Nojapyöräfoorumi

No nythän tämä alkaa jo näyttää joltain!
Jalatkin yltää maahan, eikä kuljettajan painopiste ole niin korkealla.

Kumpi jäykkäriputki on hienompi?

Kolmas vaihtoehto.

Suora putki minusta paras, en tykkää turhista mutkista

Jätä jäykkäri pois ja takakolmio vähä paksummasta putkesta, esikuvassakaan ei oo.

jori kirjoitti:

Koska kyseessä on kolmipyörä, voi ja kannattaa kampikeskiön olla alhaalla. Tai ei ainakaan ole tarvetta olla kallistuksen takia ylhäällä.

_kallistuva_kolmipyörä Mut joo, ihan turha tehdä mitään offroada maavaraa...

Jukka

Jarcco kirjoitti:

Suora putki minusta paras, en tykkää turhista mutkista

Ja on vähiten edessä jos haluaa nostaa jalan tuosta kohti pyörän yli.

Jukka

PW kirjoitti:

Jätä jäykkäri pois ja takakolmio vähä paksummasta putkesta, esikuvassakaan ei oo.

Oon tehnyt kaksi tuommosta pyörää vuosina -96 ja -01. Kummassakin oli liian löysä runko väännön, siis pitkittäisen kiertymän suhteen. Jäykkäri on sen takia. Rungoksi on jo hommattu 40x60x2 kanttiputkea.

Mä kannatan pw:n ajatusta. Tällöin kuskin pukille on helppo mennä, kun jalkaa ei tarvitse nostaa niin paljoa. Miesten pyörään tottuneelle tietysti aivan sama, mutta mutta...
Riittävän jäykkyyden saa sopivan kokoisilla putkilla.

Satulaputki+jäykkäri painavat saman tai enemmän kuin tuo runkoputki, mutteivät ole yhtä jäykkä rakenne. Eikö runkoputki voisi nousta satulalle asti ja kiinnittää satulan sen yläpäähän klemmarilla niin, että satulaa säädettäisiin tuosta klemmarista säätämällä satulaa etu-ala-taka-ylä-suunnassa.

Kannattaa varmaan venyttää laatikkoa hieman edemmäs, jotta lastauksesta ei tule niin helposti takapainoinen ja ajoneuvosta sitä myöten labiili ajettava. Varsinkin (lasten)istuimet pitää olla niin, että istujien painopiste on laatikossa melko lähellä akselilinjaa. Tuossa laatikkopyörässä laatikon takareuna lasteineen ja ohjauskahva toimivat kuin valtava tilleri, joka tunnetusti ei ainakaan paranna pyörän stabiilisuutta.

Nythän tämä karkas ihan käsistä
Alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää joutilaan hybridipyörän takakolmiota sellaisenaan, jossa ois ollu tekniikka valmiina. Mutta ei, ei niille pystärin rungoille oo oikein viimeisen päälle hyvää käyttötarkoitusta olemassa. Saapa nähdä saanko edes niitä 622 kiekkoja tässä lopulta hyödynnettyä. Ois neljä vailla käyttöä

Ei ole istuimia näkynyt lapsilla kaupallisilla laatikkopyörillä ajavilla. Laatikon sivulevyjen huipun kurvi alas etupäätä kohden on huono juttu äkkipysäyksissä, jos on lapsia kyydissä. Voivat lentää yli helpommin kuin korkeasta etupäästä, mikä tekee lastaamisesta työläämpää, mutta lisää kuljetustilavuutta. Säädettävä keulan korkeus ratkaisisi ongelmat, jos ei halua vähentää kuljetustilaa penkeillä ja turvavöillä.

Tsupparikokemuksella 60-luvulta yhdyn jorin jorinoihin pyörän kaatumisherkkyydestä väärinlastattuna. Ainakin kääntymiskulman rajoitin pitäisi olla.
Aikanaan autottomassa saaristossa olivat lavatavaramopot työkäytössä suosittuja, mutta niissä oli pääosin ackerman-ohjauksella etuakseli lavan alla kääntyvine etupyörineen. Sellainen olisi vakaampi ajettava. Jos lavan haluaisi alemmas ja kuorman laatu sen sallisi, voisi pyöräkotelot tehdä samalla tavalla kuin ennen traktorikärrissä, peltitynnyrin puolikaasta. Isot pyörät tosin jäisivät silloin odottamaan.

http://mo-ped.se/tra10.htm#20

Mielikuva hyvästä kuorman sijainnista laatikossa on varmastikkin monella väärä. Nopeasti ajateltuna kaikki raskas kannattaa kuormata laatikon takareunaan, mutta tämähän lisää kaatumisherkkyyttä koska laatikon takaosa liikkuu ohjatessa ulkokurviin päin. Kurvin aiheuttama keskipakovoimakin pyrkii käännätämään ohjausta lisää jos laatikko on takaosastaan raskaasti kuormatu. Koskee siis tällaista "vankkuriakselista" laatikkopyörää...

Jukka

Tässä viimeinen(?) versio. Vaakarunko 40x60x2 ja satulaputki 45x45x2, jonka sisään sujahtaa 40x40 penkinsäätöputki.