Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
JOs kaikesta huolimatta tuo muuttuu suosituksi ja tulee normaali käytännöksi antaa kunnon alennuksia luomuna paikalle liikkuneille, olisi tuossa bisneksen paikka luotettavalle pyöräilijälle, joka kuskaa ihmisten puhelimia pyörällä kaupungin rajalta keskustaan sillä aikaa kun puhelimen omistaja etsii autollaan parkkipaikkaa. 
jori kirjoitti:smilodon kirjoitti:wwhv kirjoitti:Lahdessa on otettu käyttöön tämmöinen sovellus:
https://greenlahti.fi/kulkukauppa-sovellus
siinä annetaan alennuksia palveluihin jos on
liikkunut fiksusti.Joo, ei vain oikein toimi tuo sovellus, ainakaan minun puhelimessani ei ollenkaan. Terpalla mittasi mitä sattuu.
Tuohan on perusteiltaan aivan erinomainen idea. Kaupungin liikennekuorma ja ilmanlaatu säilyvät parempana ja liikennetilaakin säästyy, puhumattakaan parkkipaikoista. Tämä on kaikille eduksi, miksei siis palkittaisi sitä, joka tämän saa aikaan.
Sääli, jos sovellus on laaduton. Menee lapsi pesuveden mukana, jos ongelmat jatkuvat.
Joo, sovellus vaihto lennossa aika mielivaltaisesti kulkuvälineen pyörästä autoksi ja jokusen kerran myös bussiin, olisinko linja-auton vierellä polkenut? periaatteesa kulkuvälinneen voi käsin korjata jälkikäteen mutta ei ainakaan minulla onnistunut.
Muutaman kerran käytin ja jäi odottamaan päivityksiä. Hyvä idea, huono toteutus.
Pk-seudun bussilakon aikana huomasi etta vaikka taittopyörää ei saannöistä huolimatta oteta aina kyytiin niin kyllä on asenteet muuttuneet kun pyörän saa tarvittaessa ottaa junaan maksutta ja olisi tarvittaessa pystynyt fillaroimaan juna-asemalle ja yhdistämään junailua ja fillarointia. Lakon takia kuskitkaan ei rutissu
Barcelona (kaupunki) on lanseerannut tämmöisen kaupunkistruktuurin
muutosprosessin mikä on laajentumassa muihinkin (isoihin) kaupunkeihin:
https://energy-cities.eu/best-practice/ ... barcelona/
eli siinä on ideana luoda noin 400m x 400m alueita mistä karsitaan autot
ja autoliikenne "superblockin" ulkopuolelle ja rauhoittaa alue mahdollisimman
auto-vapaaksi alueeksi.
wwhv kirjoitti:Barcelona (kaupunki) on lanseerannut tämmöisen kaupunkistruktuurin
muutosprosessin mikä on laajentumassa muihinkin (isoihin) kaupunkeihin:https://energy-cities.eu/best-practice/ ... barcelona/
eli siinä on ideana luoda noin 400m x 400m alueita mistä karsitaan autot
ja autoliikenne "superblockin" ulkopuolelle ja rauhoittaa alue mahdollisimman
auto-vapaaksi alueeksi.
Hieno homma, vähän kuin pienois Groningen. Tällaiset olemme tavanneet laittaa "Liikennepolitiikkaa" ketjuun. Muiden vastaavien sekaan. Siirrän kopion sinne. Jos joku haluaa vastata tähän viestiin, vastatkaa mieluummin Liikennepolitiikkaosastolle.
Jos on käynyt sienessä 4. tammikuuta niin onko sienestyskauden aloittanut poikkeuksellisen aikaisin vai lopettanut myöhään 
Suppilovahveroita poimin...
terppa kirjoitti:Jos on käynyt sienessä 4. tammikuuta niin onko sienestyskauden aloittanut poikkeuksellisen aikaisin vai lopettanut myöhään
Suppilovahveroita poimin...
Jos suppilovahveroita, niin myöhäinen lopetus, jos korvasieniä, aikainen aloitus. 
