Tuli aikoinaan upotettua surffipurje, jonka etsimiseksi lainattiin palokunnasta naara. Purjetta ei koskaan löytynyt, ylös nousi vain suustaan naaran piikkiin tarttunut kaljapullo. Tämä kertonee paljonko lasia järviemme pohjassa on. Naara oli kyllä vakuuttavaa tekoa ja polkupyörään se olisi taatusti tarttunut. Pohjan haravointi ei ollut lainkaan vaikeaa, joten pyörä kyllä löytynee kesällä. Kysyppä naaraa lainaksi.
Myöhemmin samalla järvellä kaveri ajautui myrskyssä vastarannalle. Taito ei riittänyt purjehtia takaisin, joten hän lähti kävelemään rantoja pitkin. Tällä välin joku oli soittanut palokunnan pelastamaan surffaria. Palopäällikkö ja kaveri -jolla oli yllään musta kumipuku- kohtasivat eräässä puistossa. Vuoropuhelu oli lyhyt: "Olet varmaan se jolta purje upposi."
Nämä jäätikköreissut eivät näköjään suju ilman vastoinkäymisiä. Luistelin tänään Laajalahdella surrealistisen upeassa kelissä, mutta takaisin polkiessa sauva katkesi pinnojen väliin. Onneksi oli takapyörä.
Vakuutusyhtiön kanssa ollaan nyt tulossa tulokseen että kyseessä on onnettomuus ja että mereen joutuneita tavaroita ei todennäköisesti ikinä löydy ja ne korvataan normaalin käytännön mukaan. Raportoin lisää sitten kun on joku päätös. Mutta näillä näkymin ei tartte syödä kaurapuuroa että on varaa uuteen pyörään.
No sehän on hyvä juttu jos vakuutus korvaa. Tsemppiä ja toivon, että omavastuuosuutesi ei tässä tapauksessa olisi paljon (paras vaihtoehto olisi, että vakuutusyhtiö korvaisi 100%:sti aiheutuneen vahingon).
T. Jiminen
Mutta näillä näkymin ei tartte syödä kaurapuuroa että on varaa uuteen pyörään.
Kaurapuuroa voi syödä silti vaikka olisi varaa uuteen pyörään. Inhosin sitä ennenvanhaan - mutta opettelin syömään lapsen myötä. Siitä saa kyllä hyvin poweria. Luamupuuro on hyvää kun sen virtuoosimaisesti kokkaa
Mutta se kiinnostaa minkä pyörän menetit - sen paksurenkaisen?
Eikös vakuutusyhtiöllä ole semmoinen arvonalennus/käyttövuosi systeemi.
<läppä>
Mutta sullahan oli juuri vaihdettu siihen pyörään mm. Rohloffin napa - hiilikuituisia sekä kultaa ja mirhamia sisältäviä erikoisosia?
</läppä>
Mukavaa muuten että selvisit lähes pelkällä säikähdyksellä - pyörän kanssa taitaa tulla muutama euro takkiin.
Se Pugsleyhän olisi kellunut. Renkaiden yhteistilavuus on yli 40 litraa.
Pohjaan meni tämä cyclocrossari. Sekin upposi vasta kun tangossa kiinni ollut laukku (7 litraa, roisketiivis) täyttyi vedellä. Ei siis ihan silmänräpäyksessä, mutta oli kuitenkin uponnut, kun pääsin itse ylös.
Omavastuu pitää lusia aina kun itse töppää, se on pääsääntö. Täysimääräisesti korvataan vain jos joku toinen ajaa yli tms. Ikävähennys menee tavarasta myöskin suunnilleen aina, polkupyöristä 10%/vuosi, ensimmäinen vuosi ilmainen.
toiseksi renkaisiin liittyvä kysymys, kuinka leveän renkaan pitäisi 2pyöräisessä olla jotta se ei uppoaisi heti lumeen?
meinaan kun muutamana päivänä täällä on taas satanut tuota lunta ja autot on siitä ajanut ja tampannut niin silti renkaat tahtovat upota sinne sekaan ja sitten luiruaa...
Rengas uppoaa aina lumeen oli se miten leveä tahansa. Jos tarkoitat polanteen murtumista renkaan alla, siihen vaikuttaa enemmän kuin renkaan leveys rengaspaine ja yllättäen myös kulutuspinnan kuvio ja renkaan halkaisija. Autoissa, jotka sen polanteen ovat siihen yleensä jyränneet on reilun 2 barin paineet. Tottakai 4,5 bar rengas murtaa tällaisen polanteen ennen kuin se jäätymisen takia kovettuu tarpeeksi.
