Nojapyöräfoorumi

Eilen illalla irkissä (#nojakki) oli puhetta Techno-Weld nimisestä alumiinin hitsaus-ihmeaineesta. Onkos jollakin kokemusta aineesta?

• Minkä kokoisia kappaleita saa normaalilla 'kosanilla' riittävän lämpimäksi?
• Näkeekö epäonnistuneen liitoksen selvästi, vai pitääkö vaan lähteä ajelmaan nojakilla, ja kokeilla kestääkö?
• Esim putkia yhteen liitettäessä onnistuuko oksidikerroksen rikkominen molemmista puolista helposti
• Tuleeko aineella riittävän lujia saumoja, eli voisiko moisella tökötillä tehdä nojakin?

Ilmeisesti on olemassa myös Lumiweld-niminen tökötti, samaa ainetta?

http://www.roadmachine.fi/technoweld.html

Nyt kyllä alkoi oikeasti kiinnostamaan tuo kun tarkoitus olisi jollakin aikajänteellä kasata vaneri-alumiini Tadpole nojakki. Toistaiseksi kaikki on vasta paperilla.

Tuo oli luultavasti juuri se menetelmä jota kehuttiin Eco - trip 08 Kangasalan Mobilian pihalla. Kehuttiin sitä oikein hyväksi, sanottiin että sillä voi ihan päittäin liittää esim. sähköliikkeissä myytäviä taivutusjousella taivuteltavia alumiiniputkia. Oli kuulemma kokemusta.

En tiedä onko tämä henkilö joka tästä puhui tällä keskustelupalstalla.

onhan tuo varmaan ihan kätevä tapa liittää osia, mutta se lujuus ei taida vastata (lähellekään) perusaineen lujuutta. Noita seoksia ja lujuuksia kun on melko paljon..

visiopetteri kirjoitti:

onhan tuo varmaan ihan kätevä tapa liittää osia, mutta se lujuus ei taida vastata (lähellekään) perusaineen lujuutta.

Bitti-insinöörille kun nämä luvut eivät sano mitään:
http://www.roadmachine.fi/twspecs.html

Ja oma lukunsahan on käytäntö. Jos käytännössä alkaisi liitellä, mikälaisia liitokset oikeasti olisivat? Tietysti ihan sama kysymys pätee amatöörin hitsisaumoihinkin.

Minkäs kokoisesta putkesta muuten alumiini-nojakki pitäisi tehdä? Eli minkäs kokoinen alumiini vastaisi 50x50x1.5 rautaa?

onhan tuo varmaan ihan kätevä tapa liittää osia, mutta se lujuus ei taida vastata (lähellekään) perusaineen lujuutta. Noita seoksia ja lujuuksia kun on melko paljon..

Miks minulle tulee tuosta mieleen, että on tyypillinen kusetus? Nettisivutkin pysyneet muuttumattomina vuosikaudet. Ihmiset pistää rahaa menemään, saavat käyttökelvotonta roskaa, mutta antavat asian olla kun taloudellinen menetys on pieni.
Miksi vuosia tällaisen keksimisen jälkeen yhä hitsataan alumiinia?

Jukka

tavasti kirjoitti:

... minkäs kokoinen alumiini vastaisi 50x50x1.5 rautaa?

Jäykkyydeltään 50x50x1.5 teräsputkea vastaa 66x66x1,5 alumiiniputki. Teräsputkea vastaavaan lujuuteen yltää vieläkin pienempi.

Rakenteen painon saa siis helpostikin pudotettua puoleen käyttämällä teräksen sijaan alumiinia. 1,5 mm alumiinin hitsaaminen on kuitenkin aika vaativa tehtävä. Liittäminen saattaa silti hyvinkin onnistua jopa harrastelijalta tuolla TechnoWeldillä.

Alumiini on aineena kolme kertaa joustavampaa kuin teräs. 50-70 mm teräsputki voi olla seinämältään millistä tai jopa alle, mutta vastaavan alumiiniputken seinämä ei kuitenkaan voi olla kovin ohutta, koska siihen tulee käsittelystä helposti lommoja, kuten oluttölkeistä hyvin tiedätte.

