Nojapyöräfoorumi

Romuvarastossa on ollut jo jonkin aikaa läjä 0.6 millin seinämäistä teräsputkea, niinpä päätin harjoitella niillä ohuiden putkien toisiinsa liittämistä, ennen kuin alan pilaamaan kalliita Cromo putkia. Koskaan tehnyt mitään moisesta seitinohuesta tavarasta. Aloitin homman tekemällä 90 asteen päittäisliitoksen, josta toisen puolen hitsasin ja toisen juotin pronssilla. Sitten hakkasin putkiliitoksen vasaralla lyttyyyn testimielessä. Hitsattu puoli murtui sauman vierestä, mutta juotettu puoli vain venyi ja muotoutui taotuksi taide-esineeksi. Kun juottaminen on vielä huomattavasti helpompaa ja mukavampaa kuin 0.6 mm putken hitsaaminen, niin juottamalla ajattelin ryhtyä näitä ohuita liimailemaan.

Ensimmäinen homma on tietysti tehdä hyvät sovitukset - sekin itselleni ihan uutta hommaa. Työkaluina kynä, paperi, pora, rälläkkä, muutama eri muotoinen viila ja kompuutteri. Softana selaimessa toimiva Tabbed TubeNotcher Pattern Creation Tool ja koristevahvikkeet piirtelin lisäksi QCADillä. Hirveesti helpotti kun tajusin miten saa luotettavasti piirrettyä putkeen pitkittäisen kohdistusviivan: putki U-profiilin päälle ja sitten ohuella tussilla piirretään viiva putkeen profiilia viivottimena käyttäen. Tuo TubeNotcher on monipuolisin löytämäni putkien sovitusohjelma, sillä saisi muotoiltua hienot kulmavahvikkeetkin. Ehkä niitäkin pitää pari tehdä.

Ohuet putket tottelee viilaa yllättävän helposti. Homma tuntuu nopeutuvan mitä enemmän tekee, 8 pätkää on nyt suht mitoissaan ja sovitettu toisiinsa, 4 vielä puuttuu, sitten alkaa juottaminen. Kuvia näistä ensimmäisistä harjoituskappaleista alla. Ei täydellisiä muotoja, mutta kyllä noista jotain kosmista ehkä syntyy.

Tuon koristevahvikkeen leikkausmalli näyttää paperilla tältä:

Nätit koristevahvikkeet sulla. Millaisen projektin ajattelit noista putkista toteuttaa?

Korutaiteilija sinusta löytyi
Juottamisesta olis kiva kuulla kun en siitä mitään tiedä. Millä laitteilla ja materiaaleilla?

Juottaa voi kahdella tavalla . Kovajuotos ja pehmytjuotos . Molempia koskee sama sääntö , puhdas pinta ja oikeet lämpötilat .
Pronsilla en itse ole kyllä juottanut . Erillaisia messinkiseos puikkoja olen käyttänyt . Sekä jalometalli juotoksia tehnyt .
Työssäni käytin suupuhallin pilliä ja poltinaineena tenua . Sillä oli helpoin tehdä ohuita juotoksia ja saada oikee lämpötila .
Itse olen pärjännyt "paskakaasulla" ja hapella . Koululla käytämme asetyleeniä ja happea.
Juottamiseen kannattaa perehtyä opastuksella ,välineitä ei kannata hommata . Jos ei ole minkään laista taustaa ,eli koulu- tai kursi pohjaa sille .

tm kirjoitti:

Nätit koristevahvikkeet sulla. Millaisen projektin ajattelit noista putkista toteuttaa?

