Nojapyöräfoorumi

Niinpä siirrän uuden projektini sh8 omalle ketjulleen, ketjusta: "Missä hitsata ja rakentaa nojapyörä Helsingissä?"

Kiitos Jukalle ja Jorille vinkistä!

Jukka kirjoitti:
Silmään pistää pessimistinä heti kaksi seikkaa tuossa sakarin suunnitelmassa:
-Kengät ja polvet tulee polkiessa pahasti näkökenttään.
-Polkimet on mun makuun liian korkealla suhteessa istumakorkeuteen. Tuntuu että omasta polkemisesta alkaa teho hiipua kun kammet nousee istumatasoa ylemmäs ja jos ero on 20cm tai enempi, niin ero on jo huomattava. Ylöspäin polkeminen on myös epämukavaa, kuomasin kun pistin vahingossa swb:n kammet sarven yläpuolelle kiinni, vaikka pyörä suunniteltu alapuoliselle kiinnitykselle.
Kun nostat penkkiä 10cm korkeammalle pääset kummastakin vaivasta eroon ja selviät vetopuolella yhdellä ohjain rullalla ja sen "taittokulma" on pienempi. <

Olet Jukka varmaan oikeassa. Ainahan sitä yrittää tehdä mahdollisimman matalan, mutta kyllä liika on aina liikaa varsinkin, jos siitä tulee ongelmia.
Aion nostaa istuinta. Samalla lyhenee akselin väli ja siten koko nojakki, kun en loivenna selkänojakulmaa. Kovin loiva kulma vaikeuttaa esim. näkyvyyttä ja kaupunkiajoa.

Mahdollisuutta vetopuolen yhdellä ohjausrullalla selviämistä täytyy tutkia.

Sitä minä ihmettelen, kun joissakin uusissa nopeissa tehdasnojakeissa kulkee ketjun sekä veto- että paluupuoli alhaalla etupyörän editse.
Ketju saattaa eri tilanteissa helposti pudota kiekolta ja, kun kääntöympyrä on suuri, on mm. kaupunkiajo hankalaa.

Sakari

irakas kirjoitti:

Mahdollisuutta vetopuolen yhdellä ohjausrullalla selviämistä täytyy tutkia.

Sitä minä ihmettelen, kun joissakin uusissa nopeissa tehdasnojakeissa kulkee ketjun sekä veto- että paluupuoli alhaalla etupyörän editse.
Ketju saattaa eri tilanteissa helposti pudota kiekolta ja, kun kääntöympyrä on suuri, on mm. kaupunkiajo hankalaa.

Sakari

Liitä tännekin kuva suunnitelmasta. Vetopuolelle mahdollisimman vähän kitkaa eli 1 rulla kyllä toimii, ketju voi mennä haarukan yläpäätä hipoen.
Paluupuolelle putki olisi helpompi ja siistimpi ratkaisu. Etupyörän vieressä ketju ei voi mennä normaaliajossa, radalla taas ei tarvitse kääntyä jyrkästi joten siellä voi.

Joo, nuo renkaan sivulta kulkevat ketjut on kilpapyörien juttu, arkiajoon ne ei munkaan mielestä kuulu. Aikasi kun pyörää piirtelet, sopivaa selkänoja kulmaa, varot ettei kammet ota eturenkaaseen ja näet eteesi, niin päädyt mitoitukselta todennäköisesti tähän:

Ei ole sattumaa että kaikki arkiajoon kykenevät lowracerit on muutaman sentin tarkkuudella samanlaisia.
Jos haluat istua vielä alempana kuin n.40cm, pitää tehdä lwb-lowracer:

Tosin tuo ei ole varmaankaan yhtään ketterämpi kuin nekään joissa ketju menee eturenkaan vierestä?

Jukka

Jarcco kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Liitä tännekin kuva suunnitelmasta. Vetopuolelle mahdollisimman vähän kitkaa eli 1 rulla kyllä toimii, ketju voi mennä haarukan yläpäätä hipoen.
Paluupuolelle putki olisi helpompi ja siistimpi ratkaisu. Etupyörän vieressä ketju ei voi mennä normaaliajossa, radalla taas ei tarvitse kääntyä jyrkästi joten siellä voi.

Kun olen piirtämässä uutta kuvaa saatujen vinkkien (Kiitos!) pohjalta, ajattelin, että en pane enää vanhaa kuvaa esille. Sehän löytyy täältä: http://lowride.info/phpBB2/viewtopic.php?t=578

Sakari

irakas kirjoitti:

Sitä minä ihmettelen, kun joissakin uusissa nopeissa tehdasnojakeissa kulkee ketjun sekä veto- että paluupuoli alhaalla etupyörän editse.
Ketju saattaa eri tilanteissa helposti pudota kiekolta ja, kun kääntöympyrä on suuri, on mm. kaupunkiajo hankalaa.
Sakari

Mun Fujinissa ketjut menee siten että paluupuoli voi osua etupyörään. Ketjujen putoaminen voi tapahtua peruuttaessa jos kääntää etupyörää samaan aikaan, mutta tämän voi välttää kun vaan ei käännä liian paljon.

