Nojapyöräfoorumi

Rupesin tässä funtsimaan, että mitähän vaikutusta on polkemiseen sillä, että kuinka korkealla polkimet on suhteessa istuinkorkeuteen?

Näyttää noissa vauhtimalleissa olevan järestään polkimet istuinta korkeammalla. Onko siihen muuta syytä, kuin että saadaan kuski mahd. alas ilmanvastuksen pienentämiseksi. Itellä kun ei ole kokemusta kun tuosta omasta ja siinä on keskiö hivenen istunta alempana.

Toinen mysteeriö on mulla jalakapohojan "polttelu" lukkopolokimia käytäessä. Semmonen puolituntia yhtäjaksosta ajoa ja alakaa tuntuu että klossit tulee kengän pohojasta läpi. Samolla kengillä ja klossit samassa paikassa ajoin pystyllä monta vuotta iliman em. ongelmaa Miten ootte klossit säätäneet, vai vaikuttaako tuohon jokin muu, pyöritystekniikka?

Mullakin polttelee. Nopeammin ja pahemmin jos ajelee tennareissa...

Mikko kirjoitti:

Mullakin polttelee. Nopeammin ja pahemmin jos ajelee tennareissa...

Kohtalo tovereita Pehmyt pohjasilla kengillä ajaessa tuon jotenkin ymmärtää, mulla ei paksupohojasilla talavikengillä niinkään poltellut, mutta nuo klossikengät

Mites sulla pystypyörällä, esiintyykö samaa ongelmaa?

No helpommin sitä voimaa polkemiseen saa, kun ei tarvi ylöspäin polkea. Matalaa pyörää ei vaan voi tehdä niin, että polkimet olisivat penkin korkeudella tai alempana. Kuitenkin kun tehdään kompromissitonta ja mahdollisimman nopeaa nojapyörää, niin polkimet on niin alhaalla kuin suinki mahdollista:

Käytännöllisessä swb:ssä ketjun pitää kiertää etupyörä ja se ei onnistu kohtuullisella ohjainrulla määrällä jos polkimet on kovin alhaalla.
Matalan LWB:n tekemisessä on myös ongelmansa, lähinnä paino kilpailukäytössä ja kömpelyys arkiliikenteessä.

Jukka

jviirret kirjoitti:

No helpommin sitä voimaa polkemiseen saa, kun ei tarvi ylöspäin polkea.
Jukka

Mitenhän on sitte tuon pyöritystekniikan kanssa? Ite oon huomannu tuossa omassa, että ajo on mukavaa kohtuullisilla poljinkierroksilla, max jotain 80 kier/min. Nopeemmin jos yrittää pyörittää, niin menee jotenkin huteran tuntuseksi tuo ajaminen. En sitte tiiä jos ois polokimet korkeammalla, että miltä tuntus.

Trek r200 kirjoitti:

Mitenhän on sitte tuon pyöritystekniikan kanssa? Ite oon huomannu tuossa omassa, että ajo on mukavaa kohtuullisilla poljinkierroksilla, max jotain 80 kier/min. Nopeemmin jos yrittää pyörittää, niin menee jotenkin huteran tuntuseksi tuo ajaminen. En sitte tiiä jos ois polokimet korkeammalla, että miltä tuntus.

No sama mulla. En ole eroa pyörien välillä tuossa tuntumassa havainnut, mutta selkänojan kulma pitää olla oikeassa suhteessa polkimien korkeuteen nähden. Liian loiva kulma ja polkija nousee penkillä polkiessa. Liian pysty penkki ja ajoasento tuntuu ahtaalta. Jossakin oli asteluku 130astetta, siis suora polkimen keskiöstä istuimelle ja selkänojan kulma tätä suoraa vasten tulisi olla noin 130astetta.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Jossakin oli asteluku 130astetta, siis suora polkimen keskiöstä istuimelle ja selkänojan kulma tätä suoraa vasten tulisi olla noin 130astetta.
Jukka

Juu, olen huomannut saman. Tosin minulla pahin ongelma on lompakko ja avaimet etutaskussa ja vielä maha tiellä. Kulmaa pitää olla, mutta liika on liikaa. Minulla on Pakoputkipyörässä liian pieni kulma, tai liian pitkät kammet. Pitkät kammet vaativat koukistamaan polvia enemmän. Polkeminen on miellyttävää vain, jos etutaskut ovat tyhjät.

