso-amerikk ... a-huoltaa/
TM:n juttu amerikkalaisesta ketjutestistä - eroja on ja huoltaa pitäs. Itteltä jää huoltamatta, joskus suihkutan wd40:stä

PW kirjoitti:

https://tekniikanmaailma.fi/iso-amerikk ... a-huoltaa/
TM:n juttu amerikkalaisesta ketjutestistä - eroja on ja huoltaa pitäs. Itteltä jää huoltamatta, joskus suihkutan wd40:stä

Itse lienen lähes neuroottinen moneen verrattuna ketjun huoltamisen suhteen. Pystäreissä on 2ketjua per pyörä joita kierrätän ja vaihdan aina puhtaat tilalle kun edelliset alkaa olemaan mielestäni tarpeeksi likaiset. Sitten pesen likaiset ultraäänipesurissa. Toisinaan siellä on myös takapakka ja jopa koko vaihtaja kun alkavat olla riittävän likaisia. Ja ketjut menee vaihtoon kun ovat 0,5% venyneitä.

Ketjurasvoina käyttänyt Shimanoa sekä Muc-Offia ja viimeaikoina tullut siihen tulokseen että Shimano kerää vähemmän likaa. Muc-offit on biopohjaisia, Shimano ei taida olla.

PW kirjoitti:

https://tekniikanmaailma.fi/iso-amerikk ... a-huoltaa/
TM:n juttu amerikkalaisesta ketjutestistä - eroja on ja huoltaa pitäs. Itteltä jää huoltamatta, joskus suihkutan wd40:stä

Kiitoksia, tämä oli viimeinen niitti Rofloff-himolleni. Olen aina uskonut, että ketju olisi vahvempi, mitä paksumpi se on. Toki Single-Speed ketjua ei tuossa testattu. Nyt näyttäisi siltä, että Korpin SRAM ketju voi kestää minulla sujuvasti useamman vuoden, ehkä jopa 5 vuotta, jos ajan rattaatkin aivan loppuun.

Sähköllä varustetussa Kottaraisessa ketju meni vaihtokuntoon alle puolessa vuodessa, ja sitten olivat jo rattaatkin menneet pilalle. Kerran vuodessa piti vaihtaa koko setti, kerrankin alkoi äärimmäisen jyrkässä ylämäessä 15 piikkinen eturatas lyömään tyhjää, kun ei pystynyt pitämään ketjusta kiinni. Mutta silloinkin pyörä oli normaalissa ajossa toimiva ja vaihteetkin pelittivät. Oli muuten Shimanon settiä, joten ehkä SRAM:lla olisi päässyt 2 vuotta kerrallaan?

Puusilmä kirjoitti:

Olen aina uskonut, että ketju olisi vahvempi, mitä paksumpi se on.

Jos ainoa muuttuja on paksuus, näin onkin.

jooseha kirjoitti:

Puusilmä kirjoitti:

Olen aina uskonut, että ketju olisi vahvempi, mitä paksumpi se on.

Jos ainoa muuttuja on paksuus, näin onkin.

Paksuus on eri asia kuin leveys. Ketjut tehdään samanpäksuisista sivulevyistä, jotka määräävät ketjun vetolujuuden. Kulumiskestävyys riippuu rullien ja muhvien ḱontaktipinta-alasta ja voitelusta. Ketjun leveyden mukana nämä eivät kasva vain uloimman rullan leveys kasvaa ja se voi parhaimmillaan mahdollistaa leveämmän rattaan ja vähäisemmän rattaan kulumisen. Ketjun kulumiseen se ei vaikuta.

Tämä kaikki koskee tietenkin aina kutakin ketjun rakennetyyppiä kerrallaan, eikä suoraviivaisesti voi tehdä päätelmiä rajennetyyppien kesken.

Piti laittaa kuva holkkiketjusta ja muhviketjusta, mutta eihän niitä tähän hätään löytynyt. Palaan asiaan.
Onpas tämä vaikeaa. Vain tällainen kuva löytyi sisälenkin muhvista. SIsälenkin muhvin sisäreiässä pyörii ulkolenkissä kiinni oleva tappi ja muhvin ulkopuolella ketjupyörään vastaava rulla. Koska voima tulee sivulevyä pitkin ja ketjun tappi taipuu, ei leveä holkkiketju, jossa tuon prässätyn muhvin tilalla on erillinen holkki sisälekkien välillä, ei kestä sen paremmin, koska tappi ei kuitenkaan vastaa holkkiin kuin päitä, sivulevyn kohdalta. Olennaista on siis vain sisälenkin ja tapin kontaktipintojen kulumiskesto, mikä leveässä ketjussa ei ole kapeaa suurempi, koska näissä keskitappi taipuu vain entistä enemmän, eikä välitä kuitenkaan kontaktivoimaa keskiosaltaan.