Vuonna 1930 Laitilassa , Merkarvialla ja Pyhtäällä kylvettiin ruista tammikuussa ja saatiin -joskin pienehkö- sato. Tässä ote Hydrologisesta vuosikirjasta vuodelta 1930.
Voisko joku selittää tämän ansaintalogiikan? Tuulivoimalan pysäyttämisellä tienaa enemmän kuin pyörittämisellä? 
"Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti ennakoi negatiivisia hintoja ja hyvästä tuulesta huolimatta pysäytti suurimman osan voimaloistaan aamuyöksi. Tuuliwatilla on 136 voimalaa.
Tuuliwatin operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist sanoo, että yhtiö onnistui pitämään hintansa loppujen lopuksi plussan puolella."
Vilijami kirjoitti:Voisko joku selittää tämän ansaintalogiikan? Tuulivoimalan pysäyttämisellä tienaa enemmän kuin pyörittämisellä?
"Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti ennakoi negatiivisia hintoja ja hyvästä tuulesta huolimatta pysäytti suurimman osan voimaloistaan aamuyöksi. Tuuliwatilla on 136 voimalaa.
Tuuliwatin operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist sanoo, että yhtiö onnistui pitämään hintansa loppujen lopuksi plussan puolella."
Tuuliwatilla on kolmenlaisia tuulivoimaloita. Vanhoja 8,5 c€/kWh syöttötarifivoimaloita, uusia preemiojärjestelmän voimaloita ja markkinaehtoisia voimaloita. Näistä markkinaehtoiset, ja suurella todennäköisyydellä myös preemiovoimalat, kannattaa pysäyttää negatiivisen sähkönhinnan aikaan välttyäkseen maksuilta.
Preemiojärjestelmä on tukijärjestelmä, jossa huutokaupalla järjestelmän piiriin päässyt tuulivoimala saa liukuvasti määräytyvän maksimissaan keskimäärin 0,25 c€ lisäkorvauksen, kun kolmen kuukauden keskimääräinen sähkön hinta alittaa 3,25 c€/kWh. Tämä tarkoittaa, että lyhyen negatiivisen hintajakson aikana kannattaa mylly pysäyttää, mutta pidemmän alle 3c€/kWh jakson aikana kannattaa ajaa.
Monimutkaista näpertelyä pikkujutuilla. Laitan tähän linkin Energiaviraston dokumenttiin, missä selitetään paremmin tuo preemiojärjestelmän monimutkainen toiminta. Pääperiaate siinä kuitenkin on, että mitättömillä pikkusummilla saadaan asia näyttämään siltä, että tuulivoimaa tuetaan, vaikka siihen on budjetoiu rahaa 12 vuodelle vain 40 miljoonaa euroa. Syöttötarifijärjestelmän kulut 12 vuodelta oli useita miljardeja. Kaikesta huolimatta molemmat olivat kuluttajalle hyödyllisiä, sillä kuluttajien säästämä raha halvan sähkön hinnan laskun takia oli noiden summaan nähden moninkertainen.
Laitan vielä tähän tuon tiedotteen sisällön, niin on helpompi lukea ja säilyy tallessa.
Energiavirasto kirjoitti:Myönteisen päätöksen saivat: Kestilän Kokkonevan Tuulivoima Oy:n Kestilän Kokkonevan Tuulivoima (Kestilä), CPC Finland Oy:n Lakiakangas 3 (Isojoki ja Kristiinankaupunki), Puhuri Oy:n Parhalahti (Pyhäjoki), Puhuri Oy:n Hankilanneva (Haapavesi), Kalax Vindkraft Ab/Oy:n Kalax (Närpiö), Tuuliwatti Oy:n Tuuliwatti Simo Leipiö III (Simo) ja Tuulipuisto Oy Hirvinevan Hirvineva-Liminka (Liminka). Tarkemmat tiedot hankkeista löytyvät Energiaviraston verkkosivuilta, jonne on linkki tiedotteen lopussa.
