Nojapyöräfoorumi

Vilijami kirjoitti:

Jukkaa on häirinnyt ilean akselin ackermanit. Tässä lyhytkampi-ileanissa sekin asia helpottuu.

Eihän se mua häritse, vaan renkaiden kitkapintoja Tässä kohdassa olen taipuvainen kampiuskovaisten ajattelutapaan, "mitä lyhyemmät, sitä paremmat" Saman kallistuskulman saa kuin pitkäkampisella, kunhan tekee kapeamman raideleveyden. Riittävästi kun kaventaa niin pärjää kokonaan ilman kampia ja yhdellä takapyörällä...

Jukka

jviirret kirjoitti:

Saman kallistuskulman saa kuin pitkäkampisella, kunhan tekee kapeamman raideleveyden. Riittävästi kun kaventaa niin pärjää kokonaan ilman kampia ja yhdellä takapyörällä...

Periaatteessa noin, mutta renkaiden joustojen aiheuttama epämääräisyys kasvaa sitä enemmän, mitä pidemmät kammet ja kapeampi raideväli, eli tässäkin asiassa olen lyhytkampiuskovainen ja mielenkiinnolla seuraan Vilijamin projektia.

Lyhyistä kammista on sekin hyöty, että perän lukitus on sitä helpompaa, mitä lyhytkampisempi taka-akseli on. Lyhytkampiperän vaatimat lukitusmomentit ovat pienemmät ja koska kammet ovat lyhyemmät ja säätökulmat siten suuremmat, on mahdollista käyttää myös sokkatyyppistä peräkammen lukitusta ilman liian suuria säätöportaita.

Kevennetty telin laakerointi. Teflonpintainen laipallinen liukulaakeri. Taka-akseli on 25x1,5 hydrauliikkaputkea, jonka päähän sahasin kahteen suuntaan halkion. Levitin putken päätä hieman, jotta laakerin 23mm ulkohalkaisija mahtui sisään ja lopuksi stauffi kiristys. Taka-akselin sisään sujahti 20x2,5 teliakseli aika välyksettömästi.

Akseli on valmis. Nyt koeajolle -->

Hmm, saako/saiko kurvissa kallistettua riittävästi ettei keskipakovoiman vaikutuksesta heilahda ulkokurviin päin kallelleen?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Hmm, saako/saiko kurvissa kallistettua riittävästi ettei keskipakovoiman vaikutuksesta heilahda ulkokurviin päin kallelleen?

Jukka

Minulla oli aikanaan tuollainen kallistettava perä Iskiaspyörässäni. Vaikea oli saada sitä niin herkäksi, että sitä olisi voinut ajaa kuten kaksipyöräistä. Parhaiten se toimi niin, että kahvoista vetämällä takarunko kallistettiin kurviin, tai varsinkin kaltevalla tiellä pystyasentoon, jossa se pysyi sitten itsestään, kun kahvoista päästi irti.

Tämä mekanismi on toki herkempi, mutta noin lyhyillä kammilla ja suurehkolla laakerihalkaisijalla voi olla vaikea saada kitkattomalta tuntuvaa kallistustoimintoa. Vaikea on ajaa, jos kallistussuuntaan on vähänkään kitkaa tai joustoa. Minä laittaisin tuohon pykälällisen vivun, jolla kallistus säädettäisiin halutuksi ja jossa pykälässä se sitten pysyisi, kunnes käsin irrotetaan.

Eka koeajolla oli kammet 180° kulmassa toisiinsa nähden. Herkkyys tuosta tosiaan puuttui ja yläkuolokohtaan tullessa oli vaikea saada kallistus enää oikenemaan. Keskiasentoon oli aika mahdoton saada jäämään.

Toka koeajolle käänsin kammet 135° kulmaan, jotta saisi pienen keskityksen, eikä yläkuolokohdan jumitusta enää ilmenisi. No keskitystähän tuli niin kovasti, että kaltevalla tiellä ei enää saanutkaan oikaistua pyörää suoraan.

Pitäisköhän tosiaan tehdä vipu kallistukselle ja kääntää kammet takaisin 180° kulmaan?

Ennen kuin värkkäät vipuja niin kokeile vielä muitakin astekulmia, eihän sitä tiedä vaikka joku sopiva tuolta 135-180astetta väliltä löytyisi?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Hmm, saako/saiko kurvissa kallistettua riittävästi ettei keskipakovoiman vaikutuksesta heilahda ulkokurviin päin kallelleen?

Kallistusta saisi olla enemmän, jos kallistukselle ei ole vipua tai lukitusta.

jviirret kirjoitti:

Ennen kuin värkkäät vipuja niin kokeile vielä muitakin astekulmia, eihän sitä tiedä vaikka joku sopiva tuolta 135-180astetta väliltä löytyisi?

Niin teen!

Ei tullut ilman vipua mitään, mutta vivun kanssa tuntuu toimivalta. Ainakin lähikurvailuissa. Pidemmän ajan kuluessa vasta lopullinen totuus valkenee.

Meneekö enää ilman työkaluja matkalaukku kokoon?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Meneekö enää ilman työkaluja matkalaukku kokoon?

Eihän se mennyt ennenkään ilman työkaluja, mutta nyt kun siihen on tullut lisättyä kallistettavaa perää, ohjausiskaria ym. hilpettä, niin alkuperäinen ajatus on kärsinyt kovasti. Pitääkö tehdä uusi vielä kätevämmin taiteltava, kun tämä on kerta pilattu

Kallistuksen ääriasennot.

Positiivisena ominaisuutena tuli poikittaisten railojen ja kanttareiden ylityksien miellyttävyys epäsymmetrisen akselin ansiosta. TÖNKS, TÖNKS muuttui hienostuneeksi dadam, dadam menoksi.
Kaupallisissa kinnereissä ja tadpoleissa voisi ihan hyvin olla 50mm aseliväliero eturenkaissa, ilman että siitä tulisi mitään harmia.