Nojapyöräfoorumi

tm kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Pääsin kokeilemaan hihnarengasta!...

Hienoa, tästä se testailu lähtee . Muutama toivomus:

• ota kuva päältä (viimeinen kuva) myös ilman hihnaa, niin näkee millainen kulutuspinta renkaassa on hihnan alla
• mittaa hihnan kehämitta (rengasta vasten tulevalta pinnalta) irrallaan ollen sekä renkaan päällä paineistettuna
• mittaa renkaan kehämitta paineistettuna ilman hihnaa
  Nuo tiedot helpottanevat hihnojen etsimistä jatkokokeiluihin.

Tässä on mittaustuloksia. Hihnan sisäkehämitta olikin vaikeampi mitata. Karkeasti mitattu halkaisija on 385 mm, eli kehä 1210 mm. Toisin laskien ulkokehä 1262/pii - 2 x 5,7 (hihnan paksuus) = 390,3mm --> kehä 1226 mm. Ero johtunee ainakin osin hihnan keskeltä pullahtamisesta kaarevaksi paineen vaikutuksesta.
Renkaan kehämitta ilman hihnaa 1259 mm, erotus 1259-1226=33 mm
Luulen että hihna voi olla hitusen lyhyempi. Ainakin kapealla kumilla on varmasti oltava tarkasti oikean pituinen. Jorin arvaus että kehän pituus 4 -6 senttiä lyhyempi lienee kohillaan!

Jarcco kirjoitti:

Tässä on mittaustuloksia. Hihnan sisäkehämitta olikin vaikeampi mitata. Karkeasti mitattu halkaisija on 385 mm, eli kehä 1210 mm. Toisin laskien ulkokehä 1262/pii - 2 x 5,7 (hihnan paksuus) = 390,3mm --> kehä 1226 mm. Ero johtunee ainakin osin hihnan keskeltä pullahtamisesta kaarevaksi paineen vaikutuksesta.
Renkaan kehämitta ilman hihnaa 1259 mm, erotus 1259-1226=33 mm
Luulen että hihna voi olla hitusen lyhyempi. Ainakin kapealla kumilla on varmasti oltava tarkasti oikean pituinen. Jorin arvaus että kehän pituus 4 -6 senttiä lyhyempi lienee kohillaan!

Kiitokset näistä, vajaa 3 % pienempi hihnan kehä siis kuin renkaan kehä vapaana ollen.
Guuglailun mukaan lasikuituvahvisteinen tuo kokeilemasi hihna. Oliko Jorilla tarkempaa tietoa niistä teräsvahvisteisista?

tm kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Tässä on mittaustuloksia. Hihnan sisäkehämitta olikin vaikeampi mitata. Karkeasti mitattu halkaisija on 385 mm, eli kehä 1210 mm. Toisin laskien ulkokehä 1262/pii - 2 x 5,7 (hihnan paksuus) = 390,3mm --> kehä 1226 mm. Ero johtunee ainakin osin hihnan keskeltä pullahtamisesta kaarevaksi paineen vaikutuksesta.
Renkaan kehämitta ilman hihnaa 1259 mm, erotus 1259-1226=33 mm
Luulen että hihna voi olla hitusen lyhyempi. Ainakin kapealla kumilla on varmasti oltava tarkasti oikean pituinen. Jorin arvaus että kehän pituus 4 -6 senttiä lyhyempi lienee kohillaan!

Kiitokset näistä, vajaa 3 % pienempi hihnan kehä siis kuin renkaan kehä vapaana ollen.
Guuglailun mukaan lasikuituvahvisteinen tuo kokeilemasi hihna. Oliko Jorilla tarkempaa tietoa niistä teräsvahvisteisista?

Jos selkä on kelaamalla tehty, eli teräslangat ovat hihnan suuntaisia, voidaan laskea. Teräksen kimmokerroin on 210 GPa, joka tarkoittaa, että promillen venytys tuottaa 210Pa jännityksen. Tuosta sitten päättelemällä teräskoordin järkeväksi jännitykseksi enintään 525 MPa tulee teräslangan venymäksi 2,5 promilleä, eli tässä tapauksessa n. 3 mm kehän suuntaan ja noin millin halkaisijan suuntaan.

Meinasin lähinnä, että onko teräs korvautunut noissa nykyään esim. lasikuidulla, ja missä niitä teräksisiä käytetään...

