Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Vilijami kirjoitti:Nojanalle kirjoitti:https://www.moposport.fi/etunapa-taydel ... owerfunnel Painollisesti voisi olla hullu ajatus. Mutta se mutta , autotallissa yksi ennestään . No aika hurjalta kuulostaa . Ainaskin kestäs mailmanloppuun .
Paljonko tuo tosipuheessa on S-A:n napaa raskaampi?
Helpompi ja halvempi pudottaa ukon painosta se noin 1kg:n painoero
Huomenna tiedän , pistän se autotalli yksilön puntariin . 
Näin tää nyt sit menee . Mopon etunapa painaa 1,544kg ja tavallinen rumpunapa 1,138kg . Tässä tapauksessa erotusta 0,406kg . Mopon navasta saa joltisenkin pois painoo , arvelisin 100-200g .
Taas kun laskee tukevuuden ja muun . Ei tällä painolla niin suurta merkitystä ole.
Mikään kevyt pyörä tästä , ei kuitenkaan tule . Kaikkiin pyöriin joustoo ja läskiä .
Nojanalle kirjoitti:https://www.moposport.fi/etunapa-taydel ... owerfunnel Olisiko tälläsen navan käytölle , mitään järkee laittaa traikkiin . Eupyöristä saisi tukevan...
Mikä mahtaa olla akselin halkaisija noissa mopoissa? Linkin valokuvassa laakerin reikä näyttää aika pieneltä... ei ainakaan lähellekään 20 milliä, mihin pääsee fillaripuolen "DH"-etunavoilla... tosin vähempikin voi hyvin riittää. Jos en väärin muista, niin Mango-kinnerin S-A -rumpujarruissa taisi olla 12 mm (?).
tm kirjoitti:Nojanalle kirjoitti:https://www.moposport.fi/etunapa-taydel ... owerfunnel Olisiko tälläsen navan käytölle , mitään järkee laittaa traikkiin . Eupyöristä saisi tukevan...
Mikä mahtaa olla akselin halkaisija noissa mopoissa? Linkin valokuvassa laakerin reikä näyttää aika pieneltä... ei ainakaan lähellekään 20 milliä, mihin pääsee fillaripuolen "DH"-etunavoilla... tosin vähempikin voi hyvin riittää. Jos en väärin muista, niin Mango-kinnerin S-A -rumpujarruissa taisi olla 12 mm (?).
12mm on akseli . Helposti pystyy työstään paikan isommallekin laakerille .
No niin, yhteensä 800g painoero S-A napoihin. Ei merkkaa kolmi- tai nelipyöräkäytössä mitään, varsinkaan 100 kiloisen kuskin kanssa. Mopon jarrut on kuitenkin eri tehokkaat ja napojen sekä varaosien saatavuus hyvä. Hintakin järkevä. Lopuksi vielä 12mm akseli, niin en kyllä muita napoja enää suunniteliskaan. Täytyy pitää tämä mielessä tulevaisuuden varalta. Se (läskirenkainen?) lwb retrokinneri kunnon sähköillä on vielä mun rakentamattomien listalla.
Vilijami kirjoitti:No niin, yhteensä 800g painoero S-A napoihin. Ei merkkaa kolmi- tai nelipyöräkäytössä mitään, varsinkaan 100 kiloisen kuskin kanssa. Mopon jarrut on kuitenkin eri tehokkaat ja napojen sekä varaosien saatavuus hyvä. Hintakin järkevä. Lopuksi vielä 12mm akseli, niin en kyllä muita napoja enää suunniteliskaan. Täytyy pitää tämä mielessä tulevaisuuden varalta. Se (läskirenkainen?) lwb retrokinneri kunnon sähköillä on vielä mun rakentamattomien listalla.
