Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
janx kirjoitti:Mahtaako yksityisiä lentäviä ajoneuvoja tulla koskaan suuren yleisön käyttöön?
En tiedä, mutta PAL-V:n ennakkotilaus on mahdollista 
Autogiro näyttää olevan ja hintaa kolmesataa tonnia. Ensivuonna lupailevat toimitusten alkavan.
jooseha kirjoitti:.. Autogiro näyttää olevan ja hintaa kolmesataa tonnia. Ensivuonna lupailevat toimitusten alkavan.
Tulikohan tämä viesti oikeaan ketjuun. 
Tuskin tuokaan kovin suuren yleisön käyttöön tulee.
janx kirjoitti:... Tosin aika pian noista huomaa, että miksi ne eivät ole suosittuja. ...
Mä tykkäsin yöjunalla matkustamisesta, kun viime kesänä Oulun Lowrideen niin Wackyn kanssa matkustettiin. Se oli minulle ensimmäinen kerta. Suljet silmät ja sitten olet perillä.
"Sini Hirvonen, 33, kokeili ensimmäistä kertaa maata pitkin matkustamista ja huomasi, että junamatkustaminen on melkoista säätöä"
https://yle.fi/uutiset/3-11191924
janx kirjoitti:Mä tykkäsin yöjunalla matkustamisesta, kun viime kesänä Oulun Lowrideen niin Wackyn kanssa matkustettiin. Se oli minulle ensimmäinen kerta. Suljet silmät ja sitten olet perillä.
"Sini Hirvonen, 33, kokeili ensimmäistä kertaa maata pitkin matkustamista ja huomasi, että junamatkustaminen on melkoista säätöä"
https://yle.fi/uutiset/3-11191924
Mää tykkään kans makuuvaunumatkaamisesta. Pikkupojasta asti oon Oulusta Helsinkiin ja Turkuun yöjunaillut, lähinnä Ruotsin- ja Viron laivoille. Vr:n juna-laiva-juna alennus oli ainakin parikymmentä vuotta niin iso, ettei autolla kannattanut mennä. Muutamia vuosia sitten vr teki ilmastoteon ja poisti tuon alennuksen. 
Joskus vois lähteä junalla euroopan turneelle kuukaudeksi, pyörä pitäis kyllä olla mukana paikallisliikkumiseen.
Ei oo tämmöstä kylttiä tossa lähivankilan kohdilla. ^_^
Satuin tänään kuuntelemaan Yle puhetta. Sieltä tuli mielenkiintoinen keskustelu aiheesta.
Liftaaminen (Julkaistu: pe 20.4.2018 Kuunneltavissa toistaiseksi)
"Liftaaminen alkoi yleistyä 1970-luvulla, samaan aikaan autoilun yleistymisen kanssa. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä teiden varsilla peukaloa heiluttelevat tai määränpää-kylttejä kantavat ihmiset olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sitten aloimme vaurastua, käyttää busseja ja - epäillä.
Äänessä ovat Hitchball 4000 liftauskilpailua järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa ja propagandapäällikkö Emma Vepsä. Kimppakyydeistä kertoo Itä-Suomen yliopistosta Juhana Venäläinen, hän työskentelee Koneen säätiön jakamistaloutta koskevassa hankkeessa. Ohjelmassa kuullaan myös brasilialaisen Claudio Magalhãesin kokemuksia liftaamisesta."
janx kirjoitti:Satuin tänään kuuntelemaan Yle puhetta. Sieltä tuli mielenkiintoinen keskustelu aiheesta.
Liftaaminen (Julkaistu: pe 20.4.2018 Kuunneltavissa toistaiseksi)
"Liftaaminen alkoi yleistyä 1970-luvulla, samaan aikaan autoilun yleistymisen kanssa. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä teiden varsilla peukaloa heiluttelevat tai määränpää-kylttejä kantavat ihmiset olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sitten aloimme vaurastua, käyttää busseja ja - epäillä.
Äänessä ovat Hitchball 4000 liftauskilpailua järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa ja propagandapäällikkö Emma Vepsä. Kimppakyydeistä kertoo Itä-Suomen yliopistosta Juhana Venäläinen, hän työskentelee Koneen säätiön jakamistaloutta koskevassa hankkeessa. Ohjelmassa kuullaan myös brasilialaisen Claudio Magalhãesin kokemuksia liftaamisesta."
Tässä erään toisen, 80-luvun kokemusasiantuntijan, neuvoja liftaamisen saloihin.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 08&#p59008
Jos palataan ajoneuvoihin, mites ilmalaivojen potentiaali?