Voittaneiden hankkeiden tarjousten (preemio) keskihinta oli 2,49 €/MWh. Alin hyväksytty tarjous oli 1,27 €/MWh ja korkein hyväksytty tarjous 3,97 €/MWh. Tarjotun sähkön määrän vuosituotannon perusteella painotettuna hyväksyttyjen tarjousten hinta oli 2,58 €/MWh. Hävinneiden tarjousten keskihinta oli 8,52 €/MWh.
Tarjouskilpailu oli avoin tuuli-, aurinko- ja aaltovoimalle sekä biomassaan ja biokaasuun perustuvalle sähkön tuotannolle. Tarjouksia voitiin hyväksyä enintään 1,4 terawattitunnin sähkön vuosituotannolle. Hyväksyttyjen hankkeiden vuosituotanto on yhteensä 1,36 TWh.
Kukin myönteisen tukipäätöksen saanut sähkön tuottaja saa oman tarjouksensa mukaisen preemion (pay-as-bid). Preemio maksetaan täysimääräisenä sähkön kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon ollessa enintään yhtä suuri kuin viitehinta, joka on 30 euroa/MWh. Markkinahinnan ylittäessä viitehinnan, tuki muuttuu liukuvaksi. Tukea ei makseta, kun markkinahinta on suurempi kuin viitehinnan ja hyväksytyn preemion summa.
Tukea maksetaan 12 vuoden ajan. Tukiaika alkaa viimeistään kolme vuoden kuluttua hyväksymispäätöksen antamisesta. Preemiojärjestelmästä aiheutuu valtiolle enimmillään 3,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Se on vain alle 5 prosenttia siitä, kuinka paljon syöttötariffijärjestelmästä aiheutuu valtiolle kustannuksia saman suuruisesta sähkön tuotannosta vuosittain.
Tarjouskilpailun ja syöttötariffijärjestelmän kustannuksia ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti vertailla, koska syöttötariffijärjestelmän käynnistämisen jälkeen uusiutuvan energian teknologinen kehitys on ollut nopeaa, mikä on johtanut tuotantokustannusten alenemiseen. Lisäksi syöttötariffijärjestelmä vauhditti osaltaan erityisesti tuulivoimarakentamisen hankekehitystä, mistä osoituksena oli tarjousten suuri määrä.
Uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailun järjestämisestä linjattiin valtioneuvoston hyväksymässä energia- ja ilmastostrategiassa joulukuussa 2016. Tarjouskilpailua koskeva hallituksen lakiesitys annettiin eduskunnalle syksyllä 2017 ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2018. Energiavirasto järjesti tarjouskilpailun loppuvuodesta 2018.
Hyväksytyt ja hylätyt päätökset on julkaistu Energiaviraston verkkosivuilla
TEM:n tiedotustilaisuus 20.6.2018: Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä.
Dronea nyt tänä keväänä lennättänyt ja kyllä alkaa tuulimyllyjä olemaan. Tuossakin kuvassa koko taivaanranta täynnä 
Noita "pieniä" myllyjä tarvitaan noin paljon. Porin edustalle merelle on tulossa 12-14 MW turbiineista koostuva 600 MW myllyryhmä. Näihin maamyllyihin nähden sen yksiköt ovat vähintään kolminkerteisia teholtaan, eli niitä tarvitaan samaan kokonaistehoon vain kolmasosa.
Eiköhän nuo maalle perustettavat myllytkin vielä saada samaan kokoluokkaan, kunhan keksitään keino niiden pystyttämiseen. Autonosturien kapasiteetti kun ei riitä noiden 12 MW myllyjen osien nosteluun sinne kahteensataan metriin, minne pitäis ulottua.
Nuo Jukan kuvaamat myllyt ovat aivan oikeassa paikassa. Lähes kaikissa koeajovideoissaan hän valittaa kovaa tuulta. 
