Koska Viljamille pitää nyt saada viihdettä nopeesti niin tässä kyssäri jota mietin tänään ajellessa.
Kummalla rungon takaosalla saadaan keveys/jäykkyys osastolla parempi tulos.
Mulla on nyt tässä Kosto pyörän sekasikiörungossa tommoinen enemmän z tyyppinen malli ja kyllä se jo 45 millin putkella tuntuu aika jäykältä.
Suoralla takaosalla saattais saada muutaman gramman säästöö painossa.
Seuraavan teen kuiteskin 50 millin putkesta. Mielipiteiä otetaan vastaan ja ehken jopa kuullaan 
Omasta mielestä tuo ylempi tuntuu paremmalta, siis keveys/jäykkyysmielessä. Mutta jos yhtään mukavuutta ajattelee, niin siihen ei pidä laittaa liian jäykkiä tukiputkia taka-akselilta selkänojaan, muuten iskee kaikki tien epätasaisuudet selkään.
Pastori kirjoitti:Koska Viljamille pitää nyt saada viihdettä nopeesti niin tässä kyssäri jota mietin tänään ajellessa.
Kiitos 
Kyllähän ylempi on selvästi keveämpi ja jäykempi. Mukavuus vaan ei ole paras mahdollinen.
Ja siitä se ajatus sitten lähti ---> kisapelit on erikseen, mutta yleiskäyttöpyörän takahaarukka jos olisi suht pitkä ja vaakasuora ilman ylätukia, niin siihenhän voisi saada tarkalla mitoituksella useita senttejä pitkän jouston ilman niveltä ja jousta?
Kuudee sportin ekassa versiossa oli noi haarukkaputket taakse ilman kolmiorakennetta. Ne joustivat aika kivasti - MUTTA sieltäpä sitten alkoi jousto syödä hitsausta. Tosin näin jälkikäteen pitää sanoa että tuli liian ohut etuhaarukka otettua tuohon käyttöön.
Miulla on edelleen lujuuslaskelmaopinnot alottamista vaille valmiit mutta kysyn silti ja siksi: Onko ylempi varmasti jäykempi? Olen jo aikasemmin omissa rakenteissa pohdiskellu alemman tyylistä runkoa 38mm putkella (koska sitä on hyllyssä) - narut jäykkäriksi naruperä tyyliin ilman niveltä. Siis miusta alemman voi tehdä ohuemmalla putkella ja on silti riittävän jäykkä. Toisaalta onko mbb:ssä perän oltava jäykkä?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
PW kirjoitti:Toisaalta onko mbb:ssä perän oltava jäykkä?
Tän kesän pyörä kulkee paremmin vaikka on huonompi kunto ja penkin kulma pystympi. Erona on jäykempi runko ja suorempi veto.
EDIT: pitää tonne Koston ketjuun runoilla vielä - mutta perusfiilis on myös kuitenkin se että se liikkuva keskiö tossa mallissa jossa kädet toimii liikkeen dempparin tarvittaessa on kuiteskin aikalailla polvia säästävä. Tuli tosin taas tehtyy useita muutoksia kerralla. Kammetkin on 120 milliset. Vaikuttaa hyviltä. Pitäisköhän laittaa useempi vaihde niin saisi paremman vertailukohdan. Toisaalta se ihan suora ketjulinja ja vaihtajan/vaijerin etc. puuttuminen on kyllä miellyttävää. Ei tarvi ees miettiä että millä vaihteella ajaisi = olisko tää nyt tätä MBB Zen juttua.
Pastori kirjoitti:PW kirjoitti:Toisaalta onko mbb:ssä perän oltava jäykkä?
Tän kesän pyörä kulkee paremmin vaikka on huonompi kunto ja penkin kulma pystympi. Erona on jäykempi runko ja suorempi veto.
