Nojapyöräfoorumi

Tosiaan Nokialle tultiin vielä bussikyydillä, pyörät ja kärry rahtitilassa takana. Suunnitelmissa oli tulla takaisin seuraavan viikon aikana, vähintään neljä päivää matka-aikaa. Mitään kilometrejä en tarkistanut mistään, mutta oletin että totta kai jaksamme ajaa kun päivämatkat pysyvät kohtuullisina .

Siispä maanantaina 8.8. suunnattiin Nokian valtatietä pitkin kohti Sastamalaa. Ajoimme pitkin 2505-tietä, jossa oli keskellä hiekkatieosuus. Raporttia pyydettiin että missä kunnossa se tällä hetkellä on, voin sanoa ettei kovin hyvässä . Jonkun mielestä oli ollut hyvä idea levittää jyrkkiin ylä- ja alamäkiin peukalonpäänkokoista soraa ja hiekkaa, niin ettei pyörän hallinnasta yksinkertaisesti tullut yhtikäs mitään niissä kohdin. En ole varma mutta tuntuu että kolmasosa hiekkatieosuudesta meni taluttamiseksi. Elämäni pisimmät 7km hiekkatietä. Välillä toki oli aivan sileää pintaa ja siinä olikin suht mukava ajaa. Melkoisia nousuja tuolla 2505-tiellä oli, tehokkaasti lähti viimisetkin mehut jos niitä ylipäätään oli. Yhdessä alamäessä tosin vetäsin peräkärry-yhdistelmällä yli 62kmh eli mukavasti se sitten taas alamäkeen tuuppii .

Päästiin lopulta Sastamalaan ja kävästiin kebabilla. Päätettiin sitten katsastaa Tervahovin leirintäalue kun oli niin lähellä ja jäätiinkin sitten sinne yöksi. Vastaanottohenkilö meni vähän hämilleen kun kysyin että olisiko riippumatoille paikkaa . Lopulta löytyi ihan hyvä paikka eikä ottanut telttapaikan hintaa edes. Mukava oli päästä suihkuun päivänpäätteeksi. Yöllä satoi melko rankasti vettä.

Tiistaina lähdettiin Sastamalasta Huittisiin. Huomasin että mun pyöräilykartta loppuukin just liian aikaisin ja miehen puhelimella oli hankalaa katsoa reittiä, joten meillä kesti löytää aivan liian kauan ulos koko paikasta. No löydettiin kuitenkin lopulta. Ai niin, tiistaina muuten tuuli...TODELLA. Halvatun sivuvastainen tuuli, niin kauhea ettei meinannut suoraan pystyä ajamaan. Välillä tuli vettä, mietin jo että mikä ihmeen syysmyrsky on iskenyt, ei yhtään tuntunut elokuulta. Keikyään kun päästiin niin tuli reitistä ihmetystä. Mies meinasi että lähdetään ajamaan tietä 249 mutta päätin että minähän en sinne mene! Ei piennarta lainkaan, raskaita ajoneuvoja ja se pyörää heiluttava sivutuuli. Ei houkuttanut, jostain syystä...voi kun olisin tajunnut että se Keikyän risteyksestä suoraan eteen jatkuva tie oli juuri se tie joka reittivalinnassani alunperin oli - siis Kiviniemi - mutta ei, vaan ajettiin sitten toiseen suuntaan oikealle ja tehtiin taas hieno sakkolenkki pitemmän kautta eli Karhiniemen kautta, olikos se tie 2481 . Tuuli teki päivästä melko raskaan vaikka maisemat olivat huikeat, täytyy sanoa.

Huittisiin ei jääty vaan jatkettiin matkaa Säkylään. Siinä vaiheessa alkoi jo omakin pyöräkartta toimia ja pienen pähkäilyn jälkeen löytyi oikea reitti. Melkoisen väsyttävät kilometrit ja lopulta pistettiin riippumatot tyylikkäästi 204-tien varteen. Jotenkin sai nukuttua vaikka välillä siitä meni raskaita ajoneuvoja ohi. Taas sellainen paikka johon ei olisi ollut teltalla mitään asiaa mutta riippumatot ok . Nähtiin muuten yöllä Säkylässä siili, olin ihan hämmästynyt koska en ole moneen vuoteen nähnyt siiliä, ensin ihmettelin mikä siinä möngertää mutta sitten tajusin. Olipa söpö ilmestys, mutta niin vikkelä ettei ehtinyt kameraa kaivaa esiin kun se katosi jo pusikoihin!

Keskiviikkona vähän pirteämpänä sitten Säkylästä Yläneelle ja koska jaksettiin niin painettiin sitten Mynämäelle saakka. Sieltä löytyi jo hiukan parempi yöpaikka ja oltiin myös ajoissa liikenteessä joten illalla oli leiripaikan pystytyksen lisäksi aikaa tehdä nakki-kantarellimössöä raejuustolla höystettynä. Oli muuten hyvää syötävää. Meninkin kahdeksalta illalla nukkumaan kun väsytti niin paljon ja tulikin nukuttua kellon ympäri.

