Omassa pyörässäni väliaikaisen penkin selkänoja on suunnilleen 45 asteen kulmassa. Istuinosan pohjavanerin etuosa on suunnilleen 10 astetta pystyssä. Pehmustesuperlonien ja samasta materiaalista tehdyn etureunan koroterullan kanssa kulmaksi muodostuu 15 astetta. Istuttaessa tunne on miellyttävän kuppimainen, eli "imee" istuimeen, eikä keho tunnu missään vaiheessa valuvan eteen.
Ensimmäisessä versiossa eturulla oli melko takana, ja vaikka se alussa tuntui miellyttävältä, niin 15 - 20 km:n leppoisan poljennan jälkeen se painoi jo ikävästi pakaran alalaitaan (suunnilleen siihen, mistä reisi alkaa). No, pienellä tauolla paikat asettuivat ja matka jatkui taas seuraavan penikulman.
Korjauksena siirsin superlonrullaa 5cm eteenpäin. Ajattelin, että saan tasoitettua painetta ja pakarani väljempiin oloihin. Samassa yhteydessä lisäsin läjään vielä sentin vahvan retkipatjan palasen tasaamaan paineita. Ensi-istumalla tunne oli todella mahtava. Tuntui, että tässä sitä ollaan yhtä pyörän kanssa ja voidaan polkea vaikka miten pitkään. Tunne ei kuitenkaan kestänyt kauaa ja lopulta pakarat kokonaisuudessaan alkoivat vaatia lepoa ja elvytystä. Tällä viritelmällä satuin ajamaan 100 km lenkin. Viimeiset kilometrit olivat todella tuskaiset, eikä seuraavana päivänä tohtinut istua paljaalle lattialle, saati lähteä pyörälle.
Tänään maanantaina olin taas vireessä. Muutin penkin istuinosan viritystä siten, että käänsin telttapatjalapun kaksinkerroin eteen. Lopputulos oli se, että pakaran ja reiden liitoskohdan alla on nyt leveämpi tuki ja toisaalta kuppi syveni pikkuisen. Ensituntuma oli taas hyvä, eikä suurempaa valittamista ilmennyt ajamallani 105km lenkilläkään. Täysin "sata" ei viritys vieläkään ole, se toteutuu vasta virallisessa versiossa, mutta nyt voisin lähteä vaikka heti pikku pyrähdykselle. Viimeksi podin ylihuomiseen, nyt olin kunnossa puolessa tunnissa.
Näillä kokemuksilla sanoisin, että penkin pitää olla etureunastaan sopivasti koholla, ja tukea pitää löytyä sopivasti sieltä reunalta. Jos tuota tukea ei ole, paino kohdistuu kipeästi juuri niihin luihin joihin ei pitäisi. Kuormittamattomana penkki voi näyttää vaikka tyynyltä, mutta kun siihen istuu, sen pitää toteuttaa tuo "funktio".
Nuo viritykset tuntuvat sopivan mihulle ja pyörälle. Jos pyöräilijä, suhde polkimiin tai selkänojan kulma olisi toinen, niin ilmeisesti penkkikin pitäisi virittää toiseen asentoon.