Olen yrittänyt selvittää, että mikä idea esim. Questin etupyörän tuennassa on sillä edestäpäin tulevalla linkillä. Siis toki ottaa pitkittäisvoimat vastaan, mutta miksi se ei ole takapäästään nivelöity samaan kohtaan kuin alatukivarren ulkopää, eli olka-akselin linjalle. Tuossa järjestelyssähän rengas liikkuu hiukan eteen/taakse-suunnassa kääntyessään. Onko niin, että noissa ei ole ns. centerpointsteeringiä, eli olka-akselin linja osuu renkaan kosketuskohdan "sisäpuolelle" ja rengas liikkuisi kääntyessään eteen/taakse ja tämän kompensoimiseksi etulinkin takakiinnitys on siirretty eteen...? Ideoita? Olinko riittävän selkeä?
Ohjausgeometriasta
- Vilijami
- Pistosuojattu sisällöntuottaja
- Viestit: 7537
- Liittynyt: 27 Maalis 2014, 09:19
- Paikkakunta: Oulu
Re: Ohjausgeometriasta
Virtuaalinivel, eli nivelpiste on ilmassa tukivarsien leikkauspisteessä.
Re: Ohjausgeometriasta
No niinpä tietysti joo. Ja tolla on varmaan pyritty kaventamaan kokonaisrakennetta...? Onko siinä muita etuja? Toimiiko keskitys paremmin? Kuinka käyttäytyy jarruttaessa kaarteessa?
-
- Pistosuojattu sisällöntuottaja
- Viestit: 14156
- Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
- Paikkakunta: Tampere, Petsamo
Re: Ohjausgeometriasta
Vilijami tuossa jo kertoikin, mutta jatkan vähän pidemmin.
Tuo nivelvarsi on yksi jäsen ns. nivelnelikulmiosta (four bar linkage). Muut jäsenet ovat runko, toinen nivelvarsi ja etupyörän naparakenne. Mekanismiopin sääntöjen mukaan nivelnelikulmion jäsenet kiertyvät (hetkellisen) nivelpisteiden kautta piirrettyjen suorien leikkauspisteiden, nopeusnapojen, kautta.
Tuossa ripustuksessa ulompien nivelpisteiden erottamisella on saatu aikaan alemman virtuaalisen ohjausnivelen paikan siirtyminen ulommas, käytännössä paikkaan, jossa se ei voi olla reaalisesti, eli pinnojen väliin. Tämä on mahdollistanut ns. negatiivisen olkapoikkeaman, eli ohjausakseli leikkaa maan pinnan renkaan kulkuraiteen ulkopuolella. Negatiivinen olkapoikkeama tekee ohjauksesta vähemmän herkän vetelyyn jarrutuksessa, tai kuoppiin tai töyssyihin ajettaessa. Ja tosiaan, pyörä hieman liikkuu etu-taka-suunnassa kun ohjausta käännetään, mikä säästää tilaa suurilla ohjauskulmilla, kun rengas ei liiku sivuttain niin paljon. Mahtuu kuskin polvet paremmin. Nivelnelikulmion käyttö alempana nivelpisteenä on hyvin tavallinen ratkaisu McPherson jousituksissa, jollainen kinnereiden joustomekanismi on.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Re: Ohjausgeometriasta
Johan selvis. Kiitoksia vastauksista!
Re: Ohjausgeometriasta
Ainiin, mitenkäs ackermann ohjaus tässä tapauksessa? Suunnitellaanko se virtuaalinivelen suhteen? Ja miten vaikuttaa kun virtuaalinivel liikkuu kääntymisen aikana?
-
- Pistosuojattu sisällöntuottaja
- Viestit: 14156
- Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
- Paikkakunta: Tampere, Petsamo
Re: Ohjausgeometriasta
panu kirjoitti:Ainiin, mitenkäs ackermann ohjaus tässä tapauksessa? Suunnitellaanko se virtuaalinivelen suhteen? Ja miten vaikuttaa kun virtuaalinivel liikkuu kääntymisen aikana?
Kyllä, nimenomaan virtuaalinivelen mukaan. Näissä tapauksissa alemmat nivelvarret ovat noin 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja lisäksi ulommat päät melko lähellä toisiaan, niin nivelpisteen liike käytettävissä olevilla ohjauskulmilla on mitättömän pientä. Ei ne Ackermanit milloinkaan mitenkään matemaattisentarkkoja ole. Kunhan ovat sinne päin. Tilantarve ja valmistustekniset seikat dominoivat näissä asioissa. Tämä suurpiirteisyys näkyy autoissakin hyvin jyrkkien kurvien kaarteissa hiekkatielle jäävissä jäljissä, joissa etupyöristä jää syvempi, hieman laahannut jälki.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Re: Ohjausgeometriasta
Kiitoksia!
Re: Ohjausgeometriasta
Poistin häiritsemästä liian keskeneräisen ohjausgeometriakuvitelman.