Nojapyöräfoorumi

Tämä suunnitelma syntyi aika paljon Premnaksen läskipyörä-keskustelun seurauksena, itselläni on nimittäin kellarissa yksi teräsrunkoinen naisten täysjäykkä maastopyörä ihan tyhjän panttina. Siitä saisi nojapyörän kai suht helposti, joko MBB:n tai tällaisen perinteisen LWB:n. (Suunnitelmia on, saisipa joskus jotain aikaiseksikin...)

Selityksiä:

• Alkuperäinen pyörän etuosa keskiöineen käytetään kokonaisuutena, samoin takakolmion seatstayt ja chainstayt. Välille hitsaillaan muutama ohut putki.
• Kuvaan piirretty 48 asteen kulma täyttää jopa WRRA:n nojapyörämäärityksen (on yli 45 astetta), eli ei ole "vain" Crank Forward.
• Renkaina säilyttäisin nykyiset 55 millin Big Applet.
• Työmatkafillariksi tulisi, jos joskus saisin aikaiseksi. Siksi suht korkea istuinkorkeus ja pysty asento ei olisi haitaksi. Kai.

Olisiko foorumilaisilla mielipiteitä näihin pohdintoihin:

• Onkohan akseliväli liian lyhyt ja sen seurauksena rakennelma ihan liian takapainoinen asfaltillakin ajoon?
• Onko ohjauksen rakenteessa jotain toimimatonta? Se on korkeussuuntaan hieman säädettävä ja ohjaustangon puoleisen pään laakerointi tehty uniball-nivelillä (nivelvarsilla).
• Onkohan alhaalla oleva ohut 20 mm diagonaaliputki tarpeeton?
• Mahtaisko tuo tarvita ketjun ohjainrullaa?
• Mistä kevennetään?
• Parannusehdotuksia?

vph kirjoitti:

Olisiko foorumilaisilla mielipiteitä näihin pohdintoihin:

• Onkohan akseliväli liian lyhyt ja sen seurauksena rakennelma ihan liian takapainoinen asfaltillakin ajoon?

Ei, takapainoisempikin toimii ihan ok. Mutta näyttää vähän pieneltä penkin ja poljinten väli.

vph kirjoitti:

- Onko ohjauksen rakenteessa jotain toimimatonta? Se on korkeussuuntaan hieman säädettävä ja ohjaustangon puoleisen pään laakerointi tehty uniball-nivelillä (nivelvarsilla).

Toimivalta näyttää periaatteessa. Huomioi että nivelissä oltava riittävästi liikevaraa.

vph kirjoitti:

- Onkohan alhaalla oleva ohut 20 mm diagonaaliputki tarpeeton?

En tiedä

vph kirjoitti:

- Mahtaisko tuo tarvita ketjun ohjainrullaa?

Vetopuolella ei, paluupuolella kyllä - heilumisen takia

vph kirjoitti:

- Mistä kevennetään?

Eipä oikein mistään paljoa voi

vph kirjoitti:

- Parannusehdotuksia?

Sarvet kauemmas polvista ainakin. Oletko tutustunut näihin ohjeisiin?: https://sites.google.com/site/recycledr ... 2-drawings
Ei varmaan ainoa oikea tapa tehdä noin, mutta ilmeisen hyvä päätellen valmistuneiden pyörien määrästä.

Ihan OK suunnitelmalta vaikuttaa. Minusta tuo diagonaali putki näyttää turhalta.

Takapainoisuuden haitta on takavanteen kestävyys. Pinnoja olen joutunut molempiin pidemmän aikaa ajossa oleviin vaihtamaan. Pitäisi rihtailla ja kiristellä vaikka 5000km välein eikä odottaa että löystyy ja katkeilee.

Komponenteista sitä on helpoin(ja kallein) keventää. Jos aihio on yli 20kg "maastopyörä" niin niistä osista ei saa 15kg nojakkia, ei edes 20kg kun runkoon tulee väkisin kilo ja penkkiin toinen kilo lisää.

Jukka

Eihän sulla ole reitillä isoja teräviä töyssyjä? Tuollainen takapainoinen jäykkäperäinen pyörä pystyllä nojakulmalla meinaan rasittaa muuten selkää aika ikävästi. Pystärillä voi nousta seisomaan töyssyn kohdalla, mutta tässä se ei onnistu
Mä laittaisin diagonaalin ylemmän viistoputken jatkoksi. Ihan vaan näön vuoksi. Tai sitten jättäisin pois. Voihan sen lisätä tarvittaessa jälkeenpäin.

jviirret kirjoitti:

Jos aihio on yli 20kg "maastopyörä" niin niistä osista ei saa 15kg nojakkia, ei edes 20kg kun runkoon tulee väkisin kilo ja penkkiin toinen kilo lisää.

Saa toki, jos jättää kaiken välttämättömän pois. Mun pyyttoni on tuollainen, mutta joo tarkoitit varmasti tuollaista vph:n piirtämää

Hyviä mietteitä taas kerran, kiitos kaikille!

Kommentteja vastauksiin sekavassa järjestyksessä:

Työmatkan varrella on viisi hidastetöyssyä, joista kaksi on alamäessä ja niin pahoja, että pystärillä tulee "hyppyytettyä", trikellä on pakko hiljentaa vauhtia paljon. Voin kuvitella selkään tulevan iskun tuolla piirroksen pystyllä selkänojalla, mutta jospa tuo paksu takarengas vähän korvaisi puuttuvaa jousitusta.