Älkääpäs tuudittautuko siihen kuvitelmaan, että tappajasepeli olisi voitettu, jos muutamassa parhaassa pyöräilykaupungissa käytetään pyöreämpää soraa hiekoitukseen. Tampereella on kehitetty entistä terävämpää tappajasepelliä, suorastaan kivinupeja, joita kylvetään pyöräväylille. Tällaisen noukin renkaasta.

Selvästi on kehittynyt alkusyksystä. Tällainen oli syyskuussa.

ja tällainen toissapäivänä.

Jos vielä kapeammaksi kehittävät, tuo kaatuu jo nurin, eikä puhko niin varmasti. Luultavasti kehittävät seuraavaksi kivinastan, jossa on ohut tikarimainen teräosa ja laakea kanta, joka pitää kiven pystyssä pyörätiellä.

Joensuussa on kehitetty tällainen idea: http://yle.fi/uutiset/3-5352576
Eli nastoja/piikkejä ei laitettaisikaan renkaisiin eikä siroiteltaisi jään päälle vaan ne kiinnitetään suoraan tiehen.

Jukka

Paljonko on syy-yhteyttä koviin paineisiin ja sepelipuhkeamisiin?
Mietin että jos käyttää maltillisia paineitä sepelin aikaan niin puhkeamiset vähenisi.
Leveämpi rengas kohtuu paineilla rullaa hiekassakin paremmin...
Onkos läskipyörillä tappajasepeliongelmia? Pinta-alaa kun on niin maan perusteellisesti?!

Voisihan noita pahimpia sepelinjyviä esitellä julkisuudessakin. Laitontahan semmoisten kylväminen on tielle jossa on tarkoitus pyöräilläkin!? Voisihan moottoritiellekin vastaavasti kylvää moreenia ja kiuskivia liukkaan aikaan

Reippailija kirjoitti:

Voisihan noita pahimpia sepelinjyviä esitellä julkisuudessakin. Laitontahan semmoisten kylväminen on tielle jossa on tarkoitus pyöräilläkin!? Voisihan moottoritiellekin vastaavasti kylvää moreenia ja kiuskivia liukkaan aikaan

Hyvä idea. Tässähän näitä on jo kerättynä aluksi muutama. Laittakaa muutkin talvipuhkeamisen syylliset tähän esille kuvana, jotta ne voi sitten myöhemmin helposti linkata hiekoitusmateriaalista vastaaville tahoille. Voihan olla, etteivät nuo vain ole tajunneet, että hiekoitussepelistä käytetty nimitys "tappajasepeli" oikeasti tarkoittaa "TAPPAJASEPELIÄ", vaan luulevat pyöräilijöiden vain liioittelevan. Nyt kun sitten näkevät ikävänmuotoiset jyväset valokuvissa, parantavat he oitis tapansa ja ostavat pyöreäjyväistä hiekoitusmateriaalia, jota siis sitäkin on tarjolla.

Reippailija kirjoitti:

Paljonko on syy-yhteyttä koviin paineisiin ja sepelipuhkeamisiin?
Mietin että jos käyttää maltillisia paineitä sepelin aikaan niin puhkeamiset vähenisi.
Leveämpi rengas kohtuu paineilla rullaa hiekassakin paremmin...
Onkos läskipyörillä tappajasepeliongelmia? Pinta-alaa kun on niin maan perusteellisesti?!

Olet oikeilla jäljillä, sanoisin. Kapea sliksi kovilla paineilla + sepeli = puhkeama.
Poista mikä tahansa noista neljästä tekijästä (kapea, sliksi, kova, sepeli), niin puhkeamat ainakin vähenevät elleivät jopa lakkaa kokonaan. Eikö?

Talvipyörässäni on 40 mm leveät korkeanappulaiset nastarenkaat eikä siitä ole mennyt rikki vielä kuuteen vuoteen yhtään rengasta (kop kop... vai pitäisikö renkaista puhuttaessa äänen ollakin tump tump...). Toisaalta eipä talvella tule ajettua kuin pari kolmesataa kilometriä. Mutta kuitenkin... rengas ei ole sliksi, se ei ole ihan kapea eikä siinä ole kauhean kova painekaan.

ajarmala kirjoitti:

Poista mikä tahansa noista neljästä tekijästä (kapea, sliksi, kova, sepeli), niin puhkeamat ainakin vähenevät elleivät jopa lakkaa kokonaan. Eikö?