Youtube 
: "World's largest airship takes flight in London"
Joensuussa on saanut rahoitusta ilmalaivatehdas, joka tähtää mm. sähkölinjojen huoltotöihin. Hae: Kelluu oy. Ainakin alueuutisissa on ollut juttua, myös you tubessa.
MM kirjoitti:Joensuussa on saanut rahoitusta ilmalaivatehdas, joka tähtää mm. sähkölinjojen huoltotöihin. Hae: Kelluu oy. Ainakin alueuutisissa on ollut juttua, myös you tubessa.
Noin minäkin tämän näen. Ei ilmalaivoista ole järkeväksi liikennevälineeksi, koska materiaalia -ilmatiivistä kangasta ja kallista heliumia tarvitaan kuljetuskapasiteettiin nähden valtavat määrät.
Materiaalisuhde pintakankaan suhteen pienenee yksikkökoon kasvaessa, mutta todella valtavissa rakenteissa tulee ongelmaksi ilmanvastus ja tuulet, jotka vaativat laskeutumis- ja nousupaikoikseen valtavia aukioita.
Ilmalaivojen teknologiaan ei ole tullut sataan vuoteen mitään merkittävää parannusta. Miksi se siis olisi muuttunut kannattavaksi.
Toisaalta ilmalaivojen kulta-aika päättyi dramaattiseen tapahtumaan, mikä on saattanut aiheuttaa vastustusta, mikä on hidastanut heliumtäytteisten kuorirakenteisten ilmalaivojen kehitystä.
Erityiskäyttöön, kuten rakentamiseen ja huoltotöihin ilmalaivoista voisi olla, mutta eivät ole ongelmattomia nekään suuren ilmanvastuksensa takia.
Helikopteri on kova kilpailija ilmalaivoille. Työhelikoptereidesignissa olen kuitenkin havaitsevinani tiettyä luutumisongelmaa. Helikopterit rakennetaan yleensä nopean matkavauhdin näkökulmasta, josta syystä roottorien halkaisijat eivät ole niin suuria, kuin pitäisi. Työhelikopterin tärkein ominaisuus on nostovoima ja leijunnan vaatima teho, jotka molemmat kasvavat roottorin halkaisijaa kasvattamalla, joka taas nopeasti rajoittaa matkanopeutta ja ketteryyttä.
Hyvä esimerkki tästä tehontarpeen vähenemisestä ja hyötysuhteen kasvattamisesta roottoripinta-alaa kasvattamalla on poljettava helikopteri, joka saatiin ihmisvoimin nousemaan ja lentämään minuutin ajan.
Tässäkin rakenteen paino on suuri, kun rakenteeksi on valittu nelikopteri helikopterin sijaan. 
Tässä vielä linkki tämän ketjun alkuun, jossa selitän tämän roottoriala-tehontarve-fysiikan. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 31#p136415
Telkkarissa oli massiivisten rakennelmien ohjelmassa juttua valtavasta uudenlaisesta ilmalaivasta, joka pystyisi kuljettamaan kymmenien tonnien ja liki puolensadan metrin pituisia kuormia ja olemaan ilmassa vuorokausia. Ulkonäöltään se oli kuin kaksi pulleaa makkaraa vierekkäin ja kuorma siinä välissä mahan alla. Täytetty heliumilla ja makkaroiden sisällä oli erilliset ilmapussit, joilla säädellään paine lentokorkeutta vastaavaksi ettei makkara hajoa tai rytisty kasaan ulkoisen paineen vaikutuksesta. Makkaran kuori on kevlarisovellusta; pintakerros on sään ja uv:n kestävää materiaalia, välissä kevlar ja sisäkerros kaasutiivistä kangasta. Moottorit ja propelit kääntyvät kuten pystyynnousevissa lentokoneissa.
En seurannut ohjelmaa alusta, joten en nähnyt runkorakennetta enkä nousu/laskumenetelmää, mutta se kai on sukellusveneen tapainen eli että noustessa päästetään heliumia pullosta ja vähennetään ilmaa pusseissa ja taas laskeuduttaessa ajetaan helium kompressorilla pulloon ja lisätään ilmaa pusseihin.
Kyseessä on Airlander, jolle löytyy netistä runsaasti osumia. Ilmeisesti runkoa ei ole ollenkaan, koskapa haaverikuva takavuosilta osoittaa, että se lyhistyy kasaan kuin ylipainehalli.
Ilmassa kelluva kuljetusväline, joka ei tarvitsisi juurikaan infraa kuten teitä, rautateitä, lentokenttiä, satamia jne.olisi kova juttu. Helikopteriakin parempi, koska leijuu ilman tehoa ja usein haitallista roottorivirtausta alaspäin. Aikanaan vesikuljetukset toimivat samalla periaatteella, mutta vesiväylät eivät yllä kaikkialle. Ilmojen teitä sitä vastoin pääsee joka kolkkaan.