Olisikohan tuossa päkiän polttelussa syynä klossien kiinteä paikka jalkapohjaan nähden. Ilman klosseja jalan sijainti polkimella koko ajan vähän vaihtuu ja verenkierto jalkapohjassa pysyy kunnossa.
Pystypyörässä on etuna alas päin olevissa jaloissa vaikuttava hydrostaattinen paine. Sama, joka lentokoneessa turvottaa jalat. Jalkapohjan kudoksen suonissa jalkaluiden ja kengän pohjan välissä on suonissa enemmän tilaa veren virrata.
Nyt kun mietin asiaa, niin lasketellessa tuntuu päkiässä samanlainen polte. Jalathan on sullottu tiukkoihin kenkiin eikä jalan asento pääse muuttumaan ja paino on koko ajan päällä.
Tuosta päätellen neuvoisin löysäämään kenkiä siten, että varpaita kipristelemällä paineen kohtaa kengässä voi hiukan siirtää ja käyttämään nostavaa liikettä mahdollisimman paljon. Noston aikana paine päkiässä hetkeksi hellittää ja veri pääsee käymään päkiässä.

Jori

Itselläni ongelmana on puutuminen, jonka aiheuttaa kivikova eturengas (8.5 kilon paineet) jonka takia tien epätasaisuus välittyy puomin, polkimien ja klossin kautta jalkapöytään. Noin 20 km on maksimi yhtämittaista ajoa, sitten on pakko nousta jaloittelemaan...

Trek r200 kirjoitti:

Mites sulla pystypyörällä, esiintyykö samaa ongelmaa?

Ei jos polkee jäykkäpohjaisilla kenginllä.

Jos poljen nojakilla tennarit jalassa niin poljen nauhat auki/kengät löysällä.

Klosseja ei näin kömpelö mies uskalla käyttää!

Olen ollut havainnoivinani omista ajamisista että nojakilla klossin mukava paikka on lähempänä kantapäätä kuin pystypyörällä. Tähänhän nyt vaikuttaa se että miten nuo voimat menee, pystypyörällä sekä polkeminen että jalan paino menee samaan suuntaan, nojakilla tulee reilu kulma.

fw7854 kirjoitti:

Itselläni ongelmana on puutuminen, jonka aiheuttaa kivikova eturengas (8.5 kilon paineet) jonka takia tien epätasaisuus välittyy puomin, polkimien ja klossin kautta jalkapöytään. Noin 20 km on maksimi yhtämittaista ajoa, sitten on pakko nousta jaloittelemaan...

Minullakin on ongelmana puutuminen ja minä en voi ajaa kuin 14 km yhtämittaan ja sit on nuostava ylös jaloittelemaan.

            T. Jiminen

Saman ongelman olen huomannut klossikenkien ja nojakin kanssa. Minulla siihen tuntuu auttavan jalan käyttäminen monipuolisesti. Poljen välillä pari kierrosta paino jalan ulkosyrjällä, pari kierrosta paino jalan sisäsyrjällä. Sitten reippaampaa vetämistä alakierroksen osalla kuin yleensä, pientä jalan kääntämistä ja sama alusta.

Minulla on Welgon kombipolkimet, jotka sallivat vain noin 4 asteen kulman ennen irtoamista. Se kuitenkin riittää kun käyttää kaiken varan tietoisesti hyväkseen.

Niin ja kengännauhojen laittaminen liian tiukalle torpedoi mukavan lenkin. Siihen ei auta muu kuin pysähtyä ja kävellä vähän nauhojen löysäämisen jälkeen.

Mullakin on muuten jonkinasteista puutumista. Käytössä nyt tavalliset talvisaapikasnilkkurit joissa melko jykevä pohja, nojapyörän polkimissa joku omaviritelmälukkopoljin, siis sellainen muovinen kärkiosa kengälle ja kengän taakse nostettava kuminauha...ei kovin toimiva mutta parempi kuin ei mitään. Yhtämittaisessa ajossa nuo jalkapöydän sivut alkavat särkeä. Saman olen huomannut sukeltaessa, kun on avokantaräpylät jalassa ja neopreenikengät sitä varten, jotenkin puristavat siitä sivulta niin että pitemmällä ajalla alkavat särkeä. Ja siis ulkosivulta, ei jalan sisäpuolelta lainkaan. Liekö sitten niin ettei veri kierrä kunnolla?

Muoks. nyt on oma pyörä alla ja kunnolliset lukkopolkimet. Olen huomannut ettei kengännauhoja tosiaan kannata sitoa liian tiukkaan kiinni tai jalat puutuvat. Talvikelillä ongelmana on varpaiden jäätyminen vaikka muuten on ihan lämmin, ellei jopa kuuma. Varpaiden liikuttelu tuo apua vasta pitkän ajan jälkeen. Noita jalan särkyjä ei ole enää esiintynyt, samoin kuin ei kramppaamistakaan. Kengillä taitaa olla aika paljon väliä. Mietin vaan että olisiko sittenkin pitänyt ottaa scorppariin ne lyhyet poljinkammet, voisikohan noi polvikivut pitemmällä matkalla johtua siitä vai onko polkimet vaan liian lähellä penkkiä..