Nojapyöräfoorumi

Et voi jatkaa ketjuhaarukkaa, vaan jatkon pitää olla siinä etuhaarukan puolella. Ketjuhaarukan voimat ovat todella suuret, eikä niiden kantamiseen voi käyttää muuta kuin ketjun suuntaista lattaa. Etuhaarukan puolella voimat ovat pienemmät. Suosittelen taivuttamaan etuhaarukkaa tai laskemaan kampikeskiötä jatkopalan sijaan tai siirtämään penkkiä taaemmas, jos vieläkin täytyy lisätä poljinetäisyyttä.

61astetta on paras ohjauskulma

PW kirjoitti:

61astetta on paras ohjauskulma

Jürgenin mielestä 63, pythonissa toki, mutta lähellä ollaan.

Vilijami kirjoitti:

PW kirjoitti:

61astetta on paras ohjauskulma

Jürgenin mielestä 63, pythonissa toki, mutta lähellä ollaan.

MIkä on Jürgen Magesin mielestä paras jättö? Näissä MBB-pyörissä jättö on posittiivinen ja pyhtoneissa rajusti negatiivinen. Eroa on pirusti.

Keula laskee hieman kunhan siirrät rengasta eteenpäin ja asemoit sen niin että jarrutappeja ei tarvitse siirtää. Samalla jätöstä tulee kohtuullisempi
Ranskalaiset tekee vielä loivemmalla ohjauskulmalla, joten siitä ei ole isompaa huolta. Liian loivalla rupeaa keula kaatumaan jalkojen painosta.

Vilijami kirjoitti:

Jürgenin mielestä 63, pythonissa toki, mutta lähellä ollaan.

Tuo perustuu negatiivisen jätön itseoikaisun maksimointiin 26" renkaalla. Positiivisella jätöllä itseoikaisua ei edes tapahdu

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Jürgenin mielestä 63, pythonissa toki, mutta lähellä ollaan.

Tuo perustuu negatiivisen jätön itseoikaisun maksimointiin 26" renkaalla. Positiivisella jätöllä itseoikaisua ei edes tapahdu

Ei aivan näin. Itseoikaisun maksimi saadaan 53 asteella. EskoM käyttää tätä hipsussa. Jürgen sanoo sen keskittävän liian rajusti. Rengaskoko ei vaikuttane nivelen kulmaan.
Omat kokemukset ovat lähinnä kolmipyöräisistä, mutta pyörätyypistä ja jätöstä riippumatta 60-65 astetta tuntuu huomaamattomimmalta eli luultavimmin parhaalta?

Vilijami kirjoitti:

Ei aivan näin. Itseoikaisun maksimi saadaan 53 asteella. EskoM käyttää tätä hipsussa. Jürgen sanoo sen keskittävän liian rajusti. Rengaskoko ei vaikuttane nivelen kulmaan.
Omat kokemukset ovat lähinnä kolmipyöräisistä, mutta pyörätyypistä ja jätöstä riippumatta 60-65 astetta tuntuu huomaamattomimmalta eli luultavimmin parhaalta?

Penkin nousemiselle kääntäessä maksimikohta on tuo 53⁰. Jürgenin kokeilujen perusteella jalat kuitenkin painavat keulan kumoon kunnes jyrkentää keulaa 63⁰:een. Toteaa kuitenkin että asteluku on jokaiselle pyörälle eri. Mikä on aivan loogista, koska pikkurenkaiset pyyttonit ovat usein loivemmalla 60⁰:een ohjauskulmalla.

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Ei aivan näin. Itseoikaisun maksimi saadaan 53 asteella. EskoM käyttää tätä hipsussa. Jürgen sanoo sen keskittävän liian rajusti. Rengaskoko ei vaikuttane nivelen kulmaan.
Omat kokemukset ovat lähinnä kolmipyöräisistä, mutta pyörätyypistä ja jätöstä riippumatta 60-65 astetta tuntuu huomaamattomimmalta eli luultavimmin parhaalta?

Penkin nousemiselle kääntäessä maksimikohta on tuo 53⁰. Jürgenin kokeilujen perusteella jalat kuitenkin painavat keulan kumoon kunnes jyrkentää keulaa 63⁰:een. Toteaa kuitenkin että asteluku on jokaiselle pyörälle eri. Mikä on aivan loogista, koska pikkurenkaiset pyyttonit ovat usein loivemmalla 60⁰:een ohjauskulmalla.

Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Annetaan asteentarkka kulma ja se on silti "jokaiselle on pyörälle eri". Vähintään pitäisi jättö ilmoittaa sehän tuolle nousulle toimii vipuna. Nuo ohjausgeometriat riippuu ohjauskulman lisäksi vähintäänkin offsetista ja renkaan paksuudesta ja akselivälistä.

Pystypyörässäkin se on näin tarkkaa, puhumattakaan pythonista ja MBB-pyöristä, joiden ohjaukseen vaikuttaa myös kuskin painojakauma, erityisesti jalkojen paino ja vielä takapuolen painon suhde yläkroppaan ja takapyörän sijaintiin puhumattakaan pyörän painojakaumasta.

Tarkoitan, että kannattaa ottaa toimivasta pyörästä mallia enemmän kuin vain yksi kulma. Ihan tarpeeksi on epävarmuustekijoitä tämänkin jälkeen.

jori kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Annetaan asteentarkka kulma ja se on silti "jokaiselle on pyörälle eri".

Äläs nyt. Asiayhteydestään irroitettuna kuulostaa pöljältä. Kyseinen 63⁰ on "alkuperäistä" pythonia tehdessä kokeilemalla saatu luku, jonka esittäjäkin (Jürgen) tietää pätevän vain ja ainoastaan kyseisessä tapauksessa ja antaa siksi varauksen että se on jokaiselle pyörälle ja kuskille eri.

Jürgen Mages kirjoitti:

So 63° is the best pivot angle?

Not really, but it is close: The optimal pivot angle is exactly the one where the weight of the whole front part (including the riders legs) is in equilibrium with the rest of the bike (including the rest of the rider). This is different with every bike and rider.

Tässä yhteydessä on täkeää muistaa että pythonin ohjausgeometria määräytyy erilailla kuin normaalin mbb:n. Kulman kopiointi, sillä perusteella että on pythonissa hyvä, ei ole järkevää.
Itse en edes näe tuota pythonin ohjauskulmaa samallalailla. Turhaa sitä keulan nousemisvoimaa on maksimoida kunhan on vaan riittävä

Mun pyörässä [p300] on tieteellisen tarkka 59 astetta.

jori kirjoitti:

Pystypyörässäkin se on näin tarkkaa, puhumattakaan pythonista ja MBB-pyöristä, joiden ohjaukseen vaikuttaa myös kuskin painojakauma, erityisesti jalkojen paino ja vielä takapuolen painon suhde yläkroppaan ja takapyörän sijaintiin puhumattakaan pyörän painojakaumasta.

Minä en edes tiedä oman pyöräni ohjauskulmaa . Onneksi tarkkojen optimaalisten mittojen ympärillä on epämääräisen laaja käyttökelpoisten mittojen alue.

Tarkoitukseni oli sanoa, ettei yksi numero riitä, vaan kulmat ja mitat kulkevat yhdessä. Jos Jurgen Magesin kulma koskee vain hänen tietyllä rakenteellaan tekemää pyörää, ei siitä tietenkään kannata ottaa yksittäistä mittaa esimerkiksi. Jos halutaan ottaa mallia, otetaan sitten koko geometria, eikä puhuta mistään asteentarkoista lukemista irrallisina. Kaikki joka tapauksessa toimii, kunhan on vähänkään sinne päin, kuten ES jo mainitsikin.

Miten muuten tuon u-umlautin saa näppäimistöltä?

ü tätäkö tarkoitat. Tän saa kun painaa ensin ruotsalaisen Å vieressä olevaa kaksoispistettä. Sakari opetti aikanaan . Sitten painaa sitä U:ta.

jori kirjoitti:

Miten muuten tuon u-umlautin saa näppäimistöltä?

Entterin vieressä tähden yläpuolella on näppäin, jossa on kaksi pistettä vierekkäin. Paina sitä ja sen jälkeen u:ta.

Nojanalle kirjoitti:

ü tätäkö tarkoitat. Tän saa kun painaa ensin ruotsalaisen Å vieressä olevaa kaksoispistettä. Sakari opetti aikanaan . Sitten painaa sitä U:ta.

Kokeilinpa kaikki qwerty -näppäimet läpi. Seuraavanlaiset umlautit löytyivät Ubuntun näppiksestä:

ẅëẗÿüïö
äḧ
ẍ

Ei sitten ole kyllä mitään hajuakaan siitä, miten esimerkiksi tuo pisteellinen h lausutaan...

Ja sitten ihan suoraan suominäppiksestä löytyy tietenkin: äö.