PItäisi varmaan itse piirtää, kun ei löydy sitä kuvaa, jonka tiedän olevan jossain internetin nurkassa, jonne sen viimeeksi jätin.

Tälläistäkö kaipasit?

jooseha kirjoitti:

Tälläistäkö kaipasit?

Tuota juuri, mutta on tämäkin niin huonolaatuinen (pieni) kuva, ettei tuohon kannata yrittääkään piirtää deformoitumismuotoja, eli ketjun osia sillä tavalla taipuneena, johon ne ketjua vedettäessä (normaali käyttötila) taipuvat. Vedon alaisen ketjun nivel taipuu ketjun tullessa vetävälle rattaalle sivulevyjen vetämänä. Siinä vaiheessa kun rulla alkaa välittää voimaa ketjuun on ketju jo taipuneena, eikä linkin kulma enää muutu.

Teen listan:
-Keskitappi taipuu
-Keskitappiin liittyvät ulkolenkit taipuvat keskeltä sisään päin.
-Holkkimallisen ketjun holkki ei taivu tapin taipuman mukana, koska on kiinni päitään ja paksumpi ja keskeltä jäykkä, joten sen kontakti tapin kanssa on reunassa terävä ja vino.
-Muhvimallisen ketjun sisälenkkien päiden muhvit taipuvat helpommin keskitapin mukaan, koska ovat kahdessa osassa ja vain sisälenkin jäykkyyden varassa.
-Holkin ja rullan (tai muhvien) välinen kontaktipinta on joka tapauksessa suuri ja kontakti muoto tasainen, joten tämän välin kuluminen ei vaikuta ketjun käyttöikään.

Uusi, muhvimallinen kapea ketjumalli on siis yksinkertaisempi, siinä on vähemmän osia ja se toimii paremmin ja kestää pidempään. Kehitys kehittyy!

Parafiinivoitelutestailu alkakoon: 1CV:n ketjut (yht. 3 kpl) ovat uiskentelemassa bensassa, rasvanpoistoaineessa ja sinolissa. Parafiini ja parafiiniöljy odottavat, kuten myös keittelyyn passeli vesihaudekattilakin.

Kunhan ketjujen putsausvaihe on ohi, niin vuorossa maagisen voiteluseossuhteen etsiminen .
Mitähän tästäkin tulee...

Taannoin takavuosina (ajalta ennen nettiä...) tuli kokeiltua ketjun keittämistä parafiinissa, mutta ilman kunnollista putsausta ja pelkällä parafiinilla ilman parafiiniöljyä. Ei ollut kovin menestyksekäs testi, parafiinit rapisivat ketjusta alta aikayksikön ja ketju alkoi nopeasti kitistä ja helistä. Eli ainakin kaksi isoa virhettä tuli tuolloin tehtyä, ans kattoo miten nyt onnistuu.

Hienoa, että aloitit tämän.

Voi olla turha pelko, mutta aikanaan metalliopin kurssilla ei saanut käyttää Sinolia, kun siinä on sitä denaturointiainetta, joka jää alkoholin kuivuttua metallin pintaan. SIksi käytettiin silloin Alkon Ba etanolia. Tuo kengurumies käytti metyloitua spriitä, mikä voisi olla vieläkin parempi, mutta voi olla vaikeaa löytää Suomesta, kun olemme niin hanakoita juomaan kaiken spriin, ellei se maistu Sinolille.

Voihan se olla, ettei tuo denaturointiaine haittaa, eikä sitä kokeilematta voi tietää. –Vai voiko kuitenkin. Mitä sanoo Nojapyöräfoorumin päivystävä kemisti ajarmala?

Minä joskus pestä pyörittelin Nazga Fuegon ketjut kolmesti kerosiinilla, ja edelleen vaan hiekka rahisi, kun laitoin ne takaisin. Ketju oli siis upotettuna nesteeeseen, nestettä oli runsaasti ja vaihdoin aina uuden nesteen tilalle. Vajaa litra meni tavaraa.