Melkoinen painolastihan tuosta vehkeestä syntyisi, kun painoa tuolla lähtökohdalla, "maastopyörällä", on tosiaan paljon, 17 kg. Mutta halu olisi päästä ajamaan työmatkaa kaksipyöräisellä nojapyörällä - tai oikeastaan päästä kokeilemaan josko pysyn edes pystyssä.

Mach2 ohjeet olin joskus nähnyt, mutta ne eivät olleet millään lailla tuoreessa muistissa. Varmaan jotain noista ohjeista vielä tarttuu mukaan, vaikkakin haluaisin kokeilla nojakin tekoa pienemmillä rungon muutoksilla.

Penkin ja poljinten väli on mitoitettu omien lyhyiden mittojeni mukaan: keskiöstä penkin pohjaan noin 70 cm. Se on etäisyys, jota käytän maantiepystäreissäni.

Tuossahan ei olisi mitään estettä laskea ylempää vaakaputkea alemmas ja saada näin istumakorkeutta alemmas?
Penkin ja kampien suhde nyt liki sama kuin Savenmaan halpiksessa

Savenmaassa ongelma on se, että vähänkään kun polkaisee niin kuski ei pysy penkin istumakohdassa vaan valahtaa taemmas ja sitten reidet ottaa penkin etureunaan. Tukevalla, kovalla selkänojallahan tuon saa korjattua, mutta kun sylikulma on noin suuri niin seuraavaksi kuski nousee polkaistaessa selkänojaa pitkin ylöspäin.
Alemmalla istumakorkeudella saisi ilmanvastusta lähemmän nojapyörälle tyypillisiä lukemia.

Jukka

Eiks siihen vois laittaa sähköavun? Ei haittaisi paino.

Kun polkimet ovat nuinkin paljon penkkiä alempana, niin laittaisin leveän jousitetun pystärin satulan ja erillisen selkänojan. Tuolla ajoasennolla nojapyörän penkissä sisäreidet hankaantuvat.

jviirret kirjoitti:

Tuossahan ei olisi mitään estettä laskea ylempää vaakaputkea alemmas ja saada näin istumakorkeutta alemmas?
...
Alemmalla istumakorkeudella saisi ilmanvastusta lähemmän nojapyörälle tyypillisiä lukemia.

Varmasti näin, mutta kun duunimatka on useimmiten autojen keskellä ajoa, niin nimenomaan haluan korkemman istumakorkeuden. En tiedä onko sillä mitään todellista turvallisuus- tai näkyvyysvaikutusta, mutta itselleni se antaisi turvallisemman olon ja luulen, että moni autoilijakin kauhistelisi vähemmän.

Vilijami kirjoitti:

Kun polkimet ovat nuinkin paljon penkkiä alempana, niin laittaisin leveän jousitetun pystärin satulan ja erillisen selkänojan. Tuolla ajoasennolla nojapyörän penkissä sisäreidet hankaantuvat.

Tuo on niin hyvä idea että ostan sen nyt heti. Tuota on pakko kokeilla, meni piirustuspöydälle.

vph kirjoitti:

Varmasti näin, mutta kun duunimatka on useimmiten autojen keskellä ajoa, niin nimenomaan haluan korkemman istumakorkeuden. En tiedä onko sillä mitään todellista turvallisuus- tai näkyvyysvaikutusta, mutta itselleni se antaisi turvallisemman olon ja luulen, että moni autoilijakin kauhistelisi vähemmän.

Ainakin hitaastiajo, tasapainoilu ja liikkeelle lähtö on korkea pyörä+kammet alhaalla yhdistelmällä helppoa. Tästä todistuksena hitaastiajon voitto Savenmaalla Nokian kisoissa toissa kesältä

Jukka

Pelkäsin turhaan näkyvyyttä 25 asteeseen asti, siitä makaavammaksi vetää hankalammaksi, mutta mahdolliseksi 21 asteessa. Nojaavampaa en ole kokeillut. Töyssyissä voi keventää iskua nostamalla peffan penkistä, jolloin isku tulee jaloille ja käsille, kuten pystärissä. Bunny hop ei kyllä luonnistu minulta ja tuskin muiltakaan.

Täysjousitetulla Brooksin satulalla:

Runko meni vähän monimutkaisemmaksi.

Tämähän alkaa muistuttamaan Ranskalaista Sironval Sportsplexiä, tunnin ajon ennätyspyörää 30-luvulta.

vph kirjoitti:

Täysjousitetulla Brooksin satulalla:

Tuokin taitaa olla niitä kapeita, jotka toimii jos kammet on penkin alla, mutta ihan liian kapea kun jalat on eteenpäin. En ainakaan nopeasti selaamalla löytänyt mitään Brooksin tekemää leveää cruiserin satulaa.
Chopperissa oli eka koeajolla joku normaali pystypyörän satula. Jos se on pystypyörässä "vain" epämukava niin se on kyllä ihan hirveä tilanteessa jossa kammet on puoli metriä penkin etupuolella. Kirjaimellisesti uppoaa perseeseen
Eikä tuollaisella "selkänojalla" aja kukaan jos nojakulma on noin loiva

Jukka

Itse kun tykkään yksinkertaisuudesta, niin esitän suoraa yläohjausta. Keith Mossin esikuvan mukaan:
On ainakin helppo tehdä. Rungossa on vain 4 itsehitsattua kohtaa. Helppous ei tosin taida olla tämän projektin toteuttajalla edellytyksenä