Torstaiaamu alkoi sateisena ja vaihtelevana. Välillä paistoi aurinko tunninkin ja sitten taas vettä. Saatiin kuitenkin aamupalat syötyä ja kahvit juotua ja jotenkin tavaratkin pakattua taas kerran. Pyörät tuntuivat kulkevan molemmilla huomattavasti kevyemmin kuin aiempina päivinä, mutta nyt ei tuullutkaan niin pahasti. Nousiaisissa sitten alkoi kauppareissun aikana sataa vettä kuin saavista, eikä loppua näkynyt. Lopulta lähdettiin sadetta uhmaten ajamaan. Täytyy sanoa etten ole taas vähään aikaan kastunut niin pahasti, kaikki vaatteet vedestä ihan likomärkiä. Oli tarkoitus pysähtyä Maskun hiekkakuopilla joko vain uimaan tai sitten peräti yöksi, mutta koska molemmilla oli siinä kohdin aivan liian kylmä (siis ei se sade sinänsä kylmettänyt mutta kun sateen mukana kulki erittäin kylmä tuuli) ja märkä jo valmiiksi niin päätettiin siltä suorin ajaa vain suoraan kotiin. Kotona ihan mieletön tunne kun pääsi saunaan ja tankkaamaan lämpöä takaisin luihin ja ytimiin .

Hieno reissu vaikkei noin säiden puolesta käynytkään ihan paras nakki (onneksi Nokialla riitti säät varsinkin 12h ajon aikana).

Reitin kilometrit:

Maanantai 8.8. Nokia-Sastamala 49,7km
Tiistai 9.8. Sastamala-Säkylä 72,5km
Keskiviikko 10.8. Säkylä-Mynämäki 61,5km
Torstai 11.8. Mynämäki-Kaarina 42,2km

Koko seitsenpäiväisen reissun kilometrit 586,2.

Melkoisia masokistiteitä olette ajaneet, ruoskimispaikat ja kaikki... .
Harmi että tuon 2505:n hiekkatiepätkä oli turhan soraisa, hyvässä kunnossa ollessaan se on mukava pätkä, joskin mäkinen. Kinnerillä tosin en sinne lähtisi.

Joo luin aika moneen kertaan uudelleen tuon kyltin että luinko oikein , pakko oli ottaa kuva muistoksi.

Juu varmasti olisi ollut suht mukava ajaa soraamattomana. Maisemat olivat kauniit, sitä ei voi kieltää.

Matkan varrelle osui taas pari invaksi luulijaa. Toinen kysyi ensin ollaanko aviopari ja sen jälkeen kysyi että ollaanko oltu jossain auto-onnettomuudessa. Ei, vaan ajamme muuten vaan tällaisilla pyörillä koska ne ovat mukavat ajaa . Mistä ihmisillä oikeesti tulee mieleen heti joku invaliditeetti, koska kaksipyöräinen tarvitsee kuitenkin tasapainoilua. Toinen kysyjä oli huomattavasti tahdikkaampi, koska mainitsi ensin luulleensa jonkinlaisten invapyörien tulevan vastaan mutta kun tulimme kohdalle, hokasi homman ja hän jopa pahoitteli luulojansa. Tämän kanssa keskusteltiinkin vähän aikaa nojapyöristä, oli kovin kiinnostunut pyöristä ja siitä miten niitä saisi useampaan pyöräkauppaan tyrkylle .

Sastamalan Tokmannin pihassa pari nuorempaa poikaa pyörillänsä tulivat myös kyselemään. "Miten tuolla pysyy pystyssä", "ootko kaatunut sillä", "miten kovaa sillä pääsee" (tähän vastasin sen tähän mennessä korkeimman suoralla ajetun tuloksen ja pojat olivat "ihan ku auto" ). Yksi nuorista pojista vaikutti ihanan omatoimiselta koska kertoi korjanneensa pyöräänsä tänäkin aamuna. Juteltiin siinä melko pitkä tovi . Ai niin ennen näitä poikia oli hauskaa kun eräs mies tuli englanniksi kysymään mistä olemme, vastasin tietty englanniksi ensin ja sitten kysyin heti perään että niin, puhutko suomea? Tämä mies oli olettanut että olemme jostain kaukaa, koska eihän täälläpäin nyt tällasia ole . Siinä kanssa juteltiin vähän aikaa pyörän mukavuudesta ja tuli kysyttyä reiteistäkin.

Premnas kirjoitti:

Ai niin ennen näitä poikia oli hauskaa kun eräs mies tuli englanniksi kysymään mistä olemme, vastasin tietty englanniksi ensin ja sitten kysyin heti perään että niin, puhutko suomea? Tämä mies oli olettanut että olemme jostain kaukaa, koska eihän täälläpäin nyt tällasia ole . Siinä kanssa juteltiin vähän aikaa pyörän mukavuudesta ja tuli kysyttyä reiteistäkin.

No hei, se on Sastamala. Kaikki on muukalaisia niiden näkökulmasta Myönnän, omaa sukua on sieltäkin.

Hmm... Paikallishistoriasta löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia niin eiköhän näiden ympärille saisi kivoja "kulttuurireittejä" tehtyä ja kaupallistettua. Heti piti alkaa kuukkeloimaan ruoskimispaikkaa https://ninneroinen.com/2015/04/25/keik ... ailemassa/

Te sentäs teitte ihan oikeata ruokaa, mä lämmittelin vaan vihiksiä ja karjalanpiirakoita trangialla

Löytykö kanttarellit matkanvarrelta?

Terppa, ai kamala tuota ruoskimispaikkaa, se on siis todella ollut nimensämukaisessa käytössä .

No tehtiin ja tehtiin oikeeta ruokaa, tämä oli Nokian jälkeen ainoa oikea ruoka jota tehtiin, muuten mentiin patukka&kökköpikaruokalinjalla .

PW, joo kantarellit löyty matkan varrelta. Ihan vahingossa ne huomasin ja keräsin tietty talteen, mielessä kiilui jo herkullinen kermassa keitetty sienisatsi .

Ettekö työ käynykkää ruoskittavana

Kyllä niissä ylämäissä oli kuormatulla pyörällä ihan tarpeeks ruoskimista ...