Kinneri Tuusulasta on kokeillut tuota TechnoWeldiä ja kehui, että sai pitäviä liitoksia alle puolen millin alumiinilevyyn. Ainakin ulkonäkö oli ihan käypäinen. Voihan olla, että itse liitos on enemmänkin juotosliitoksen lujuusluokkaa, eikä siten ole verrattavissa hitsaukseen, mutta ohuiden aineiden helppo liitettävyys saattaa hyvinkin mullistaa harrastajarakentamista.

Oikein laaditussa rakenteessa lujuus on erittäin harvoin kriittinen mitoituskriteeri, vaan enimmäkseen taistellaan liikoja joustoja ja väsymistä vastaan. Kaupallisella puolella hitsauksen voittavaa liitosmenetelmää tuskin löytyy.

Jori

jori kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

... minkäs kokoinen alumiini vastaisi 50x50x1.5 rautaa?

Jäykkyydeltään 50x50x1.5 teräsputkea vastaa 66x66x1,5 alumiiniputki. Teräsputkea vastaavaan lujuuteen yltää vieläkin pienempi.

Rakenteen painon saa siis helpostikin pudotettua puoleen käyttämällä teräksen sijaan alumiinia. 1,5 mm alumiinin hitsaaminen on kuitenkin aika vaativa tehtävä. Liittäminen saattaa silti hyvinkin onnistua jopa harrastelijalta tuolla TechnoWeldillä.

Alumiini on aineena kolme kertaa joustavampaa kuin teräs. 50-70 mm teräsputki voi olla seinämältään millistä tai jopa alle, mutta vastaavan alumiiniputken seinämä ei kuitenkaan voi olla kovin ohutta, koska siihen tulee käsittelystä helposti lommoja, kuten oluttölkeistä hyvin tiedätte.

Kinneri Tuusulasta on kokeillut tuota TechnoWeldiä ja kehui, että sai pitäviä liitoksia alle puolen millin alumiinilevyyn. Ainakin ulkonäkö oli ihan käypäinen. Voihan olla, että itse liitos on enemmänkin juotosliitoksen lujuusluokkaa, eikä siten ole verrattavissa hitsaukseen, mutta ohuiden aineiden helppo liitettävyys saattaa hyvinkin mullistaa harrastajarakentamista.

Oikein laaditussa rakenteessa lujuus on erittäin harvoin kriittinen mitoituskriteeri, vaan enimmäkseen taistellaan liikoja joustoja ja väsymistä vastaan. Kaupallisella puolella hitsauksen voittavaa liitosmenetelmää tuskin löytyy.

Jori

Olen tosiaan tehnyt juotteella neljä koejuotosta ohuille aineille, mutta mitään toimivaa runkoa en vielä ole ehtinut juottaa.
Kaverini pyysi korjaamaan alumiinirunkoisen maastopyörän revennyttä levyjarrukiinnikettä, ja lupasin koittaa korjata sen.
Kerron sitten tuonnempana tuloksista, kunhan olen saanut työn valmiiksi.
Ei kuulemma löydy helposti hitsaria, joka korjaisi alumiinirunkoista pyörää.
Aikeissa on myös tehdä kummipojalle (2v) traikki kokeeksi alumiinisesta sähköputkesta. Siinä näkee parhaiten mihin juote pystyy.
Olen myös seurannut tuttavani ultrakevyen lentokoneen rakentamista, ja siinä on paljon hyviä ratkaisuja kevytkulkuneuvoihin.
t.HMa

Ei tuommonen 1,5mm alumiini ole pahakaan hitsata TIG:illä, kunhan: oksidikerros on putsattu (ruostumattomalla-teräsharjalla tai hiomalla), rasvat pois asetonilla (on jo pikkusen hifistelyä, paitsi jos materiaali on rasvasta tai leikkuunesteessä tms.). Sitten vaan AC-TIG:illä kolvaamaan. Juuri tuota ohkasemmalla seinämällä putkia ei ole edes helposti tarjolla, joten sellanen "tölkin hitsaamisen" tarve on oikeesti aika vähäistä.

