Nojapyöräfoorumi

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Homma muuttuu heti, jos kuorma onkin aksiaalinen tai akselia taivuttava (kuten ohjauslaakeri).

Aksiaaliseen kuormaan holkki ei kuitenkaan auta. Jos auttaisi tarvitsisi ulkokoolienkin olla tuettu molempiin suuntiin ja holkin työstötarkkuuden hyvin suuri. Muuten kuorma ei jakaudu laakereiden kesken.

Joo, tarkoitin yhdistettyä aksiaalista ja taivuttavaa kuormaa, lipsahti "tai" sana "ja" sanan paikalle.

jooseha kirjoitti:

Monasti se "huono" rakenne on vaan parempi. Jos se on riittävän hyvä, ei teknisesti hienommalla ja monimutkaisemmalla saavut mitään etua Katso vaikka Jorin pakoputkipyörää. Se on rivi-insinöörin kauhistus, mutta on ollut nopea tehdä ja ajaa asiansa.

Olen samaa mieltä. Juutun vaan monesti "täydelliseen" rakenteeseen ja ihan turhaan

Mistä tollaisen ohjauksen vaimenninkumin löytää? Flevoracerin osalistassa lukee vain materiaali, kumi. Eikö niitä ole myös eri kovuuksia? Löysin googlaamalla vain yhden, joka oli aivan liian pieni.

Minä vaihdoin taannoin Flevooni kumin suoraan Etran hyllystä. Jonkin sortin tärinvaimennin se oli. Siis täysin vastaava.

Olisko ollut juuri tämä? Siitä on parikymmentä vuotta, joten en ole ihan varma.

https://www.etra.fi/fi/tekniset-kumit-e ... -e52150130

Puuilossa on myös lieriöeristimiä. https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/ ... %B6eristin

Polkumies kirjoitti:

Mistä tollaisen ohjauksen vaimenninkumin löytää? Flevoracerin osalistassa lukee vain materiaali, kumi. Eikö niitä ole myös eri kovuuksia? Löysin googlaamalla vain yhden, joka oli aivan liian pieni.

Etralta saa sopivan, ei ihan kuin alkuperäinen mutta passaa.
Mutta flevon ohjauskumin idea on huono. Lyhytikäinen. Kerran keula kunnolla kaatuu, niin kumi repeää.
Omaan flevoon rakensin kuormaliinasta ohjauksen rajoittimen, että kumi kestäisi edes vähän pidempään.
Jos ohjauksen keskitintä oikeesti kaipaa, niin suht jämäkkä vetojousi on parempi. Sopivia löytyy esim trampoliineista ja auton rumpujarruista.

Vilijami kirjoitti:

Polkumies kirjoitti:

Mistä tollaisen ohjauksen vaimenninkumin löytää? Flevoracerin osalistassa lukee vain materiaali, kumi. Eikö niitä ole myös eri kovuuksia? Löysin googlaamalla vain yhden, joka oli aivan liian pieni.

Etralta saa sopivan, ei ihan kuin alkuperäinen mutta passaa.
Mutta flevon ohjauskumin idea on huono. Lyhytikäinen. Kerran keula kunnolla kaatuu, niin kumi repeää.
Omaan flevoon rakensin kuormaliinasta ohjauksen rajoittimen, että kumi kestäisi edes vähän pidempään.
Jos ohjauksen keskitintä oikeesti kaipaa, niin suht jämäkkä vetojousi on parempi. Sopivia löytyy esim trampoliineista ja auton rumpujarruista.

Miksi ihmeessä sitä wheel floppia (ison jätön takia) pitää olla niin paljon, että tuollainen kumi pitää olla.
Nollajätöllä on keula jo pajon kevyempi ja pienellä negatiivisella jätöllä myös wheel floppi on negatiivinen, eli rungon paino oikaisee keulaa.

Jättö ja Wheel flopp, kääntyvän osan etupainoisuus ja renkaan leveys ja vierintävastus vaikuttavat kaikki autostabiiliinsuuntaan. MBB-pyörissä jalkojen ja kampirungon kokonaisuuden takia etupainoisuus on aivan överi tavalliseen pyörään nähden. Tästä syystä varmaan voisi jätöstä ja wheel flopista ainakin hieman tinkiä. EI sitä ainakaan kasvattaa tarvitse, kuten Flevossa on tehty.

ajou kirjoitti:

Olisko ollut juuri tämä?