Tämä siis tarkoittaa, että heikkojen polanteiden ajamisessa kannattaa käyttää polanteen muodostanutta ajoneuvoa pienempiä rengaspaineita. Tämä vaatii isohkon rengasleveyden, jottei tule läpilyöntejä. Mitään kiinteää leveyttä ei voi sanoa, koska pyörien kuormitukset vaihtelevat laajalla alueella.
Paineasian kyllä tiesinkin, mutta en olisi uskonut kuinka paljon nuo halkaisija ja kulutuspinta-asiat vaikuttavat:
Vaihdoin baaripyörääni puhjenneen eturenkaan sijaan koko etupyörän. Alkuperäinen on perinteinen 47-622 jossa oli perinteinen matala kuviointi kulutuspinnan keskellä. Rengas oli muuten 70-luvun harmaa CCCP. Uusi etupyörä oli 51-559 keskeltä sileä ja reunanappuloitu. Mainiot talviominaisuudet loppuivat siihen. Uusi etupyörä puree läpi polanteesta murtaen uraa ja tökkii poikittaisiin jurmuihin uskomattoman paljon pahemmin kuin alkuperäinen. Tottakai muuttuneella ajoasennollakin oli tähän merkitystä, mutta ei olisi uskonut reilun 30 mm keulan pudotuksen näin paljon vaikuttavan. Ero ajettavuudessa on hirmuinen. Jos se paranisi saman verran nostamalla tuon 30 mm keulaa, niin se kannattaisi todellakin tehdä kaikkiin talvella käytettäviin pyöriin. Täytyy tutkia asiaa lisää ennen kuin vaihdan alkuperäisen renkaan takaisin.
Jori
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tottakai muuttuneella ajoasennollakin oli tähän merkitystä, mutta ei olisi uskonut reilun 30 mm keulan pudotuksen näin paljon vaikuttavan. Ero ajettavuudessa on hirmuinen. Jos se paranisi saman verran nostamalla tuon 30 mm keulaa, niin se kannattaisi todellakin tehdä kaikkiin talvella käytettäviin pyöriin. Täytyy tutkia asiaa lisää ennen kuin vaihdan alkuperäisen renkaan takaisin.
Jori
Hmm, kuinkahan paljon tuossa on tuolla painopisteen muuttumisella merkitystä, koitas piruillessi paljonko vaikuttaa jos nostat ohjaustankoa 30 mm , tai enemmän...
(jos paino piste on 50-50 ja kallistetaan sitä tuon 30mm eteenpäin niin onko se sitten jo 40-60 ? tässä tapauksessa)
Tottakai muuttuneella ajoasennollakin oli tähän merkitystä, mutta ei olisi uskonut reilun 30 mm keulan pudotuksen näin paljon vaikuttavan. Ero ajettavuudessa on hirmuinen. Jos se paranisi saman verran nostamalla tuon 30 mm keulaa, niin se kannattaisi todellakin tehdä kaikkiin talvella käytettäviin pyöriin. Täytyy tutkia asiaa lisää ennen kuin vaihdan alkuperäisen renkaan takaisin.
Jori
Hmm, kuinkahan paljon tuossa on tuolla painopisteen muuttumisella merkitystä, koitas piruillessi paljonko vaikuttaa jos nostat ohjaustankoa 30 mm , tai enemmän...
(jos paino piste on 50-50 ja kallistetaan sitä tuon 30mm eteenpäin niin onko se sitten jo 40-60 ? tässä tapauksessa)
Painopiste on varmaan ollut aluksi 70% takana ja on nyt ehkä 67% takana, jos tästä pyörää katsomatta pitää arpoa. Pystypyörät joissa on pysty ajoasento ovat erittäin takapainoisia. Mutta moni asia tuossa on tosiaan muuttunut, yhtä kohtaa on vaikea syyttää tutkimatta tarkemmin. Jättö ja keulan kulma on muuttunut kyllä selvästi, mitenköhän se?
Nyt on sellaiset pääkallokelit, että otin tänään aamulla normaalin (nastattoman) Pugsleyn sijaan 47-millisillä nastarenkailla varustetun 80-luvun maantiepyörän. Täytyy kyllä sanoa, että nastoista (480 kappaletta) huolimatta muutos on huonompaan päin. Jää on monin paikoin niin epätasaista, että matala rengaspaine on välttämätön hyvän pidon saavuttamiseksi. Tietty paljaalla asfaltilla voi ajaa vapaammin, kun mahdollisista mustista jäistä ei tarvitse huolehtia.
Kyllä täytyy todeta, että se ei ole sopiva talviajokki Keski-Suomen mäkisiin maastoihin. Kun pyörätiet ovat jäiset ja harvaan sorastetut isorakeisella sepelillä, ja vaikka edessä ja takana ovat nastoitetut renkaat, ei loivankaan mäen päälle pääse ellei ole riittävästi vauhtia. Takapyörä alkaa helposti sutia esim. liikkeelle lähdettäessä vastamäessä. Myös, kun ei ole varsinaista jousitusta, on meno epätasaisella alustalla melkoista tärinää. Täytynee jäädä odotteleen kesäkelejä.