Ne sähkärien putkethan on aika vähän seostettuja/puhdasta alumiinia, joten siitä ei kyllä mitään lujaa runkoa tee.. Vai mitä sanoo Jori?

visiopetteri kirjoitti:

Ei tuommonen 1,5mm alumiini ole pahakaan hitsata TIG:illä, ...Sitten vaan AC-TIG:illä kolvaamaan. Juuri tuota ohkasemmalla seinämällä putkia ei ole edes helposti tarjolla, joten sellanen "tölkin hitsaamisen" tarve on oikeesti aika vähäistä.

Ne sähkärien putkethan on aika vähän seostettuja/puhdasta alumiinia, joten siitä ei kyllä mitään lujaa runkoa tee.. Vai mitä sanoo Jori?

Alumiini vaatii aika paljon virtaa suuren lämmönjohtavuutensa takia, siksi soveltuvat vaihtovirtatigit eivät ole ihan halvimpia harrastelijavehkeitä. Jos sellainen sattuu olemaan askarteluhuoneessa niin mikäs siinä. On kuitenkin vähän kalliin puoleinen hankinta pelkkää nojakin rakentelua varten. Tässä mielessä tuo nestekaasupolttimeen perustuva juottamismenetelmä (TechnoWeld) puolustaa paikkaansa jokamiehen menetelmänä, jos se osoittautuu lupaustensa veroiseksi.
Ne sähköputket ovat tietysti pehmeää materiaalia, mutta kuten tuossa edellä selostin, jäykkyys ratkaisee, ei niinkään lujuus. Pehmeäkin alumiini on ihan yhtä jäykkää kuin kova. Paljon riippuu rakenteesta. Suuret reunaetäisyydet ja ohuet seinämät ovat pyörän rakentajan tyylilaji.

Jori

jori kirjoitti:

Tässä mielessä tuo nestekaasupolttimeen perustuva juottamismenetelmä (TechnoWeld) puolustaa paikkaansa jokamiehen menetelmänä, jos se osoittautuu lupaustensa veroiseksi.

Onko sinulla mahdollisuutta tutkia asiaa? Sinulla olisi kai mahdollisuuksia labrassa ihan mitata kuinka luja liitos tuli, meillä muilla kun ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä pyörä, ja kokeilla hajoaako?

tavasti kirjoitti:

Sinulla olisi kai mahdollisuuksia labrassa ihan mitata kuinka luja liitos tuli, meillä muilla kun ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä pyörä, ja kokeilla hajoaako?

Eiköhän tuollaisenkin projektin voisi polkaista käyntiin. Taitaa kuitenkin olla helpompaa löytää valmiiksi tehtyjä mittauksia. Yksinkertaisinta on kilauttaa kaverille. Minulla on yksi kaveri töissä hitsauseksperttinä. Laitan hänelle kysymyksen ja palaan asiaan kunhan hän vastaa.

Mittaamalla saadaan selville liitoksen peruslujuus, mutta käytön kannalta olennaisempaa tietoa saadaan kuitenkin vasta aitojen rakenteiden testauksella, eli täytyy kuitenkin tehdä se nojakki ja ajaa sitä, kunnes se menee rikki.

Jori

jori kirjoitti:

käytön kannalta olennaisempaa tietoa saadaan kuitenkin vasta aitojen rakenteiden testauksella, eli täytyy kuitenkin tehdä se nojakki ja ajaa sitä, kunnes se menee rikki.

No mä voin ottaa soratie-testiin, mutta se suurnopeustestin Lukonmäestä alas voisin jättää jonkun muun tehtäväksi...

Oikea testi on tietysti Leo Lastumäen kokoinen kaveri ajamaan kuten Lowrides niitä teitä joita minä ajan. Tosin voi olla ettei kiekot ja navat kestä.

jori kirjoitti:

Mittaamalla saadaan selville liitoksen peruslujuus, mutta käytön kannalta olennaisempaa tietoa saadaan kuitenkin vasta aitojen rakenteiden testauksella, eli täytyy kuitenkin tehdä se nojakki ja ajaa sitä, kunnes se menee rikki.

Näimpä, ei ole mitään iloa tietää liitoksen numeroarvoista lujuutta jos ei tiedä minkälaisen rasituksen se joutuu käytännössä kestämään.

Jukka