Kausi lähtee käyntiin hitaasti, mutta varmasti. Tänään sain jo Heiaheiaan merkattuina lenkkeinä pyöräilykilometrejä enemmän kuin käveltyjä. Silti niitä on vielä vähemmän kuin meinaa juhannuksena veivata. Nämä hienot säät tulivat kyllä loistavaan aikaan tuomaan puhtia.
Mä taisin joskus kehua, kun Akilleksen kilpapyöräilijät moikkailee tullessaan lenkillä vastaan. Ilmeisesti ne kehtaa tehdä niin vain ollessaan yksin. Tänään rullailin yhtä lempikohdistani pitkää hitaasti laskevaa tietä peltojen keskellä mutkitellen. Vastaan alkoi tulla yksitellen ruutupaitoja. Näyttivät olevan tosissaan, joten en tarkoituksella häirinnyt moikkailemalla. Parilla tyypillä meni hupaisasti rytmi sekaisin, kun hämmästyivät vastaantulijaa Voi sorisori. Sit yhessä kohtaa ruutupaitoja oli yksi bussipysäkillinen omaa kiitolinjavuoroaan odottamassa. Niitä sitten tervehdin reippaalla kädenheilautuksella. Voi jummi että oli happamia ilmeitä. Ei kai sovi häiritä kesken Harjoituksen, vaikka olivat odottelemassa. Saisivat varmaan töitä ranskankermatehtaalta.