Kovalla tuulella myllyt pysäytetään
Mutta tuulee "aina". Nytkin 15km päässä oleva ilmatieteenlaitoksen sääasema näytti 2m/s tuulta ja raja jolloin myllyt pyörii on 3m/s. Nytkin osa myllyistä kuitenkin pyöri, että ylempänä tuuli enemmän.
Lentäessä ei dronen näyttönä olevasta kännykästä nähnyt kuin lähimmät niin en tajunnut ottaa still kuvia. Tuo yo kuva on kuvaruutukaappaus fullhd videosta. Stilkuva olisi tarkempi ja voisi vähän zoomata.
Tämä kaikki siis ihmettelyä, ei arvostelua
jviirret kirjoitti:Kovalla tuulella myllyt pysäytetään
Mutta tuulee "aina". Nytkin 15km päässä oleva ilmatieteenlaitoksen sääasema näytti 2m/s tuulta ja raja jolloin myllyt pyörii on 3m/s. Nytkin osa myllyistä kuitenkin pyöri, että ylempänä tuuli enemmän.Lentäessä ei dronen näyttönä olevasta kännykästä nähnyt kuin lähimmät niin en tajunnut ottaa still kuvia. Tuo yo kuva on kuvaruutukaappaus fullhd videosta. Stilkuva olisi tarkempi ja voisi vähän zoomata.
Tämä kaikki siis ihmettelyä, ei arvostelua
Tuo ylhäällä puhalteleva parempi tuulisuus on juurikin se pointti, joka teki tuulivoimasta kannattavaa nostamalla tuotantokertoimen uudelle tasolle. Tämä tarkoittaa, että tuulimyllyt pyörivät paljon pidemmän käyntiajan myös silloin, kun maanpinnalla on lähes tyyntä. Koska sähön hinta seuraa varsin tarkasti tuulivoimaloiden yhteistehoa. Mitä enemmän tuulivoimaa verkkoon työnnetään, sitä halvemmalla sähköä on myytävä. Tämä tarkoittaa, että uudet kannattavat myllyt kannattaa suunnitella tuottamaan sähköä tasaisemmin ja ennen kaikkea silloin, kun sähkön hinta on korkealla alhaisen tuulennopeuden takia. Samasta syystä myllyt pysäytetään kovalla tuulella. –Miksi rasittaa myllyjä kovalla tuulella, jos tuotetusta sähköstä ei saa rahaa.
Jos valokuvassa nyt näyttää, että Pohjois Pohjanmaalla on paljon myllyjä, kannattaa hämmästellä uusien tuulivoimaprojektien listaa, jossa pohjoispohjanmaalle ollaan lähivuosina kaavailtu tuulivoimaa nimellisteholtaan lähes 8000 MW, joka on lähes sama määrä, kun sähköä kuluu koko Suomessa juuri nyt. Nimellistehohan ei tietenkään ole sama kuin tuotettu keskiteho, mutta nykymitoituksella tuo vastaa 30-40% kulutuksesta. Kaikki tämä vain pohjoispohjanmaan alueella.
Raahen ja Pyhäjoen alueelle on jo pelkästään sille eri valmiusvaiheissa projekteja tuhannen megawatin verran. Numerot: Vuosi, MW, myllyjen määrä.
Tässä vielä Tuulivoimayhdistyksen sivulta napattu excel-taulukko, jossa näkyy kaikki nykyisin käynnissä olevat uudet tuulivoimaprojektit.
Osa hankkeista raukeaa. Syitä en tiedä kuin tähän meidän ympärille tulevan puiston osalta: Ei oltu aloitettu rakennusluvan viimeiseen voimassaolopäivään mennessä.
Siihen aloittamiseen voi hakea jatkoa. Tietty jos taustalla on vanhaksi menevä suunnittelutarveratkaisu ja uutta ei ole mahdollista saada, niin sitten on eri juttu.
Voi myös olla, että aloittamisen jatkon kannalta on jo liian myöhäistä, jos koko lupa on mennyt pitkäksi.
Mutta ajoissa toimien ei pitäisi olla ongelma.