Olisikohan kammo ketjunhuoltoa kohtaan jäänyt juuri tuosta tapauksesta? ”Ei koskaan enää!”

jori kirjoitti:

Voihan se olla, ettei tuo denaturointiaine haittaa, eikä sitä kokeilematta voi tietää. –Vai voiko kuitenkin. Mitä sanoo Nojapyöräfoorumin päivystävä kemisti ajarmala?

Ei ole tietoa denaturointiaineen vaikutuksista ketjuhin. Mutta tulee vaan se mieleen, että jos ketjut on ennestään voideltu öljyllä, niin mahtaako Sinol puhdistaa ketjua lainkaan. Sinol kun on alkoholi ja voitelyöljy on, noh, öljyä. Onneksi tm:llä on testi menossa niin sittenhän sen näkee.

Minä olen joskus aikoinaan pessyt ketjua Omo Colorilla. Nyt sitä ei enää ole varastossa, niin on joutunut turvautumaan Formil Colour -tuotteeseen. Pesuaineita olen käyttänyt siksi, että ei tarvitse nähdä vaivaa likaisten oljyjen hävittämisestä.

Olisiko ultraäänipesuri mitään?

ajarmala kirjoitti:

jori kirjoitti:

Voihan se olla, ettei tuo denaturointiaine haittaa, eikä sitä kokeilematta voi tietää. –Vai voiko kuitenkin. Mitä sanoo Nojapyöräfoorumin päivystävä kemisti ajarmala?

Ei ole tietoa denaturointiaineen vaikutuksista ketjuhin. Mutta tulee vaan se mieleen, että jos ketjut on ennestään voideltu öljyllä, niin mahtaako Sinol puhdistaa ketjua lainkaan. Sinol kun on alkoholi ja voitelyöljy on, noh, öljyä. Onneksi tm:llä on testi menossa niin sittenhän sen näkee.

Minä olen joskus aikoinaan pessyt ketjua Omo Colorilla. Nyt sitä ei enää ole varastossa, niin on joutunut turvautumaan Formil Colour -tuotteeseen. Pesuaineita olen käyttänyt siksi, että ei tarvitse nähdä vaivaa likaisten oljyjen hävittämisestä.

Olisiko ultraäänipesuri mitään?

Tuo Sinol on pesuprosessin viimeinen vaihe. Ensin pestään enin rasva pois bensalla, sitten rasvanpoistoaineella pintaan kuivunut rasvaisen bensan jäämä ja SInolilla sitten vasta viimeistellään.

ajarmala kirjoitti:

Olisiko ultraäänipesuri mitään?

On. Kuten aiemmin mainitsin niin itse käytän kyseistä laitetta ja pesuneesteenä kuuman veden lisäksi Motonetin myymää Oregonin UÄ-pesunestettä. Pesutulos on ollut joka kerta täydellinen. Ei rahise hiekka ja ketjut on todella puhtaat.

jori kirjoitti:

Tuo Sinol on pesuprosessin viimeinen vaihe. Ensin pestään enin rasva pois bensalla, sitten rasvanpoistoaineella pintaan kuivunut rasvaisen bensan jäämä ja SInolilla sitten vasta viimeistellään.

Kolminkertainen pesu kuulostaa hankalalta Ei ketjujen pesu mitään laboratoriotason työtä vaadi. Pelkällä bensalla olen aina saanut riitävän puhtaat ketjut. Jos taas löpöllä olen pessyt, on toinen pesu alkoholilla tai pesuaineella ollut tarpeen ellei ketju tule uudelleen öljyttäväksi.
Bensa on siittä kätevää ainetta että se haihtuu kohtuullisessa ajassa pois, joten ei jää hävitettävää nestettä.

Puusilmä kirjoitti:

Minä joskus pestä pyörittelin Nazga Fuegon ketjut kolmesti kerosiinilla,

Lentobensalla? Sitähän sanalla suomessa tarkoitetaan. Vai kenties englanniksi (valo)petroolilla?

Mitä lieni, liuotinpesu taisi olla tuotteen nimi. Rasvaista ja polttoaineelle haisevaa. Runsaasti varoituksia ja ongelmajätettä, vaikka biohajoavaa muka oli. Jostain jäi mieleen sana kerosiini.