Katsotaanpas hieman analyyttisemmin noita rakenteita, eikä uskota ensimmäisiä mielikuvia.

Pastori on väreillä hämännyt niin, että kuvasta ei ole mahdollista arvioida rakenteen painoa visuaalisen vaikutelman avulla, vaan pitää laskea. Pitää muistaa, että tuo haalean harmaaksi kuvattu osa on kaksiosainen molemmilla puolin takakiekkoa, eikä se voi oikein 10 mm putkea ohuempaa olla. Painoltaan vastaa siis yhtä n. 400 mm mittaista 20 mm putkea tai 200 mm 40 mm putkea.
Painoa kertyy myös yläpään kiinnityksestä istuimeeen, sillä istuin kantaa tukiputkirakenteessa myös leikkausvoimien kautta puristuskuormaa taituvuksen lisäksi. Rungon ja suoraan sen päälle istutetun istuimen välillä voimat taas ovat pieniä ja leikkausvoimat olemattoman pieniä. Jopa pelkkä nippuside riittää kiinnitykseksi.
Pystympi takahaarukka on ohjausjäykkyyden (punoutuminen) kannalta paljon jäykempi kuin vaakasuora, eikä yhdensuuntaiset tuet istuimeen juurikaan jäykistä punoutumissuuntaa. Istuin kun ei ole vääntöjäykkä ainakaan tasopinnoiltaan kiinnitettynä..
Tukemattoman pystyhkön takahaarukan ei tarvitse olla yhtä jäykkä kuin vaakasuoran, koska vääntöä aiheuttava "jättö" = vipuvarsi on pystymmässä paljon pienempi. Vaakasuoraan nähden tarvitaan tietysti vähän pidempi matka runkoputkea, muttei istuintukia.
Naruperärakenteet ovat kerta kerralta muuntuneet yhä loivemmiksi, joka tekee niistä tietenkin paremmin joustavia, oikeita joustoperiä, mutta johtaa samalla suurempii vaatimuksiin haarukan jäykkyys ja lujuusvaatimusten suhteen. Alkuperäinen naruperä oli noin 45 asteen kulmassa nojaava haarukka, joka oli tuettu löysähköllä narulla rungon alle. Tuo rakenne on punoutumisjäykkä ja kestää isoja ylikuormituksia, koska narun jännitys on pieni.
Itsekin menin laskemaan Pakoputkipyörän haarukkanivelen sijaintia alemmas, jolloin narujen jännitykset kasvoivat ja ovat aiheuttaneet jo kolme takapään romahtamista kymmenen vuoden kuluessa. Ei siis mitään varsinaista vahinkoa, mutta rasituksesta särkyneen rakenteen kuitenkin. Nyt tekisin taas jyrkemmän peräkulman ja löysemmät narut. Pysty heiluriperä ei jousta niin kauniisti montuissa, mutta se nielee kuitenkin erinomaisesti töyssyt, joiden väistöä varten se antaa itselleen aikaa väistämällä ajosuuntaa vastaan. Sama rakenne vaimentaa myös ylimääräisen vedon vaihtelusta johtuvan niiaamisen, joka ilmestyi Pakoputkipyörään samalla kun takahaarukka painui loivemmaksi.
Naruperä ei ole varsinainen joustoperä, vaan paremminkin rakenneratkaisu, joka mahdollistaa paremman kuljetettavuuden ja kevyen perän rakenteen ja vain toissijaisesti toimii jousituksena, joka nielee mukavasti pientä tärinää ja suojaa takarengasta mm. rotvallinylityksissä.