Ei kapeuden osalta. Renkaan leveneminen lisää puhkeamisia jos muut muuttujat pysyvät samana. Leveään osuu useampi kivi kuin kapeaan. 60mm BigApple oli ihan hirveä. Samasta syystä kolmea uraa kulkevat triket/kinnerit tuntuvat olevan oikeita sepeli-imureita.

Jukka

jviirret kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

Poista mikä tahansa noista neljästä tekijästä (kapea, sliksi, kova, sepeli), niin puhkeamat ainakin vähenevät elleivät jopa lakkaa kokonaan. Eikö?

Ei kapeuden osalta. Renkaan leveneminen lisää puhkeamisia jos muut muuttujat pysyvät samana. Leveään osuu useampi kivi kuin kapeaan. 60mm BigApple oli ihan hirveä. Samasta syystä kolmea uraa kulkevat triket/kinnerit tuntuvat olevan oikeita sepeli-imureita.

Jukka

Ajatuksessasi on oletus että kun kaksipyöräisessä renkaat kulkevat (pääosin) samaa rataa, takarengas säästyy puhkeamiselta?
Onko tästä tutkittua tietoa, puhkeaako eturengas useammin? Oma kokemus on että aika tasan menee, tosin otanta on pieni

Jarcco kirjoitti:

Ajatuksessasi on oletus että kun kaksipyöräisessä renkaat kulkevat (pääosin) samaa rataa, takarengas säästyy puhkeamiselta?
Onko tästä tutkittua tietoa, puhkeaako eturengas useammin? Oma kokemus on että aika tasan menee, tosin otanta on pieni

Molemmat renkaat mullakin puhkeilee. Mun pyörät on tosin yleensä aika takapainoisia ja kevyemmin kuormattu etukumi ei siksi puhkea yhtä herkästi kuin raskaasti kuormattu takakumi. Kaksi viimeistä rengasrikkoa on tullut takarenkaaseen, mutta molemmat olleet jo niin murtuneita että kankaat näkyi. Pyörissä on siis myös sekarengastus.
Lähinnä tuossa kaksipyöräisyydessä on se etu, että renkaat voi ohjata menemään pyörätien kohdassa jossa on vähemmän sepeliä, kolmipyörällä mahdotonta. Löysin kuvankin vanhasta keskustelusta: http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 180#p55339

Kevyesti kuormattu rengas ei sensijaan tunnu puhkeavan koskaan. Pojan pyörästä ei oo tarvinnut puhkeamisen vuoksi paikata yhtään kumia ja se on kuitenkin pyöräillyt jo 8vuotta kesät talvet ainakin 1000km/vuosi.

Jukka

Meilläpäin kelvit on sepelöity jokaista neliösenttiä myöten. Se siis vielä Suomessa ainakin toimii. Olikohan tämä idea jo ollut esillä: Miksei voisi jättää vaikka metrin kaistaleen hiekoittamatta? Ainakin täällä ovat kelvit niin vähällä käytöllä että jokainen löytäisi kyllä hiekoitetun kohdan jos sitä tarvitsee. Nyt moni näkyy pyöräilevän maantien puolella arvatenkin sepelien aiheuttamien rengasrikkojen välttämiseksi.

Jarcco kirjoitti:

Meilläpäin kelvit on sepelöity jokaista neliösenttiä myöten.

Niin täälläkin, mutta noita "polkuja" tulee yllättävän vähäisillä liikennemäärillä ja lyhyessä ajassa, kun vaan kaikki ajaa samaa uraa ja peräkkäin.

Jarcco kirjoitti:

Olikohan tämä idea jo ollut esillä: Miksei voisi jättää vaikka metrin kaistaleen hiekoittamatta?

Muistan että täällä on joskus ollut tuollaisia kokeiluja. Niiden tarkoitus oli mahdollistaa potkukelkkailu. Googlella löytyy tästä asiasta juttuja ympäri suomea: http://aksa.fi/hiekoittaminen-kuohuttaa ... aytantoja/ Sitä mä vaan ihmettelen että mistä ne löytää noita ihmisiä jotka luulee että pyöräilijät haluaa karkeaa sepeliä teille?
Mutta mikä kohta hiekoituskoneesta pitäisi tukkia? Parasta olisi kai että tien reunat olis sepelöity ja keskiosa paljas? Jalankulkijat ja pitoa haluavat ajasivat reunassa ja muut keskellä.

Jukka