Nojapyöräfoorumi

Kävin eilen optikolla - palasin taasen, sitten 80 luvun, piilariaikaan. Aika kiva kun näkee KIRKKAASTI. Osasyy tähän oli noi pakkaset ja rillien huurustuminen ja pyöräillessä muutaman kerran mieleen juolahtanut juttu - että olispa kiva kun olis ollu ajolasit, niin ei olis toikaan ötökkä osunut silmään.

Aurinkolasitkin on edullisempia kun ei tartte ostaa niitä näkölinssien kanssa.

Pari päivää sitten taasen törmäsin ekaa kertaa oikeesti tähän http://www.aliexpress.com/ sivustoon. Etsiskelin kameralaukkua - löysinkin hienon ja tilasin sen 17 eurolla kotiin kuljetettuna. Laukku oli laatumerkin lapuilla etc. kaupan. Laatumerkki maksaa länsimaissa n. 100€.

MUTTA. Kun kaikki kamat nyt tehdään siellä Kiinassa - niin onkohan nyt yleisesti niin että sama tehdas siellä niitä pukkaa ulos sivuovesta - tai henkilökunta kusettaa työnantajaa ja tekee vähän extraa. Näinköhän noin monta rihkamalajiketta oikeesti olisi kaupan. Miten nyt joku jaksaisi muutamaa sataa - tuhatta kappaletta kopioida jotain kameralaukkua esimerkiksi?

Bikester verkkokauppa sitten mainosti jotain - osui silmään tommoiset POC merkkiset hienot pyöräilylasit:

http://www.bikester.fi/392981.html

EN IKINÄ - kuuna päivänä investoisi melkein kolmeasataa euroa ajolaseihin. Sillä rahallahan rakentaa ihan uuden pyörän hyvillä osilla. Joku tolkku nyt pitää olla kuiteskin.

Mutta mitäs sitten kun ne samannäköiset ja mahdollisesti samasta tehtaasta kotoisin olevat sitten maksaakin vaan 16 euroa? Onksne kopiot vai aidot? Jos ne on kopiot, mutta toimii?

http://www.aliexpress.com/item/POC-DO-B ... 656ebd902e

ESIM: Mun eilinen optikko kertoi että näillä mun silmillä pitäisi olla monitehot, joita en ottanut. Mutta lähinäköön tarttee sit jotain. Optikko sanoi että mene motonettiin ja osta sielä diopterin verran plussa. No en mennyt vaan ostin optikolta kympillä valmiit pokat. Öö. Jos optikon rillit maksaa kympin ja Motonetin vitosen. Niin jossainhan niitä nyt tehdään ja paljon.

CASE POC - olisko nyt sitten kuiteskin niin että POCin rillien hinnassa on se 250 markkinointia ja brändiä - okei designia tietty kans. Sit ne on tehty Kiinassa ja sieltä niitä saa 16 eurolla designerin liksasta piittaamattomilta tyypeiltä - mutta tuote on sama?

Mitäs tähän sanotte?

Olen antanut itselleni kertoa, että muoto ja jopa muotit ovat samoja, joita alkuperäisiäkin valmistava kiinalainen yritys käyttää. Materiaali voi olla samaa, mutta todennäköisemmin jotain halvempaa. Tyhmää sinänsä, sillä materiaalikustannus on muovituotteilla yhdestä viiteen euroon kilolta, eli noin 1-5 senttiä laseilta. Näin ne kuitenkin kuulemma tekevät. Tämän minulle kertoi muovimateriaaleja vuosikymmeniä kaupannut ja nykyisin muovitietoa myyvä Pasi Järvinen Muovifakta nimisestä firmasta -ajarmalan kurssikaveri Otaniemestä 80-luvulta.

Päteeköhän tämä nyt yleisesti kaikkeen muovikamaan = vai vaan tämmöisiin lasijuttuihin.

