Nojapyöräfoorumi

Olen lukenut kaiken aiheesta löytämäni ja mielessä siintää python-projekti. Sitä suunnitellessa tulee kaikenlaisia kysymyksiä, joihin ei tietenkään kukaan ole osannut vastata selostaessaan omia rakentelujaan.

Onko pythonin rungon takaosan pituudella muuta merkitystä kuin että sen on oltava riittävän pitkä istuimen mahduttamiseksi renkaiden väliin? Useissa kuvissa takarengas on huomattavan kaukana, kun taas toisissa näyttää olevan akseliväli pienillä renkailla alle metrin.

Minulla on projektin aihioksi 20" pyörä jossa on 7-vaihteinen takanapa. Siinä on kiertovaihtaja. Kuinka ihmeessä sijoitan sen niin että se on käytettävissä eikä rikkoudu jos (kun) kaadun harjoitellessa? Alustava ajatus on tehdä sitä varten etuhaarukkan takapäähän lokasuojalinjaa noudatteleva ylöspäin lähtevä tanko, johon saa tarvittaessa takajarrun kahvan ym. sälää. Siitä voi ehkä taluttaakin ja ainakin liikkeelle lähtiessä siitä olisi hyvä jarruttaa jos on tarve. Onko käytännön näkökohtia, jotka heti tyrmäävät tällaisen ajatuksen?

Onko renkaiden koolla oleellista merkitystä? Minulla olisi mahdollisuus saada helposti taakse isompi rengas, joka voisi antaa mukavampaa kyytiä kuin 20-tuumaiset molemmissa päissä. Pienemmällä eturenkaalla on kai helpompi saada jättö kohtuulliseksi. Pitää vähän piirrellä...

Sitten ei jää kuin se puute, että minulla ei ole hitsausvälineitä eikä -taitoa. Mutta sehän on vain käytännön ongelma.

Pythonin viehätys on minusta sen äärettömän yksinkertaisessa rakenteessa. Haluaisin pitää sen niin simppelinä kuin mahdollista. Silti siitä pitäisi saada niin toimiva, että sen voi myydä jos se ei sitten lopulta olekaan mun juttuni.

Ei kai sillä akselivälillä paljo merkitystä ole. Lyhyt on ketterämpi, kun taas pitkä ei ole niin herkkä pienille ohjaus virheille.
Kiertokahva tosiaankin on vähän hankala, itse hakisin sellaiselle paikkaa penkin takaa, juuri sen verran ylhäältä, ettei kaatuessa ota maahan, mutta sen verran alhaalta, että kättä tarvitsee koukistaa mahdollisimman vähän vaihdettaessa. Muutenkin tuli käsiä pidettyä monesti selän takana ajaessa.
Tuollaisesta pystykepistä ei voi taluttaa, kun pyörä taittuu "kaksin kerroin" aina kun paino lähtee päältä pois.
Rakenne kyllä näyttää simppeliltä, mutta helpompi on tehdä LWB/SWB kun hyödyntää siinä pystypyörän takakolmiota ja etuhaarukkaa.

Jukka

Hopea kirjoitti:

Onko pythonin rungon takaosan pituudella muuta merkitystä kuin että sen on oltava riittävän pitkä istuimen mahduttamiseksi renkaiden väliin? Useissa kuvissa takarengas on huomattavan kaukana, kun taas toisissa näyttää olevan akseliväli pienillä renkailla alle metrin.

Pitkä akseliväli aiheuttaa suuren kääntösäteen. Sakari on valitellut, ettei lonkat tahdo taipua riittävästi.

Hopea kirjoitti:

Minulla on projektin aihioksi 20" pyörä jossa on 7-vaihteinen takanapa. Siinä on kiertovaihtaja. Kuinka ihmeessä sijoitan sen niin että se on käytettävissä eikä rikkoudu jos (kun) kaadun harjoitellessa? Alustava ajatus on tehdä sitä varten etuhaarukkan takapäähän lokasuojalinjaa noudatteleva ylöspäin lähtevä tanko, johon saa tarvittaessa takajarrun kahvan ym. sälää. Siitä voi ehkä taluttaakin ja ainakin liikkeelle lähtiessä siitä olisi hyvä jarruttaa jos on tarve. Onko käytännön näkökohtia, jotka heti tyrmäävät tällaisen ajatuksen?

Dirk Bonnen pyörässä on ainakin joskus ollut tällainen.

Hopea kirjoitti:

Onko renkaiden koolla oleellista merkitystä? Minulla olisi mahdollisuus saada helposti taakse isompi rengas, joka voisi antaa mukavampaa kyytiä kuin 20-tuumaiset molemmissa päissä. Pienemmällä eturenkaalla on kai helpompi saada jättö kohtuulliseksi. Pitää vähän piirrellä...