Pyöräilijän kannalta on monessa suhteessa vahinko, että on ruvettu käyttämään niin isokokoista ja teräväsärmäistä sepeliä. Rikkoo kumit ja aiheuttaa tärinää. Ehkä se on taloudellista siinä suhteessa, että se helpompaa käyttää uudestaan.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Pyöräilijän kannalta on monessa suhteessa vahinko, että on ruvettu käyttämään niin isokokoista ja teräväsärmäistä sepeliä. Rikkoo kumit ja aiheuttaa tärinää. Ehkä se on taloudellista siinä suhteessa, että se helpompaa käyttää uudestaan.
Ei sitä uudelleen käytetä, eikä ennenkään käytetty. Mutta nyt käytetään konevoimin kalliosta murskattua sepeliä, siksi se on niin terävää. Ennen suosittiin harjujen hävittämistä.
Hesarin mukaan hienompi aines päätyy nykyään rakennusfirmoille ja hiekoittajille jää käteen vaan karkeaa tavaraa. Sitäkin voisi säästää; varsinaisia liukkaita kelejä on PK-seudulla ollut vain kuluneen viikon verran. Kaiken talvea on sepeliä kylvetty lumisille teille. Ei ihme, että mainiot potkukelkat jäävät kauppoihin.
Tai sitten tonnimitalla suolaa kymmensenttiseen hankeen, niin kuin yksi päivä Ritokalliontiellä kun ylitti kunnanrajan Helsinkiin. Siinä huomaa talvella kyllä aina kun kunta vaihtuu. Joka tilanteessa löytävät vastakkaiset tavat hoitaa tietä.
Tein pikku vertailua CF vs. CLWB kunnon pakkasella. Suora lainaus kotisivuiltani:
"19.2.2009 Toisen kerran kävin tällä töissä tälle talvelle. Halusin testata pakkasen (yli 20astetta) vaikutusta palelemiseen ja nopeuteen. Vertailua lähinnä CLWB:n.
Kylmähän tälläkin alkumatkasta tulee, mutta hieman eri tavalla kuin CLWB:llä. Polvesta alaspäin jalkoja palelee vähemmän, mutta ylöspäin enemmän. Lahkeista ei tuule sisään ja kengätkin on tehty enempi sivusta kuin pohjasta päin tulevaa viimaa vastaan. Pohkeisiin taas ajoviima ottaa enempi kuin vaakasuoraan poljettaessa.
Kun pakkasen ja lumen vuoksi keskinopeudet tippuu 16km/h pintaan, ei ilman vastuksella ole enään juurikaan merkitystä. Tällä työmatka taittui tasan 30minuutissa, kun CLWB:llä aikaa tuhraantui pari minsaa enempi. Isot renkaat siis kulkevat kevyemmin.
Jousitettu satula toimii paremmin pikku röpelössä kuin CLWB:n pakkasen jäykistämä iskunvaimennin. Toki käsille takoo tässä hieman enempi, kun osa painosta on kuitenkin niillä. Tällaiselle iskiasvaivaiselle kuitenkin tuo takanoja asento on mukavampi kuin CF:n loiva etunoja. Vähän ennen perillepääsyä kun alkoi molempiin suuntiin alaselässä tuntua lievää kipua tällä ajaessa."
Oon ajellut Nazca Cruiserilla satunnaisesti Orimattilan lähetttyvillä näin talviaikaan autotien reunamilla kahvilareissun tai pienempiä testausmutkia ja kun auraus tai tien lumikuluneisuus on paikallaan niin silloin pitempi ajokin on ok. Juuri lumisateen jälkeen en kovin usein ole isommille teille ja liukkaammille pikkuteille lähtenyt. Pienillä jäätä on tänä talvena paljon. Mulla ei ole pyörässä mitään talvivarusteita, laitoin tuossa ilmanpainetta lisää sinne 7.0 tietämille, ja koetin saada etujousitusta reagoivammaksi, mutta aika jäässä on.
Kun on liukasta, niin ajon pitää olla aitoa pyörän signaalien mukana menemistä ja etupainoisuuden takia ylämäkipolkeminen voi sudittaa. Minä pidän siitä, että ajo on haaste, että 11 km ajomatka esim. kahvilaan on jatkuvaa tietoisuutta näistä talviajon elementeistä ja vauhtiakin on kiva keriä joissakin matkan kohdissa. Näin sinkkuna voin sanoa, että tuolla tien reunassa minulla on kunnon tanssikumppani.