Metallinpaljastin videoita katsellessa olen todennut että kopioita on todella laidasta laitaan.
Esim. Garretin pinpoinerista(120e) liikkuu täysin alkuperäisellä tavalla toimivia kopioita(50e), kuin myös ihan eri elektroniikalla olevia paskoja, joiden toiminta vastaa 20euron laitetta.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Metallinpaljastin videoita katsellessa olen todennut että kopioita on todella laidasta laitaan.
Esim. Garretin pinpoinerista(120e) liikkuu täysin alkuperäisellä tavalla toimivia kopioita(50e), kuin myös ihan eri elektroniikalla olevia paskoja, joiden toiminta vastaa 20euron laitetta.

Jukka

Tämä kuulostaa perinteiseltä venäläiseltä kopiolta saksalaisesta kamerasta.

Pastori kirjoitti:

MUTTA. Kun kaikki kamat nyt tehdään siellä Kiinassa - niin onkohan nyt yleisesti niin että sama tehdas siellä niitä pukkaa ulos sivuovesta - tai henkilökunta kusettaa työnantajaa ja tekee vähän extraa. Näinköhän noin monta rihkamalajiketta oikeesti olisi kaupan. Miten nyt joku jaksaisi muutamaa sataa - tuhatta kappaletta kopioida jotain kameralaukkua esimerkiksi?

Noinhan sitä toimitaan länsimaissakin - ainakin osassa tuotteita! Mutta kalliin näköisiä tuotteita valmistetaan varmasti jossain muussakin tehtaassa aitoina kopioina. Ennakkoon ei tiedä kummanlaisen tilaa ja toisaalta kopiokin voi olla hyvä. Tuurista kiinni mitä saa

Pastori kirjoitti:

Päteeköhän tämä nyt yleisesti kaikkeen muovikamaan = vai vaan tämmöisiin lasijuttuihin.

Juu kaikkeen, liikkuvien työkoneiden teräsrakenteita myöten. Muoto ja työn laatu on ihan käypäistä nykyään, mutta materiaali saattaa olla –ei suinkaan aina– ihan mitä vain. Materiaalia kun ei ihan ensi vilkaisulla ole mahdollista tunnistaa.

Opettavainen tarina kulttuureista, kehityksestä ja materiaalioiminaisuuksista:

Muutama vuosi sitten eräs raskaita työkoneita tekevä suomalainen firma päätti teettää teräsrakenteista osan kiinassa. Työn laatu saatiin käypäiseksi pienellä opettelulla, mutta jonkin ajan kuluttua koekuormitettu laite hajosi oudosti. Asiaa tutkittiin ja todettiin, että kiinalaiset olivat vaihtaneet materiaalin halvempaan kiinalaiseen teräkseen, joka kyllä täytti piirustuksessa olleen laatuluokan vaatimukset, mutta ei ollut lähelläkään suomesta toimitettua terästä.

Suomalainen suunnittelija oli aikanaan käyttänyt piirustuksessa teräslaatumerkintää Fe 37D. Terästen sitkeysominaisuudet olivat valmistusmenetelmien kehittymisen myötä parantuneet viime vuosina, eikä noin huonolaatuista terästä ollut enää käytännössä saanut kahteenkymmeneen vuoteen. Terästen iskusitkeys länsimaisissa teräksissä on parantunut niin, että uusilla menetelmillä tuli halvimmastakin laadusta paljon entistä "laatuterästä" parempaa ilman että asiaa mitenkään huomioitiin.

Samana aikana koneen rakenne oli pikku hiljaa kehittynyt ja osat keventyneet ja silti se kesti aina hyvin koekuormituksen, koska kyseinen rakenne tehtiin aina vuosi vuodelta paremmasta –aikansa halvimmasta– suomalaisteräksestä. Iskusitkeysluokka parani tasatahtia tuotteen muutosten tahdissa.