Jättö pitää saada kohtuulliseksi ja tämän jälkeen pyöräkoko mahdollisimman suureksi. Tämä johtaa melko luontevasti 20" pyörään. Itse aion kokeilla virtuaalisella ohjausnivelellä suurempaa 26" etupyörää. Haarukkaputket tulivat eilen

Hitsaaminen on nopeasti opeteltavissa -ja kannattaa opetella. Se avaa paljon hauskoja mahdollisuuksia rakenteluun. Muistat vaan:"Älä tuijota valokaarta, vaan sen takana valuvaa sulaa!"

Hopea kirjoitti:

Pythonin viehätys on minusta sen äärettömän yksinkertaisessa rakenteessa. Haluaisin pitää sen niin simppelinä kuin mahdollista. Silti siitä pitäisi saada niin toimiva, että sen voi myydä jos se ei sitten lopulta olekaan mun juttuni.

Ei ne menetykset niin suuria ole, vaikket saisikaan myytyä. Osathan kelpaavat muihin projekteihin ja runko on minimaalinen.

PS.
Minusta olisi tyylikkäämpää nimittää kolmipyöräisiä Hipsuiksi tai Hipparioneiksi ja vain kaksipyöräisiä Pythoneiksi. Hipsu on sentään, paitsi suomalainen, myös selvästi vanhempi pyörämalli, kuin Python.

Jori

jori kirjoitti:

Minusta olisi tyylikkäämpää nimittää kolmipyöräisiä Hipsuiksi tai Hipparioneiksi ja vain kaksipyöräisiä Pythoneiksi. Hipsu on sentään, paitsi suomalainen, myös selvästi vanhempi pyörämalli, kuin Python.

Eikös tässä ollut ketjun avaajalla tarkoituskin tehdä kaksipyöräinen?
Esko taas on joskus esittänyt pyynnön, että hänen konstruktionsa ja joissa nivelen sijoittelu kulmineen on hipparionin piirrustuksen mukainen, kutsuttaisiin hippaarioniksi ja taas näitä muita python-trikeiksi.

Jukka

mä voisin perustaa organisaation, joka kerää rojalteja noista nimien käytöistä ja sitten tilitän rahat nimien omistajille. Tietty rahat tilitetään niin, että päältä otetaan 98% kulukorvauksina ja loput jaetaan. Konsepti sama kuin muillakin tunnetuilla avustusten yms keräys organisaatioilla..

Mun mielestä ihan ok idea, koska noin rahat menis niille jotka on nimet keksiny ja sitten mä saisin pelimerkkejä harrastamiseen

jviirret kirjoitti:

Eikös tässä ollut ketjun avaajalla tarkoituskin tehdä kaksipyöräinen?
Esko taas on joskus esittänyt pyynnön, että hänen konstruktionsa ja joissa nivelen sijoittelu kulmineen on hipparionin piirrustuksen mukainen, kutsuttaisiin hippaarioniksi ja taas näitä muita python-trikeiksi.

Jukka

Juu, sorppa!
Tulkitsin tuon "istuimen mahduttamisen renkaiden väliin" väärin.

Jori

Kiitoksia kommenteista.

Pitää alkaa suunnitella, toteutus seuraa sitten joskus. Vinkkejä näyttää olevan tarpeeksi ja luulen oleellisen olevan kaksipyöräisessä ajoneuvossa oikea ohjausnivelen kulma. Toimiva nivel tietysti, kankealla ei onnistu ohjaamaan ja väljällä kokemus voi olla mielenkiintoinen. Toisaalta jättö riittävän pieneksi ja istuinkorkeus sitä isommaksi, kuitenkin niin että kädet ylettyvät maahan.

Tuo johtaa ajatukseen, että ohjausnivel kannattaisi sijoittaa aika ylös ja tehdä sen jälkeen runkoon mutka alaspäin istuimen sijoittamista varten. Selkänojan kulmasta kannattanee tehdä säädettävä, jotta ajamaan opittuaan sitä voi laskea.

Eiköhän tämä tästä. Palaan asiaan kun on jotain näytettävää. Minä vuonna se sitten onkin...

Hopea kirjoitti:

Tuo johtaa ajatukseen, että ohjausnivel kannattaisi sijoittaa aika ylös ja tehdä sen jälkeen runkoon mutka alaspäin istuimen sijoittamista varten.

Eijeijei. Nivel pitäisi saada penkin alle, jos se on reilusti penkin etupuolella niin kääntäminen vaikeutuu, kun eihän jalat siitä kohti taivu

Jukka

Juu ajattelinkin että ratkaisu olisi mahdollisimman lähellä penkkiä. Täytyy funtsata taas.

Tämän vuoksi siis niitä baby-pythoneita syntyy niin helposti joihinkin melkein kottikärryn renkaisiin. Niillä ei vain sitten pääse kovin lujaa missään oloissa. Mutta olishan sellainen taskufillari kiva, kun siinä on vain penkki ja kaksi rengasta.

Toinen syy on ihmisten pituus. Jos olet alle 180cm pitkä niin et yletä 26" renkaan taakse polkemaan. Seuraava "järkevä" rengaskoko alaspäin on 20", kun noihin 24/22 tuumasiin ei kunnon kumeja ole saatavilla.

Jukka