Juuri tuota katselin. Näyttää vain olevan selkeästi pienempi kuin flevon ohjeissa.

janx kirjoitti:

Puuilossa on myös lieriöeristimiä.

Joo noita löytyy, mutta pitääköhän sen olla keskeltä ohuempi? Flevoon sellainen on valittu. Ajaisiko saman asian vähän alkuperäisen ulkomittoja pienempi, mutta tasapaksu kumi?

Vilijami kirjoitti:

Jos ohjauksen keskitintä oikeesti kaipaa, niin suht jämäkkä vetojousi on parempi. Sopivia löytyy esim trampoliineista ja auton rumpujarruista

Jousi on hyvä idea. Mulla taitaa jo ollakin sopiva jossain tallessa.

Polkumies kirjoitti:

Joo noita löytyy, mutta pitääköhän sen olla keskeltä ohuempi? Flevoon sellainen on valittu. Ajaisiko saman asian vähän alkuperäisen ulkomittoja pienempi, mutta tasapaksu kumi?

Tasapaksu ohuempi ja paksumpi on kokeiltu. Repeää vielä helpommin kuin keskeltä ohennettu.

jori kirjoitti:

Miksi ihmeessä sitä wheel floppia (ison jätön takia) pitää olla niin paljon, että tuollainen kumi pitää olla.
Nollajätöllä on keula jo pajon kevyempi ja pienellä negatiivisella jätöllä myös wheel floppi on negatiivinen, eli rungon paino oikaisee keulaa.

Flevon tuotekehitys on ollut kovin vaatimaton verrattuna muihin yleisesti kaupallisiin tuotteisiin. Sehän koko pyörä on vaan ammattikoululaisten metallityöharjoitus. (On muuten hieno idea tehdä harjoituksena käyttöesine ja vielä sopivasti haastetta ajamisen harjoittelussa, niin innostaa nuorta vielä enemmän) Siitä juontaa monet rakenteet, kuten monimutkainen ohjausnivel = monipuolinen sorvitreeni. Takahaarukka on alunperin jousitettu yksipuoleinen = sorviharjoitukset jatkuu. Rungon 45 ja 90 asteen kulmat tulevat varmasti vakio hitsausmagneeteista. Tältä pohjalta ajateltuna: jättö on sattunut protossa tulemaan tuollaiseksi ja sitten jäänyt tuotantomalliin.

Nollajätöllisen flevon keula kääntyi suoraan kuljettajan painolla, ainakin kun oli 55mm leveä BA etukumina.

Minä tekisin ilman kumia toimivan, mutta jos palautusjousta tarvitaan, käyttäisin sisäkumia.

Kieputtamalla sisäkumia, tai muuta kumilankaa kahdeksikoksi rungon ja kääntyvän osan latan ympäri. Jos rakentaa tällaisen ihan uuden, voisi noiden lattojen sijaan laittaa pätkät putkea ja laipat päihin. Nyt voisi kumilenkkejä pujotella noiden tappien päihin kahdeksikoksi. Tuo kumilenkkipatteri kestää venyttelyä pajon paremmin kuin teräslevyjen väliin niihin kiinni vulkanoitu kumipökäle.

Hmm. Saakohan tuosta mitään selvää. Kertokaa, jos tarvitaan kuva, niin piirrän.

Flevo on alusta loppuun -rakentamisesta ajamiseen- tehty oppimista varten, eikä lähtökohtaisesti ole kapitalistin salajuoni. (vaikka onkin myöhemmin kaupallistettu). Tämä historia nostaa arvostusta Flevoa kohtaan ja auttaa ymmärtämään rakenteita.

Flevo fan clubin sivuilta: "Tämä on yksi aivan ensimmäisistä Flevo -polkupyöristä, ja tätä voikin pitää 'keräilykappaleena'. Tämä rakennettiin todennäköisesti vuonna 1987 sillä koululla, jossa Johan Vrielink oli metallityön aineenopettaja kunnes perusti Flevo -polkupyörätehtaan. Tämä pyörä oli päättötyöprojekti: oppilaiden täytyi valmistaa useita polkupyörän osia itse, suunnitelmapiirrosten mukaisesti. Esimerkiksi: takanapa oli manusorvattu, ja 'takahaarukka' oli yksipuolinen. Jousitus on otettu mopoista. "

jori kirjoitti:

Kieputtamalla sisäkumia, tai muuta kumilankaa kahdeksikoksi rungon ja kääntyvän osan latan ympäri.

