Nojapyöräfoorumi

En löytäny vannejarruista ketjua, vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä? Oon jättäny tämän aiheen opiskelun kun ei oo tarvinnu kauheesti noita. Nyt tandemin rakentelun myötä tartteis jarrut ja kuulemma hyvät.
Erilaisia jarruja tuntuu olevan V:tä ja U:ta njoku puhuu H:sta Millanen on cantilever jarru?
Kun ne pitää olla hyvät, mistä sen tietää - etten osta paskoja? Kuitenkin semmoset, ettei niitä tartteis kissojen ja koirien kanssa ettiä toiselta puolen palloa.

PW kirjoitti:

En löytäny vannejarruista ketjua, vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä? Oon jättäny tämän aiheen opiskelun kun ei oo tarvinnu kauheesti noita. Nyt tandemin rakentelun myötä tartteis jarrut ja kuulemma hyvät.
Erilaisia jarruja tuntuu olevan V:tä ja U:ta njoku puhuu H:sta Millanen on cantilever jarru?
Kun ne pitää olla hyvät, mistä sen tietää - etten osta paskoja? Kuitenkin semmoset, ettei niitä tartteis kissojen ja koirien kanssa ettiä toiselta puolen palloa.

H-muotoiset ovat nimeltään V-jarrut ja V-muotoiset cantileverjarrut. Jos vanne on kovin kapea ja rengas paksu, on cantileverjarrut paremmat, sillä V-jarrujen vivut saattavat ottaa kiinni leveään renkaaseen. Jos vanne on leveä tai rengas ja vanne kohtuullisuuden rajoissa, on V-jarrut hyvät ja helpot saada toimimaan hyvin. Cantileverjarrut vaativat tilaa vipujen (kiekon säteen suunnassa) ulkopuolelle, jotta kaksihaarainen vetovaijeri mahtuu olemaan riittävän pitkä kiertämään renkaan.

PW kirjoitti:

"vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä?"

Kyllä ne alkaa levyjarruihin verrattuna olla mennyttä aikaa.

Cantilever vaatii vaijerin kuorelle stopparin, v-jarrussa voi vetää kuoren perille asti. V-jarruja pidetään tehokkaampina, mutta kyllä cantileverkin hyvä pysäyttäjä on hyvillä paloilla. Pitää myös muistaa että sama kahva ei käy molemmille jarrutyypeille, vaijeria vedetään eri määrä. Cantilever kahva vetää vaijeria vähemmän.

NikoK kirjoitti:

PW kirjoitti:

"vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä?"

Kyllä ne alkaa levyjarruihin verrattuna olla mennyttä aikaa.

Toisaalta jos menee pyörätelineistä laskemaan, monessako on vannejarrut - taitaa olla enemmistö. Ehkä ne pyörätkin on menneenajan pyöriä. Ei kaupassa myytävissäkään kovin suuri % oo levyjarrullisia, veikkaan.

NikoK kirjoitti:

Pitää myös muistaa että sama kahva ei käy molemmille jarrutyypeille, vaijeria vedetään eri määrä. Cantilever kahva vetää vaijeria vähemmän.

Vois luulla ett V-jarrukahva kävis cantileveriin

Tuommoset kahvat samassa jemmassa, näkeekö jostain mille jarrulle käyvät? Tektro RL 721

Näyttävät sellaisilta cyclocross -pyörän lisäkahvoilta, joten veikkaan että cantileverille. EDIT: juu, kysyin vielä googlelta, cantileverille ovat.

V-jarru kahva cantilever jarrun kanssa tekee sen että jää tehoa puuttumaan. Aika pahastikin, joskus kokeilin.

Sitten on tämä malli mutta nää on vissiin julistettu museokamaksi.
Onko tuolla kiinnityksellä hyviä jarruja olemassa.

On toki, ns "long reach road brakes". Mutta mahtuuko ihan sentään 60mm Apple, en tiedä...

PW kirjoitti:

En löytäny vannejarruista ketjua, vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä?

Ei kai suinkaan? Eniten näkee valituksia siitä, miten vaikeaa on saada levyjarruja toimimaan/säädetyiksi kunnolla. Hankaa, palat kuluvat nopeasti, vaikea säätää, levy vääntynyt...

Vannejarrut taas toimii, jos vaan vanne on kunnossa, ja jos se ei ole, niin ei oikein voi ajaakaan... Ja aina olen saanut vannejarruila varustetut pyöräni pysähtymään. Yksi ongelma vannejarruissa on, että kilpapyörien jarrupaloja ei löydy joka kaupasta, vaan kaikenlaisia ihmeelllisiä vimpstaakeja, joilla ei tee mitään... Mutta ei siis oikeita pelkästä kumista tehtyjä jarrupaloja, prkl.

Rumpujarrut toki ovat kaikkein helppohoitoisimmat, siis aidot brittiläiset Sturmey Archerit. Olen nyt ajanut 18000 km ja pohdinkin, että pitäisiköhän niitä vähän katsoa...

ajarmala kirjoitti:

PW kirjoitti:

En löytäny vannejarruista ketjua, vai onko vannejarrut menneenajanvehkeitä?

Ei kai suinkaan? Eniten näkee valituksia siitä, miten vaikeaa on saada levyjarruja toimimaan/säädetyiksi kunnolla. Hankaa, palat kuluvat nopeasti, vaikea säätää, levy vääntynyt...