MM kirjoitti:Kyseessä on Airlander, jolle löytyy netistä runsaasti osumia. Ilmeisesti runkoa ei ole ollenkaan, koskapa haaverikuva takavuosilta osoittaa, että se lyhistyy kasaan kuin ylipainehalli.
Ilmassa kelluva kuljetusväline, joka ei tarvitsisi juurikaan infraa kuten teitä, rautateitä, lentokenttiä, satamia jne.olisi kova juttu. Helikopteriakin parempi, koska leijuu ilman tehoa ja usein haitallista roottorivirtausta alaspäin. Aikanaan vesikuljetukset toimivat samalla periaatteella, mutta vesiväylät eivät yllä kaikkialle. Ilmojen teitä sitä vastoin pääsee joka kolkkaan.
Yleesä ei huomata, kun näitä ilmaa kevyempiä aluksia ihastellaan, että kuljetusvälineen pitää luovuttaa ja vastaanottaa kuljetettavan materiaalin paino. Tämä ei ole muissa välineissä ongelma, mutta ilmaa kevyemmät ovat tämän suhteen ongelmissa. Koska näiden noste (tilavuus) on summittain vakio, aiheutuu taakan luovuttamisesta vastaanottajalle, vastaavan massan tarve takaisin vietäväksi, tai helvetinmoinen nousu kilometrien korkeuteen ja siellä paisuvan kaasun hätäpurku, ettei kuori räjähdä.
Toinen seikka on valtavan pinta-alan aiheuttama kaasunhukka. Vaikka pintamateriaali onkin melkoisen kaasutiivistä, karkaa melkoisen kallis helium kaasu harvinaisen liukkaasti varsinkin ylipaineisesta säiliöstä. Nämä siis aiheuttavat kustannuksia myös tallissa seisoessaan, tai pitäisikö sanoa istuessaan.
Jännästi toimii miehen mieli. Vaikka tuo on yli neljäkymmentä metriä leveä ilmestys –vai siksikö juuri– herättää se ainakin minun mielessäni oudon kiihottavia mielikuvia.
Tuo suotautumisongelma vähenee sitä mukaa, kun laitteen koko kasvaa, mutta rahtiliikennettä haittaavaa vakionostetta sekään ei pelasta. Tuo on nyt noin sata metriä pitkä. Jos se olisi kaksisataa pitkä ja tehty samasta materiaalista, olisi sen omamassa nelinkertainen ja kantavuus kahdeksankertainen, eli tässä tapauksessa omamassa 20 x 4 = 80 tonnia ja myös kantavuus 10 x 8 = 80 tonnia.
jori kirjoitti:Toinen seikka on valtavan pinta-alan aiheuttama kaasunhukka. Vaikka pintamateriaali onkin melkoisen kaasutiivistä, karkaa melkoisen kallis helium kaasu harvinaisen liukkaasti varsinkin ylipaineisesta säiliöstä. Nämä siis aiheuttavat kustannuksia myös tallissa seisoessaan, tai pitäisikö sanoa istuessaan.
Miksi ei käytettäisi kalliin heliumin sijasta paljon halvempaa ja kevyempää vetyä? Kustannukset pienenisivät selvästi ja laitteen kantavuus paranisi jonkin verran heliumiin verrattuna. Lisäksi vetyä voi valmistaa ekologisesti ja ekonomisesti uusiutuvalla energialla (tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla) eletrolyyttisesti vedestä.
"Vety on vaarallista", te sanotte. Minä sanon: "Helium on vaarallista, koska siihen voi tukehtua." Ei vaiskaan, vedyllä täytettyjä ilmalaivoja on käytettty menestyksellisesti ja kannattavasti kymmeniä vuosia - tai ainakin parikymmentä. Sitten yksi, varsin näyttävä, onnettomuus tuli elokuvatuksi ja sai aikansa Youtubessa varsin paljon hittejä. Sen seurauksena ihmiset alkoivat pitää vetyä vaarallisena. Mutta parinkymmenen vuoden kokemuksella Zeppelin -yhtiö voi helposti osoittaa, että vety ei ole vaarallista, ainakaan autoliikenteeseen verrattuna. Zeppeliinien onnettomuuksissa kuoli joku hassu ihminen, mutta autoliikenteessä kuolee jatkuvasti ja kaikissa maissa varsin huomattava määrä ihmisiä. Lisäksi kannattaa muistaa se tosiasia, että vety on palamatonta, jos siihen ei sekoita happea...
Väitän siis: nykytekniikalla vetytäytteisten ilmalaivojen käyttö ei ole sen vaarallisempaa kuin minkään muunkaan liikenne- tai kuljetusvälineen.