EDIT: pitää tonne Koston ketjuun runoilla vielä - mutta perusfiilis on myös kuitenkin se että se liikkuva keskiö tossa mallissa jossa kädet toimii liikkeen dempparin tarvittaessa on kuiteskin aikalailla polvia säästävä. Tuli tosin taas tehtyy useita muutoksia kerralla. Kammetkin on 120 milliset. Vaikuttaa hyviltä. Pitäisköhän laittaa useempi vaihde niin saisi paremman vertailukohdan. Toisaalta se ihan suora ketjulinja ja vaihtajan/vaijerin etc. puuttuminen on kyllä miellyttävää. Ei tarvi ees miettiä että millä vaihteella ajaisi = olisko tää nyt tätä MBB Zen juttua.
Eli pitää tehdä "letkutakarunko" mbb-keulalla, ni tiedetään oliko rungon jäykistäminen tarpeellista.
Jos tuohon aikasempaan naruideaan lisäis vielä "kravatin" emäputkesta niskatuenympäri - se ottas vastaan voimat kun pusket lapoja penkkiin. Takarunko vaan vetäis takakiekkoo perässään 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Pastori kirjoitti:Kuudee sportin ekassa versiossa oli noi haarukkaputket taakse ilman kolmiorakennetta. Ne joustivat aika kivasti - MUTTA sieltäpä sitten alkoi jousto syödä hitsausta. Tosin näin jälkikäteen pitää sanoa että tuli liian ohut etuhaarukka otettua tuohon käyttöön.
Tuossa jäykässä joustohaarukassa hitsaussaumat ovat se ongelmakohta. Haarukkaputket pitäisi kiinnittää runkoon jollain puristusliitoksella, mutta ilman hitsiä.
PW kirjoitti:Eli pitää tehdä "letkutakarunko" mbb-keulalla, ni tiedetään oliko rungon jäykistäminen tarpeellista.
Eiks meillä oo vielä yhtään naruperä MBB pyörää.
Kyllä tossa 45 millin putkesta tehdyssä huomaa notkumista kun katsoo sitä MUTTA - ei sitä ajaessa huomaa. Mutta mun aistit nyt ei oo ihan ajantasalla enää. Tukevampi fiilis on kuin viimekesänä - niin on tosin parin kilon verran kuskissakin.
Pika-MBB on naruperäinen.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Pika-MBB on naruperäinen.
Niinhän se olikin.
Räyhäkkäkin OLI! 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
PW kirjoitti:Eli pitää tehdä "letkutakarunko" mbb-keulalla, ni tiedetään oliko rungon jäykistäminen tarpeellista.
Mun pyyttonissa oli alunperin naruperä ja 30 millin runkoputki. Löysä oli, mutta eipä tuosta rennossa ajossa isompaa haittaa ollut. Mitä nyt runko katkesi 
Runko on vaihdettu 40 milliseksi ja muutenkin pyörää olen jäykistellyt. Mitä enemmän ajan pyörällä sen häiritsevämmäksi joustot tulevat. Todella epämiellyttävää on kovassa vauhdissa pyörän itseohjaaminen. Ajamisen tarkkuus ja tehon hukka myäs vaivaa. Välillä käy mielessä jopa pyörän hylkääminen, mutta kun se on kruisailuun liki täydellinen 
Ennen maalaamista kokeilin korvata takahaarukan pystärin ketjuputkilla. Ajaminen onnistui, mutta liian hento perä rupesi heilumaan jo varsin alhaisessa nopeudessa.
Mun mielestä 40 millinen pyöreä on etuvetoisenkin rungoksi turhan löysää. Tekisin vähintään nelivitosesta. Ehkä tuollaisella penkin kanssa kolmion tekevällä rakenteell nelikymppinenkin kävisi 
Samaten takahaarukaksi tulevan etuhaarukan pitää olla riittävän tukeva etenkin, jos se ei ole vaakasuorassa. Muuten haarukan taipumiset ohjaavat pyörää. Naruperä ei itsessään tee pyörästä löysää, mutta se ei myöskään estä haarukan kiertymistä ja haarukan kulma tulee sellaiseksi että punoutuminen haittaa. Riittävän tukevan haarukan kanssa ei löysyyttä ole. Totesin tämän mbb:lläni. Pyyttonissa on liian hento 
Katsotaanpas hieman analyyttisemmin noita rakenteita, eikä uskota ensimmäisiä mielikuvia.