Älkää tuijottako tuohon pelkkään akselinhalkaisijaan. Jos napa on rakennettu kahen puolen tuettavaksi (haarukkakäyttöön), on sen tukipiste niin kaukana keskilinjalta, että kestävyys on kyseenalainen yhdeltä puolelta ripustettuna, vaikka periaatteessa tuon paksuinen akseli muuten kestäisikin. Kyse on kuormituksen yhdistelmästä, jossa ohjausvoimat ja kuormaa kantava voima summautuvat.
Oikeasti yhdeltä puolelta tuettavaksi tarkoitettu napa on tuettu paljon lähempää kuormaa kantavaa tasoa, jolloin akselia kuormittaa lähinnä vain leikkausvoima, ja kaikki taivutuskapasiteetti on jäljellä ohjausvoimia varten.
Ulokeakselina kuormaa kantamaan suunnitellun navan sisempi laakeri on jarrukilven sisäpuolella kiekon puolella, haarukkaripusteiseksi suunnitellussa navassa laakerikilven ulkopuolella.
jori kirjoitti:Vilijami kirjoitti:No niin, yhteensä 800g painoero S-A napoihin. Ei merkkaa kolmi- tai nelipyöräkäytössä mitään, varsinkaan 100 kiloisen kuskin kanssa. Mopon jarrut on kuitenkin eri tehokkaat ja napojen sekä varaosien saatavuus hyvä. Hintakin järkevä. Lopuksi vielä 12mm akseli, niin en kyllä muita napoja enää suunniteliskaan. Täytyy pitää tämä mielessä tulevaisuuden varalta. Se (läskirenkainen?) lwb retrokinneri kunnon sähköillä on vielä mun rakentamattomien listalla.
Älkää tuijottako tuohon pelkkään akselinhalkaisijaan. Jos napa on rakennettu kahen puolen tuettavaksi (haarukkakäyttöön), on sen tukipiste niin kaukana keskilinjalta, että kestävyys on kyseenalainen yhdeltä puolelta ripustettuna, vaikka periaatteessa tuon paksuinen akseli muuten kestäisikin. Kyse on kuormituksen yhdistelmästä, jossa ohjausvoimat ja kuormaa kantava voima summautuvat.
Oikeasti yhdeltä puolelta tuettavaksi tarkoitettu napa on tuettu paljon lähempää kuormaa kantavaa tasoa, jolloin akselia kuormittaa lähinnä vain leikkausvoima, ja kaikki taivutuskapasiteetti on jäljellä ohjausvoimia varten.
Ulokeakselina kuormaa kantamaan suunnitellun navan sisempi laakeri on jarrukilven sisäpuolella kiekon puolella, haarukkaripusteiseksi suunnitellussa navassa laakerikilven ulkopuolella.
Eikö pinnauksella voi tuohon vaikuttaa . Vannetta ei tarvitse keskittää keskelle napaa, vaan tuoda sitä sisemmäksi .
Nojanalle kirjoitti:jori kirjoitti:Vilijami kirjoitti:No niin, yhteensä 800g painoero S-A napoihin. Ei merkkaa kolmi- tai nelipyöräkäytössä mitään, varsinkaan 100 kiloisen kuskin kanssa. Mopon jarrut on kuitenkin eri tehokkaat ja napojen sekä varaosien saatavuus hyvä. Hintakin järkevä. Lopuksi vielä 12mm akseli, niin en kyllä muita napoja enää suunniteliskaan. Täytyy pitää tämä mielessä tulevaisuuden varalta. Se (läskirenkainen?) lwb retrokinneri kunnon sähköillä on vielä mun rakentamattomien listalla.
Älkää tuijottako tuohon pelkkään akselinhalkaisijaan. Jos napa on rakennettu kahen puolen tuettavaksi (haarukkakäyttöön), on sen tukipiste niin kaukana keskilinjalta, että kestävyys on kyseenalainen yhdeltä puolelta ripustettuna, vaikka periaatteessa tuon paksuinen akseli muuten kestäisikin. Kyse on kuormituksen yhdistelmästä, jossa ohjausvoimat ja kuormaa kantava voima summautuvat.