Vannejarrut taas toimii, jos vaan vanne on kunnossa, ja jos se ei ole, niin ei oikein voi ajaakaan... Ja aina olen saanut vannejarruila varustetut pyöräni pysähtymään. Yksi ongelma vannejarruissa on, että kilpapyörien jarrupaloja ei löydy joka kaupasta, vaan kaikenlaisia ihmeelllisiä vimpstaakeja, joilla ei tee mitään... Mutta ei siis oikeita pelkästä kumista tehtyjä jarrupaloja, prkl.

Rumpujarrut toki ovat kaikkein helppohoitoisimmat, siis aidot brittiläiset Sturmey Archerit. Olen nyt ajanut 18000 km ja pohdinkin, että pitäisiköhän niitä vähän katsoa...

Jos toimii, älä korjaa.

Olen samaa mieltä. Ei se ole sattumaa, että levyjarrut eivät ole yleistyneet oikeissa kilpapyörissä. Vetävässä pyörässä ymmärrän joten kuten levyjarrun käytön, mutta vapaana pyörivässä kiekossa (pystypyörässä edessä) levyjarrun käyttäminen lisää painoa ja monimutkaistaa rakennetta ja kierrättää suuria jarruvoimia puolauksen kautta toiselle haarukan varrelle ja vasta sitä kautta emäputkelle ja runkoon. Kauheaa tuhlausta, jos voi jarruttaa suoraan vanteesta ja ohjata jarruvoiman molempien haarukan puoliskojen tyven kautta.

Vannejarrujen tekniikka on vielä lapsenkengissä. Teknologian kypsyysasteen näkee siitä, että kehittynyt teknologia lähestyy kaikilla valmistajilla samanlaista rakennetta. Tämä on helppo nähdä muualta polkupyörän rakenteesta, tai vaikka autoista. Autot ovat jo monilta osin samanlaisia, mutta vannejarrujen mekanismeja on monenlaisia. Polkupyörissä ei olla päästy vielä lähellekään yksimielisyyttä parhaasta vannejarrun rakenteesta, vaan rinnakkain markkinoilla kilpailevat keskenään sivuvetojarrut, keskivetojarrut, cantilever ja v-jarrut ja vielä hydrauliset vannejarrutkin.

Haarukkaan kiinteästi asennetut jarrutapit paransivat aikanaan vannejarrujen ominaisuuksia rajusti, mutta jarruvipujen mekanismit eivät ehtineet kehittyä, ennen kuin alamäkipyörien takia tuotekehityspanos ajautui moottoripyöristä ja autoista tuttuun levyjarrurakenteeseen.

Omassa päässäni on kangastellut haarukkaan integroitu hydraulinen vannejarru ja jarrutappien kääntäminen kiekon säteen suuntaiseksi –yhdessä ja erikseen. Vannejarrun voimanvälitysmekanismin pitäisi olla välityssuhteeltaan muuttuva, jotta jarrupalat saadaan nopealla liikkeellä lepoasentoon kauas vanteesta, ettei kierokaan vanne hankaa paloihin. Tästä huolimatta jarrupaloja vannetta vasten puristavan voiman pitää jarrutustilanteessa olla riittävän suuri, ettei tarvita ylettömän suuren kitkakertoimen jarrumateriaalia. Tämä vaatii kaksivaihteista jarrumekanismia nopeaan lähestymisliikkeeseen ja voimakkaaseen jarrutusliikkeeseen. Polviniveltyyppistä progressiivista mekanismiakin voi tähän käyttää, mutta se vaatii rinnalleen automaattisen, tai ainakin helpon ja nopean säädön, koska jarrupalojen suuren voiman liike on lyhyt. Lisäksi pitää ratkaista vanteen puhdistaminen kurasta ja pölystä ennen jarrupalan painamista vannetta vasten. Näillä muutoksin vannejarrusta saataisiin erinomainen jarrurakenne polkupyöriin. Kai se pitää ruveta itse tekemään, jos ei kerran muut osaa, eikä levyjarrukaan niin lupaavalta näytä.

Jori tarkotit kai: "Levyjarrut eivät ole yleistyneet kilpapyörissä"
Levyjarruilla saa kyll "tavallisen tallaajan" silmissä romunnäköselle pyörälleen ihastusta ja kunnioitusta

Siis tarkoititko Jori sitä, että jarrutapit olisivat etuhaarukkaputken suuntaiset? Itse olen tätä pohtinut, tällöin saisi jarruihin itsetehostuksen jarrupalojen kiilautuessa pyörimisliikkeen suunnan johdosta.

Vilijami kirjoitti:

Siis tarkoititko Jori sitä, että jarrutapit olisivat etuhaarukkaputken suuntaiset? Itse olen tätä pohtinut, tällöin saisi jarruihin itsetehostuksen jarrupalojen kiilautuessa pyörimisliikkeen suunnan johdosta.

Kuulostaa hurjalta jos kiilautuvat haarukan ja vanteen väliin

PW kirjoitti:

Jori tarkotit kai: "Levyjarrut eivät ole yleistyneet kilpapyörissä"
Levyjarruilla saa kyll "tavallisen tallaajan" silmissä romunnäköselle pyörälleen ihastusta ja kunnioitusta

Joo, kirotusvihre, korjasin.

Tuo on kummallinen ilmiö tuo ihmissilmän estetiikka-assosiaatio. Lisäämällä johonkin pelkkiä ulkonäköpiirteitä jostain toisesta, saa sen esikuvansa muitakin ominaisuuksia. Kun moottoripyörässä on levyjarrut, kulkee polkupyöräkin moottoripyörän vauhtia, kun siihen laittaa levyJARRUT.