Pastori on väreillä hämännyt niin, että kuvasta ei ole mahdollista arvioida rakenteen painoa visuaalisen vaikutelman avulla, vaan pitää laskea. Pitää muistaa, että tuo haalean harmaaksi kuvattu osa on kaksiosainen molemmilla puolin takakiekkoa, eikä se voi oikein 10 mm putkea ohuempaa olla. Painoltaan vastaa siis yhtä n. 400 mm mittaista 20 mm putkea tai 200 mm 40 mm putkea.
Painoa kertyy myös yläpään kiinnityksestä istuimeeen, sillä istuin kantaa tukiputkirakenteessa myös leikkausvoimien kautta puristuskuormaa taituvuksen lisäksi. Rungon ja suoraan sen päälle istutetun istuimen välillä voimat taas ovat pieniä ja leikkausvoimat olemattoman pieniä. Jopa pelkkä nippuside riittää kiinnitykseksi.
Pystympi takahaarukka on ohjausjäykkyyden (punoutuminen) kannalta paljon jäykempi kuin vaakasuora, eikä yhdensuuntaiset tuet istuimeen juurikaan jäykistä punoutumissuuntaa. Istuin kun ei ole vääntöjäykkä ainakaan tasopinnoiltaan kiinnitettynä..
Tukemattoman pystyhkön takahaarukan ei tarvitse olla yhtä jäykkä kuin vaakasuoran, koska vääntöä aiheuttava "jättö" = vipuvarsi on pystymmässä paljon pienempi. Vaakasuoraan nähden tarvitaan tietysti vähän pidempi matka runkoputkea, muttei istuintukia.
Naruperärakenteet ovat kerta kerralta muuntuneet yhä loivemmiksi, joka tekee niistä tietenkin paremmin joustavia, oikeita joustoperiä, mutta johtaa samalla suurempii vaatimuksiin haarukan jäykkyys ja lujuusvaatimusten suhteen. Alkuperäinen naruperä oli noin 45 asteen kulmassa nojaava haarukka, joka oli tuettu löysähköllä narulla rungon alle. Tuo rakenne on punoutumisjäykkä ja kestää isoja ylikuormituksia, koska narun jännitys on pieni.
Itsekin menin laskemaan Pakoputkipyörän haarukkanivelen sijaintia alemmas, jolloin narujen jännitykset kasvoivat ja ovat aiheuttaneet jo kolme takapään romahtamista kymmenen vuoden kuluessa. Ei siis mitään varsinaista vahinkoa, mutta rasituksesta särkyneen rakenteen kuitenkin. Nyt tekisin taas jyrkemmän peräkulman ja löysemmät narut. Pysty heiluriperä ei jousta niin kauniisti montuissa, mutta se nielee kuitenkin erinomaisesti töyssyt, joiden väistöä varten se antaa itselleen aikaa väistämällä ajosuuntaa vastaan. Sama rakenne vaimentaa myös ylimääräisen vedon vaihtelusta johtuvan niiaamisen, joka ilmestyi Pakoputkipyörään samalla kun takahaarukka painui loivemmaksi.
Naruperä ei ole varsinainen joustoperä, vaan paremminkin rakenneratkaisu, joka mahdollistaa paremman kuljetettavuuden ja kevyen perän rakenteen ja vain toissijaisesti toimii jousituksena, joka nielee mukavasti pientä tärinää ja suojaa takarengasta mm. rotvallinylityksissä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Niin. Mun mielestä tää ei ole ihan niin selvää kuin ensifuntsimalta luulisi.
Oliko Jori sulla mielipide jomman kumman puolesta