Voishan ne nätimmätkin olla, mutta noilla harjoittelukappaleilla mennään nyt. Tosiaan unohtui laittaa selitys mitä on tekeillä , fillarin peräkärry. Vetoaisan malli on vielä mietinnässä, napaanko kiinni vaiko runkoon ylös, vaiko jotenkin vaihdettavalla aisalla... meinasin tehdä tuon rungon ensin, sitten kopan ja lopuksi miettiä aisaa. Karkeasti jotain tällaista on tavoitteena, 406 kiekoilla - toisin kuin kuvasta voisi päätellä, niin koppa tulee peittämään renkaat myös sivuilta, kansi ehkä alumiinista "turkkilevyä":

Muista laittaa nuo pyörän sivuitse kulkevat pitkittäisputket riittävän kauas toisistaan, että pyörän akseli mahtuu niiden välistä pyörää irrotettaessa. Jos pyörä on kiinteästi katettu sivuilta ja päältä, niin se pitää saada vedettyä alaspäin pois kotelosta esim. renkaanvaihdon yhteydessä. Tai sitten teet pyörien yläkatteen avattavaksi.

Hyvä Teppo! Juuri tuon takia mun ajatus oli, että tuo koko yläkate on saranoitu ja avautuu paljastaen myös pyörät. Mutta hämmästyttävää, miten tuollainen ajatus voi tulla sivullisen katsojan päähän moista skissiä katsomalla

vph kirjoitti:

Hyvä Teppo! Juuri tuon takia mun ajatus oli, että tuo koko yläkate on saranoitu ja avautuu paljastaen myös pyörät. Mutta hämmästyttävää, miten tuollainen ajatus voi tulla sivullisen katsojan päähän moista skissiä katsomalla

Silmä tarttui tuohon sivukuvannossa näkyneeseen pyörän kiinnitykseen, ja ajatus vaelteli siitä renkaanvaihtoon...
Tullut varmaan liikaa mietittyä fillarijuttuja viime aikoina .

Tämä harjoitteluprojekti eteni nyt viikonloppuna, kun oli aikaa: sain juotettua kärrin rungon kasaan. Saumoja ja sovituksia on tuossa aika paljon ja loppua kohti lämmön hallintaan tulikin oppimisen myötä vähän enempi tatsia. Yksi L-liitos meni huolimattomuuttani toisesta päästään ropelille ja jätti toiseen päähän niin ison saumaraon, että se liitos piti tehdä hitsaamalla, kaikki muut liitokset on juotettuja.

T-liitokset oli aika helppoja, mutta nuo L-liitokset... en kyllä yritä moisia enää "fillet brazing" menetelmällä. Kai ne tuossa nyt kestää, mutta ajattelin kyllä vielä tehdä kulmiin vahvikkeet. Vahvikeholkkien koristeet (nuolen kärjet) oli myös ongelmallisia, kun se nuoli ihan väkisin kuumeni kuumemmaksi kuin alla oleva putki - useammin kuin kerran alkoi pronssi "kiehumaan".

Kaikkia saumoja ei ole ympärijuotettu ja monia joutuu vielä vähän vahvistamaan, mutta tukevalta tuo tuntuu, ainakin oman painoni se tuntui kestävän notkumatta. Painoa hökötyksellä on 2150 g ja putkea (28/0.6 mm) on tuossa kaikkiaan noin 520 cm. Rungosta tuli ihan suora.

Alla kuvia teräsharjan jälkeisestä tilanteesta, varsinainen siistiminen (eli hiominen) kokonaan tekemättä.

Kannattaa laittaa tuota juoksutetta hyvin , tuonne muhvien siään . Helpompi uittaa juote sinne . Sellainen pastamainen juote on parasta , pulveri on hankalampi .
L-liitos on hankala , tarvitsee harjottelua enenmän . Itse tekisin sinne muhvit kansa .
Itse käyttäsin juottaessa sellaisi täyte juotos puikkoja . Silloin riittää tuo juoksute hyvin .
Millaista juotinta käytit . Kun en viitsi koko juttua selata läpi.

Tuollaisella tavaralla juotin, niissä on juoksute mukana puikon pinnalla, vähän samaan tapaan kuin puikkohitsaus-puikoissa:

Polttimena happi-asetyleeni, suutin oli pienin mitä itseltäni löytyy. Silläkin sai laittaa asetyleenin ihan minimivirtaukseen, jolloin sopiva juotoslämpötila syntyi kun piti poltinta noin 5-6 cm päässä liitoksesta. Tuo 0.6 mm seinämäinen putki ei tosiaan paljoa energiaa tartte lämmetäkseen.