Oikeasti yhdeltä puolelta tuettavaksi tarkoitettu napa on tuettu paljon lähempää kuormaa kantavaa tasoa, jolloin akselia kuormittaa lähinnä vain leikkausvoima, ja kaikki taivutuskapasiteetti on jäljellä ohjausvoimia varten.
Ulokeakselina kuormaa kantamaan suunnitellun navan sisempi laakeri on jarrukilven sisäpuolella kiekon puolella, haarukkaripusteiseksi suunnitellussa navassa laakerikilven ulkopuolella.
Eikö pinnauksella voi tuohon vaikuttaa . Vannetta ei tarvitse keskittää keskelle napaa, vaan tuoda sitä sisemmäksi .
Toki voi, ja varmaan kannattaakin, sillä ulkokaarteen pyörä pääsee näin myös pinnoituksensa osalta helpommalla.
jori kirjoitti:Älkää tuijottako tuohon pelkkään akselinhalkaisijaan. Jos napa on rakennettu kahen puolen tuettavaksi (haarukkakäyttöön), on sen tukipiste niin kaukana keskilinjalta, että kestävyys on kyseenalainen yhdeltä puolelta ripustettuna, vaikka periaatteessa tuon paksuinen akseli muuten kestäisikin. Kyse on kuormituksen yhdistelmästä, jossa ohjausvoimat ja kuormaa kantava voima summautuvat.
Oikeasti yhdeltä puolelta tuettavaksi tarkoitettu napa on tuettu paljon lähempää kuormaa kantavaa tasoa, jolloin akselia kuormittaa lähinnä vain leikkausvoima, ja kaikki taivutuskapasiteetti on jäljellä ohjausvoimia varten.
Ulokeakselina kuormaa kantamaan suunnitellun navan sisempi laakeri on jarrukilven sisäpuolella kiekon puolella, haarukkaripusteiseksi suunnitellussa navassa laakerikilven ulkopuolella.
Tuollainen konelaakeroitu napa voidaan ja pitää kiristää tiukalle, joka edellyttää että joka välissä on holkit/prikat/laakerikoolit/jarrukilvet ja näin kitka liittää osat toisiinsa. Silloin akselin efektiivinen paksuus kasvaa. 12mm akseli onkin yhtäkkiä 16 tai jopa 20mm paksuista vastaava.
Vilijami kirjoitti:jori kirjoitti:Älkää tuijottako tuohon pelkkään akselinhalkaisijaan. Jos napa on rakennettu kahen puolen tuettavaksi (haarukkakäyttöön), on sen tukipiste niin kaukana keskilinjalta, että kestävyys on kyseenalainen yhdeltä puolelta ripustettuna, vaikka periaatteessa tuon paksuinen akseli muuten kestäisikin. Kyse on kuormituksen yhdistelmästä, jossa ohjausvoimat ja kuormaa kantava voima summautuvat.
Oikeasti yhdeltä puolelta tuettavaksi tarkoitettu napa on tuettu paljon lähempää kuormaa kantavaa tasoa, jolloin akselia kuormittaa lähinnä vain leikkausvoima, ja kaikki taivutuskapasiteetti on jäljellä ohjausvoimia varten.
Ulokeakselina kuormaa kantamaan suunnitellun navan sisempi laakeri on jarrukilven sisäpuolella kiekon puolella, haarukkaripusteiseksi suunnitellussa navassa laakerikilven ulkopuolella.
Tuollainen konelaakeroitu napa voidaan ja pitää kiristää tiukalle, joka edellyttää että joka välissä on holkit/prikat/laakerikoolit/jarrukilvet ja näin kitka liittää osat toisiinsa. Silloin akselin efektiivinen paksuus kasvaa. 12mm akseli onkin yhtäkkiä 16 tai jopa 20mm paksuista vastaava.
Tuo on kyllä totta. Akselin jäykkyys kasvaa kyllä helposti jopa 20 mm paksuisen tasolle keskiruoto kiristämällä, mutta kokonaisuuden lujuus ei niin kovin helposti.