Suomalaiset suunnittelijat eivät huomanneet materiaalien paranemista ja sen ristiriitaa vanhaan piirustusmerkintään, vaan vanha standardimerkintä kopioitui vuosi toisensa jälkeen piirustukseen. Tuo merkintä, Fe37D, tarkoitti heidän mielessään samaa kuin "halvin saatavilla oleva perusteräs". Se oli totta suomessa, mutta ei kiinassa ja ongelma syntyi heti, kun työ siirrettiin Kiinaan.

Kiinalaiset valmistivat vartavasten juuri noin huonoa terästä, kuin Fe37D standardi sanoi, tekivät siitä koneen, joka ei sitten kestänyt. Ongelmana siis oli, että suomalaisten halvinkin laatu oli ollut jo vuosikymmenet paljon parempaa, kuin tuo vanhan standardin "laatuteräs". Kyllä kiinalaisillakin olisi ollut parempaa terästä, mutta koska sellaista ei vaadittu, tehtiin kuten piirustuksessa luki. –Kiinalainen kulttuuri.

Toki suomalaisissa standardeissa on huonompaakin terästä vieläkin –ainakin paperilla– mutta todellisuudessa se on ylittänyt standardiin kirjatut vaatimukset jo kauan niin rajusti, että kokeneet suunnittelijat olivat tottuneet ajatukseen, että "kyllä se kestää". Ruukin esittessäkin lukee: "Myötölujuuden (Re) ja iskusitkeyden (Charpy V) arvot ”vähintään arvoja”. Tarkassa vertailussa on käytettävä alkuperäisiä standardeja ja ohjelehtiä."
Tilanne oli saman tapainen, kuin 80-luvulla, jolloin myytiin Dry Vodkaa pullotettuna Pöytäviinapulloon pari markkaa halvemmalla, koska niin huonoa kuin sellutehtaan jäteliemestä tehty Pöytäviina, ei enää saanut mistään.

jori kirjoitti:

Tilanne oli saman tapainen, kuin 80-luvulla, jolloin myytiin Dry Vodkaa pullotettuna Pöytäviinapulloon pari markkaa halvemmalla, koska niin huonoa kuin sellutehtaan jäteliemestä tehty Pöytäviina, ei enää saanut mistään.

Tämähän jatkui silleen että Pöytäviinapullossa oli Koskenkorvaa ihan viimevuosiin saakka - mutta sitten ne päättivät blandata sitä prosentilla miedommaksi että jokin tolkku säilyisi. Voipi tosin olla että laimennus tehtiin vaan etikettiin.

Samaa asiaahan on myös tässä Valion ruokahuijauksessa, on edullisempaa tehdä samaa tuotetta joka purkkiin:
http://www.hs.fi/ruoka/a1448861047259
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/valio ... a/y4rTsmjG

jori kirjoitti:

Olen antanut itselleni kertoa, että muoto ja jopa muotit ovat samoja, joita alkuperäisiäkin valmistava kiinalainen yritys käyttää. Materiaali voi olla samaa, mutta todennäköisemmin jotain halvempaa. Tyhmää sinänsä, sillä materiaalikustannus on muovituotteilla yhdestä viiteen euroon kilolta, eli noin 1-5 senttiä laseilta. Näin ne kuitenkin kuulemma tekevät. Tämän minulle kertoi muovimateriaaleja vuosikymmeniä kaupannut ja nykyisin muovitietoa myyvä Pasi Järvinen Muovifakta nimisestä firmasta -ajarmalan kurssikaveri Otaniemestä 80-luvulta.

Terveisiä vaan Pasille... Silmälaseista puhuttaessa pitää muistaa, että minä en voisi laittaa mitään roskia eli piilolaseja silmiini, joten käytän siis näön vuoksi ihan kunnollisia sangallisia silmälaseja.