Kääntösäde voi jossain 90 asteen äkkikäännöksissä pyörätiellä haitata mutta ei muuten. Ketju tosin antaa periksi sen verran että aika jyrkkiäkin käännöksiä voi tehdä.

ukram kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Sitä minä ihmettelen, kun joissakin uusissa nopeissa tehdasnojakeissa kulkee ketjun sekä veto- että paluupuoli alhaalla etupyörän editse.
Ketju saattaa eri tilanteissa helposti pudota kiekolta ja, kun kääntöympyrä on suuri, on mm. kaupunkiajo hankalaa.
Sakari

Mun Fujinissa ketjut menee siten että paluupuoli voi osua etupyörään. Ketjujen putoaminen voi tapahtua peruuttaessa jos kääntää etupyörää samaan aikaan, mutta tämän voi välttää kun vaan ei käännä liian paljon.

Kääntösäde voi jossain 90 asteen äkkikäännöksissä pyörätiellä haitata mutta ei muuten. Ketju tosin antaa periksi sen verran että aika jyrkkiäkin käännöksiä voi tehdä.

Snake 5:ssä paluuketju menee putkessa ja on etupyörän edessä.
Hyvin usein tilanteissa, joissa sillä joutuu aikoessaan mennä suojatielle, painamaan liikennevalon nappia ja peruuttamaan etupyörän ollessa kääntyneenä, ketju meneekin usein huomaamatta isoimmalle kiekolle. Sitten, kun vihreän valon syttyessä lähtee ajoväylää ylittämään, onkin isoin vaihde päällä eikä pääsekään riittävän nopeasti yli. On noloa pysähtyä keskelle ajorataa vaihtamaan pienemmälle ellei nyt aivan kaadu. Tämän vuoksi aion seuraavassa nojakissani sh8 molemmat ketjut ohjata reilusti etupyörän ja haarukan yläpuolelta.

Sakari

irakas kirjoitti:

Missä hitsata ja rakentaa nojapyörä Helsingissä?"

http://www.ptmasi.fi/

Samassa paikassa myös ammattitaitoista neuvontaa pyörätuolien navoista yms.

Uusi versio sh8:

Pyörät 20" ja 26", suora alaohjaus.

Tavoitteena pitkän matkan nojakki, johon voi pakata monen päivän varustus telttaa myöten.

Sakari

sh8:n runko on tarkoitus hitsata pyöreästä ohutseinäputkesta joko 50,8x1,5 (Oliskohan riittävä?) tai sitten 57x1,5. Ohuempi seinäistä en ole tavoittanut teräsluetteloista.

Kulmakohtiin olen piirtänyt kaarevat laipat, jotka olisivat 2 mm teräslevystä leikatut. Olisikohan niillä lujuuden kannalta merkitystä?

Etu- ja takahaarukat ovat suoraan pystypyörästä.

Sakari

Vähän "ahtaalta" näyttää ketjulinjan mitoitus ja haarukan valinnassa syytä olla tarkka. Omassa lowracerissani se on liian leveä ja ketju ei mahdu sen ohi menemään.
Uskoisin että tuo 50x1.5 kestää, ja jopa ilman vahvikkeita. Omassani runko 50x50x1.5 ja kestävyyden suhteen ei mitään ongelmia. On sillä varmuudella ainakin 1000km ajettu. "etusarvi" mulla 40x2 ja takahaarukka 35x15x2. Pientä punetta runkoon saa, kun pitää selkänojasta kiinni ja vääntelee kädellä rengasta sivusuunnassa. Johtuneeko noista takahaarukan putkista, vai punoutuuko kanttinen runkoputki? Kriittisin piste tuossa suunnitelmassasi lienee juuri tuo takahaarukan kiinnitys piste.

Jukka

Jukka:
Kriittisin piste tuossa suunnitelmassasi lienee juuri tuo takahaarukan kiinnitys piste. <

Näin on. Siihenpä jäikin piirtämättä lisälaipat, jotka aikaisemmassa piirustuksessa oli. Ehkä liitosta helpottaisi, jos istuimen yläpää tuettaisiin samanlaisin lovin kuin alapääa.

Sakari

Ja just huomasin kuvasta, vaikka vetopuolen ketju mahtuisi menemään noin takapakalle keveimmällä vaihteella, niin raskaimmalla ei kyllä mene.