Tämä voisi tuottaa vähän suuremman keskittävän voiman heti, kun rengasta käännetään pois keskilinjalta. Suoraan taaksepäin vetävä jousi keskittää tehokkaammin vasta, kun rengasta on jo selkeästi käännetty pois keskilinjalta. Tai sitten olisi vastaavasti kaksi vinottain vetävää jousta, mutta se voisi mennä liian monimutkaiseksi.

Suunnitelmat ovat ehtineet hautumaan, ja nyt ketjun nimeksi pitäisi varmaan laittaa suunnilleen i MBB lowracer[/i]. Tavoitteena on ensisijaisesti mahdollisimman nopea pyörä, joten lowracer siitä tulisi. Mitään nopeusennätyksiä en suunnittele tekeväni, mutta tällä pitäisi päästä kovempaa kuin pystypyörällä. Jalkaohjattavuus houkuttelee yhä ominaisuutena, kunhan se ei tule nopeuden tielle. FWD tästä joka tapauksessa tulisi. Taitettavuudesta olen luopunut ainakin tällä erää. Jos pyörän saa pieneen pakettiin avaamalla ohjausnivelen ja irroittamalla takarenkaan, se on tietysti vain plussaa.

Python kuulostaisi ratkaisulta, mutta negatiivinen jättö on epävakaa suurissa nopeuksissa? Onnistuuko siis yhdistää lowracer, positiivinen jättö ja jalkaohjattavuus? Ohjausniveltä ei näillä vaatimuksilla oikein pääse sijoittamaan penkin alle, joten kysymys onkin, onnistuuko jaloilla ohjaaminen, jos ohjausnivel on jalkojen välissä, johon se saataisiin suhteellisen loivalla ohjauskulmalla, kuten 45 astetta. Tässä pikainen (ei tarkassa mittakaavassa) luonnos 20-tuumaisella eturenkaalla:

Mikäli jalkaohjaus onnistuu tuolla ohjausnivelen sijoittelulla, geometria voisi sallia suuremmankin eturenkaan, mutta toista 28-tuumaista ei taida kuitenkaan minun mitoillani saada mahtumaan. Mittailin itseltäni housun sisäsaumaa ja sain tulokseksi 85cm koettelematta mukavuuden rajoja 20-tuumainen antaa eniten liikkumavaraa suunnittelussa, mutta kuinka töyssyistä ajo sillä on ilman jousitusta verrattuna vaikka 28-tuumaiseen? Ajelisin varmaan muutakin kuin vain maantien laitaa.

Yksi vaihtoehto on sitten joustaa midraceriin saakka jolloin jalkaohjaus olisi helpommin toteutettavissa, mutta kuinka paljon sitten hävitään huippunopeudessa? Ja kun nopeudesta on puhe, mietityttää sekin, pääsisikö FBB-FWD-rakenteella kovempaa ja kuinka paljon, kun kyyti ei lähde ainakaan tippaakaan aaltoilemaan.

Niin paljon kysymyksiä ja mahdollisuuksia Kohta pääsen viimeinkin takaisin hitsauspajalleni, joten johonkin rakenteeseen pian on päädyttävä ja aloitettava rakentaminen. Osia on ainakin tullut kerättyä jokaiseen mahdolliseen rakennelmaan. Jos rehellisiä ollaan, kuulostaisi FBB-FWD lowracer turvallisimmalta ratkaisulta. Jos pyörästä ei saa jaloilla ohjattavaa, en näe juuri muuta syytä rakentaa MBB:tä kuin se, että ketjunohjaimet voi jättää pois. Mikä on foorumilaisten mielestä hyvä FBB-FWD lowracer, josta kannattaisi kopioida geometria, jos haluaa kerralla hyvän? Kiinnostaisi myös kuulla, onko joku rakentanut positiivisjättöistä MBB-lowraceria, jota pystyy jaloilla ohjaamaan.