Viime syksynä oli mielenkintoista. Specsavers mainosti, että ilmainen näöntarkastus ja 29 eurolla lasit sitten päälle. No, minähän iskin sitten kiinni moiseen tarjoukseen: näöntarkastus toimi loistavasti ja tulokset olivat upeita. Mutta sitten, kun ruvettiin katsomaan niitä varsinaisia laseja, niin jo kehysten halvin hinta oli 59 e ja siitä sitten ylöspäin 79 e ja 109 e. Hmm? Kysyinkin sitten, mitä linssit sitten maksavat: optikko kertoi, että kehykset ja linsit maksavat yhteensä 409 eur... Täh, kysyin minä, kun tarjous oli 29 eur. Selittivät, että näin suureen miinukseen ja moniteholinsseihin pitää olla kallista korkean taitekertoimen muovia linsseissä. No, kysyin, olisiko hieman pienemmän taitekertoimen linsseillä kokonaisuus halvempi... Juu, silloin hinta olisi 379 eur. Totesin sitten siihen, että jos vaikka hieman harkitsisin asiaa ennen päätöstä... Marssin siis kaupasta ulos resepti mukanani.

Kotiin päästyäni, menin vanhasta tottumuksesta heti nettiin ja siellä jo aiemmin tuntemalleni Zenni Opticalin sivuille - firma on Kaliforniasta, mutta niiden lasit valmistetaan Kiinassa ja postitetaan Hong Kongista... Tilasin sieltä uudet moniteholasit itselleni reseptin mukaan ja hinta toimituskuluineen oli 74 euroa. Tuskinpa ne kuitenkaan niitä minulle tappiolla myivät...

Tämä ei ole maksettu mainos ja muitakin firmoja on... Olen kuullut, että jotkut kehuvat ostaneensa 1000 euron silmälasit Suomesta - ei se tietenkään tyhmä ole, joka pyytää, vaan se, joka...

Aiemmin taisin kannustaa matkailemaan ulkomailla näin: hanki resepti kotimaasta - matkusta Intiaan tms. ja mene optikkoliikkeeseen. Hintaerotuksella saat ilmaiset lennot.

Omat titaanipokat ja käsinpiirretys linssimallit etc. hintalappu kotimaassa 700€ - hintalappu Intiassa 200€. Tarjouslento Helsinki - Delhi - Helsinki oli tuolloin 500€

Nissen 79€ tarjous venähti 105ksi muistaakseni ohennetun linssin kanssa sarjamurhaajalaseissa, jotka mahdollistavat 21 asteen penkissä ajon näkien lähelle eteen maahan. En muista tuliko kova pinnote päälle. Paksu olisi ollut linssi ilman ohennusta. Minullekaan ei piilarit käy ja Tallinna oli kallis voimakkuuksilla olevien aurinkolasien ostopaikka. Mitäs otin merkkipokat.

On joitain asioita, joita en suostu ostamaan suoraan Aasiasta esim. Kiina. Mm. syötävää, juotavaa, leluja (etenkään pienille lapsille) ja aurinkolaseja. Optikot joutuvat testaamaan UV-suojauksen todenmukaisuuden ennen myyntiä. Tumma linssi suurentaa silmän pupillia, mutta jos UV:ta ei suodateta pois, niin ei ole kovin hyvä juttu. Tulli Suomessa testaa ja lelujen muovista on löytynyt mm. lyijyä. Syötävää ja juotavaa tuskin tarvitsee perustella.

Ainakaan Suomesta ei kannata silmälaseja hommata. Itselläni on jo 20 vuoden hankintahistoria Virosta. Japanilaiset linssit, italialaiset kehykset, linssit asennetaan Tanskassa, hinta Tallinnan optikkoliikkeessä puolet Hervannan optikoiden tarjouksista. Vaatii tietysti pari reissua, mutta saahan siinä mukaan muutakin tuotavaa... Tulli pahus yhdessä välissä röntgenkuvasi postipaketteja ja rohmusi tullimaksut, mutta ei kai nyt EU-aikaan enää.

Ei tarvitse kahdesti käydä Tallinnassa, kun kusti polkee.