Jukka

Tom Porterin etuvetoisen työkuvia kantsinee silmäillä. Samanhenkisiä liitoksi/kulmia.

http://www.recumbents.com/wisil/porter/ ... 2005_2.htm

jviirret kirjoitti:

Ja just huomasin kuvasta, vaikka vetopuolen ketju mahtuisi menemään noin takapakalle keveimmällä vaihteella, niin raskaimmalla ei kyllä mene.

Jukka

Joo, tällaisia tulee aina vastaan tekemisen aikana, mutta on hyvä huomioida ne jo piirustuksissa. Ohjain rullaa on siirrettävä tai tehtävä kulma takahaarukan ja runkoputken yhtymäkohtaan.

Pastori:

Tom Porterin etuvetoisen työkuvia kantsinee silmäillä. Samanhenkisiä liitoksi/kulmia.

http://www.recumbents.com/wisil/porter/ ... 2005_2.htm <

Mielenkiintoisia kuvia. On vähän työläitä leikkailla nuo liitososat. Jos tekee levystä, saa liitoksiin kaarimuotoja.

Ajattelin laittaa oikein kunnon erillisen jigin laudoista koko härvelille. Laitan etu- ja takahaarukkaan pyörät paikalleen ja kiinni jigiin. Saan ne sillä tavalla varmasti pysymään samassa tasossa keskenään ja runko-osien kanssa hitsauksien aikana.

Sakari

irakas kirjoitti:

Mielenkiintoisia kuvia. On vähän työläitä leikkailla nuo liitososat. Jos tekee levystä, saa liitoksiin kaarimuotoja.

Jos käytät liitosmenetelmänä hitsausta, ovat nuo liitososat enempikin haitallisia. Juotetussa rakenteessa nämä liitospalat ovat ihan paikallaan, mutta hitsausliitoksia käytettäessä tämän pyöränikkarin käyttämät liitospalat siirtävät vain heikon paikan liitospalan pään kohdalle, eli tässä tapauksessa 5-10 cm kauemmas, lisäävät hitsattavaa saumaa ainakin kaksinkertaiseksi ja tuovat lisää painoa ja työmäärää myös. Ainoa paikka, jossa näen tuollaisella liitospalalla jotain käyttöä hitsatussa rakenteessa, on emäputken liitos, siinäkin lujuus, työmäärä ja paino huomioiden tehokkaampi tapa lujittaa liitosta olisi putken muokkaaminen venyttämällä soikeaksi.

Jos tuollainen putki hitsataan päittäin suoraan yhteen, on lopputulos yhtä luja, kuin ehjä putki. Kun siinä on kulma, lommahdusvaara lisääntyy, kun kuormitus tulee kulmaa jyrkentävään suuntaan. Putki pyrkii siis sauman kohdalta lyttyyn.
Jos haluaa skarppailla, niin kulmaliitokseen voi leikellä jiiriin asetettavien putkien päiden väliin ohuesta pellistä levyn, joka hitsautuu putken päitä hitsatessa kiinni molempiin putkiin. Tällainen levy voi olla esim 0,5 mm peltiä ja riittää hyvin, että se on edes auttavasti kiinni reunoistaa putkien sisällä. Sen tarkoitus on estää liitoksen lommahdus sisään päin taivutettaessa ja tekee jiiriliitoksen lähes yhtä lujaksi ja jäykäksi, kuin ehjä putki. Työmäärä lisääntyy vain hiukan ja paino alle 20 g.
Kun päiden väliin jäävästä levystä tehdään niin pieni, että se ulottuu putkien päiden väliin vain sieltä täältä, esim. 8-kulmio, saadaan myös aikaan putkien välille i-railo, eli levyn vahvuinen välys , mikä parantaa migillä hitsatun sauman ulkonäköä ja lujuutta.

Kaarimuotoja tehdään putkirakenteeseen taivuttamalla. Muut tavat lisäävät painoa ja työmäärää. Levystä tehdyt kaaret ovat järkeviä, kun materiaali on matalatiheyksistä. Esim. 5 mm vanerilevyn kanssa saman painoinen 0,5 mm teräslevy on suorana täysin olematon jäykistin.
Ohutta metallilevyä voi toki käyttää rakenteena, mutta se täytyy muotoilla ja hitsata umpinaiseksi koteloksi, jottei rakenteen paino nouse kohtuuttomaksi. Hitsattavaa tulee kaarimuotojen kyseessä ollen aika paljon ja ohuen kotelon saaminen siistin näköiseksi hitsien vetelyn takia on melko vaikeaa. Kannattaa etukäteen laskea mitä mikin rakenne painaa. Irtopalojen painot ja vielä hitsien painot (ja painoarvot työmäärän suhteen). Taivuttaminen ei lisää painoa lainkaan, vaan oikeastaan vähentää, oikaisemalla lyhyempää reittiä terävään kulmaan verrattuna.

Jori