Nojapyöräfoorumi

Minkälainen mielipide teillä on puun käytöstä runkomateriaalina? Mitä puuta? Pintakäsittely? Oma mielipiteeni ei ainakaan ole puunkäyttöä vastaan. Voisin kyllä käyttää puuta sen helpon työstettävyyden ja keveyden takia. Ehkä jopa nykyisessä projektissa.

Nyt Sakarin olisi aika sanoa painava sanansa. Miksi Sakari on tekemässä uutta pyörää metallista?

En osaa äänestää kumpaakaan...

Tiedä sitten mitä puuta tuo kuvan runko on. Ehkäpä jotain jenkkiläistä superpuuta.

Aivan hyvin voisin tehdä rungon puusta, mutta ei siinä metallihommilta kokonaan välty. Kaikki laakeripesät, dropoutit, tangon kannattimet sun muut pitää kuitenkin tehdä metallista...

Jukka

janx kirjoitti:

Minkälainen mielipide teillä on puun käytöstä runkomateriaalina? Mitä puuta? Pintakäsittely?

Yhtään puista nojakkiahan en ole rakentanut, joten mutu/petu -periaatteella siis vastaan: Projektina varmastikin erinomaisen mielenkiintoinen ja opettava, toki mokaamisen mahdollisuuksia löytyy joka lähtöön.
Säänkestävyyttä kun ajattelee, niin ekana tulee mieleen puun turpoaminen kastuessa ja tokana liimasaumojen vedenkesto. Vettä kestävää liimaa siis pitäisi löytää, ja itse ainakin leipoisin hyvän vedenpitävän lakkakerroksen kaikkialle puuosien päälle.
Puun pitäisi myöskin olla homogeenista, joten varmaankin turvautuisin hyvälaatuiseen ohueen vaneriin, josta sitten laminoimalla tekisin lopullisen rakenteen. Laminoinnissa toki järeät liimat käyttöön. Äkkiseltään luulisi, että metallisten osien kiinnityspisteet, kuten ohjainlaakeriputken, keskiön taikka drop-outtien kiinnitykset olisivat ne kaikkein eniten rasitukselle alttiit kohdat.

Haa, onpa mukavaa, kun herää kiinnostusta puunojakkirakentamista kohtaan.

Ennen vanhaan tehtiin melkein kaikki puusta niin reet, rillat ym. Pienlentokoneita tehdään nykyäänkin puusta, miksei siis nojakkeja. Ohutviiluvaneri (myös lentokonevaneriksi kutsuttu) on mahtava materiaali, ja nykyään on hyviä veden- ja tärähdyksen kestäviä liimoja, jotka tarttuvat metalliinkin kuten SikaBond 545:

Yhdistämällä ohutviiluvaneriverhous ja polystyreeni-sisus saadaan hyvinkin keveitä rakenteita. Polystyreeniä on helppo työstää haluttuun muotoon.

Tietenkin voi tehdä rungon myös umpipuusta tai kotelorakenteena kuten Snake 1:ssä:

Syy, miksi teen nykyään metallirunkoista nojakkia on vain kokeilun halu ja pyrkimys löytää nojakinrakentamistapa, joka soveltuisi esim. koulujen teknisen työn oppilastyöksi. Metallista on kuitenkin helpompi tehdä ja niinkuin Jukka sanoo: "Aivan hyvin voisin tehdä rungon puusta, mutta ei siinä metallihommilta kokonaan välty. Kaikki laakeripesät, dropoutit, tangon kannattimet sun muut pitää kuitenkin tehdä metallista..."

Jyväskylän normaalikoulun yläasteen teknisen työn opettaja ja oppilaat olivat erittäin kiinnostuneita lähteä rakentamaan nojakkeja, kun vierailin siellä yhden nojakkini kanssa.

Puu ei turpoa eikä lahoa, kun sen pintakäsittelee esim. vedenkestävällä polyuretaanilakalla vähintään kolme kertaa.

Puurakenteisessa nojakissa joutuu metallia ja puuta liittämään useissa kohdissa yhteen ja olen sen tehnyt aina, jos se vaan on ollut mahdollista, läpipulttaamalla 5, 6, tai 8 mm pultein.

Sakari

Yksi selkeä etu puurakenteisessa, siihen on helppo pistää osia jälkeenpäinkin. Metallirunkoon kun hitsaa ni maalipinta on pilalla.

Jukka

Perustelu kielteiseen vastaukseen: En osaa tehdä puusta oikein mitään, varsinkaan siistin näköistä. Kunnia niille jotka hallitsevat puumateriaalin metkut.

jviirret kirjoitti:

Yksi selkeä etu puurakenteisessa, siihen on helppo pistää osia jälkeenpäinkin. Metallirunkoon kun hitsaa ni maalipinta on pilalla.

Jukka

Totta!

Myös erilaisten lisälaitteiden kiinnitys on helppoa, kun ei tartte muuta kuin panna puuruuvilla tai pultilla kiinni (niin, mikäli on tehnyt vanerin alle varaukset )

Myös korjaukset ja pieleen menot on puurakenteisessa helppo (?) korjata. (Taitaa olla kyllä myös metallirakenteisissa mikäli on hitsauslaitteet kotona.)

Jarcco:
""Perustelu kielteiseen vastaukseen: En osaa tehdä puusta oikein mitään, varsinkaan siistin näköistä. Kunnia niille jotka hallitsevat puumateriaalin metkut. ""

Minusta se on vähän niinkuin välineistä kiinni. Jos on esim. tällaiset välineet:

ja muuten vähempikin riittää, tekee jo puu- (ja metalli)töitä kummasti.

Kaikki nuo työkalut ovat aika kohtuuhintaisia jo tavarataloissa, ja mielestäni ne pitäisi olla kaikkien koulujen teknisen työn tiloissa käytettävissä mm. höylä- ja vannesahakonehirviöiden sijasta. Kun oppilaat oppisivat käyttämään halpoja pientyökaluja (eli vain kaksi kättä ja bläk änd dekker...) rupeaisi hommat luistamaan!

Olen suunnitellut kouluihin teknisen työn tiloja ja aina olen törmännyt tähän: Miksi pitää hankkia niihin kalliita ja järeitä (pelottavia ) höylä-, sorvi-, saha- ym.- koneita, kun paljon halvemmalla ja tavoitteen mukaiseen tulokseen päästäisiin pientyöstökoneilla, joita kukainenkin voisi hankkia kotiinsa, jos oppisi niitä käyttämään koulussa.

Anteeksi, että poikkean näin kauaksi aiheesta , mutta koen tämän todella suureksi ongelmaksi nykykouluissa.

Niin, ja voi, kun joskus pääsisi kuitenkin TÄYSIN sinuksi näitten SUURIEN laitteiden kanssa:

(Kuvan otti Ängeslevän Tapio Nokia 73 kännykälläni tänä iltana kansalaisopistolla)

Sakari