Nojapyöräfoorumi

Molemmin puolin samanlainen.

eemeli kirjoitti:

IMG_25052020_165318_(800_x_1200_pixel).jpg
Molemmin puolin samanlainen.

Tuo taitaa olla M8. Lokasuojan läpi menevä reikä lienee vain tuon 8 mm kokoinen. Jos sen poraisi isommaksi ja asentaisi tapin ja lasikuidun väliin pätkän kumi- tai silikoniletkua, tai vaikka sopivan O-renkaan, madaltuisi herätetaajuuksien taso ja runkoon heräisi vähemmän meluavia värähtelyjä.

Tuollaisen iskarin pään kumin kauluksen mittaisen reiän kun tekisi, olisi varaosia tarjolla jokaisessa varaosaliikkeessä ja korkeutta voisi säätää kumien sijaintia ylä- ja alapuolella muuttelemalla.

Tonni tuli täyteen, kinnerillä on nyt ajeltu n. 1150 km.

Valotolppa tuntuisi pysyvän matkassa, kunhan mutteriin muisti laittaa ruuvilukitetta, se aukesi ensin tärinästä. Tolpalla on taipumusta vaihtaa moodia kesken ajon, ehkä tärinän takia. Tuo on sikäli vähän huono juttu, että siinä on mm. sininen vilkku mikä on kai varattu viranomaiskäyttöön, kesken yhden lenkin huomasin ajavani poliisivaloilla Kaukosäädin kannattaa siis pitää mukana. Pitää tutustua käyttöohjeeseen vielä uudelleen, luulisi että tuossa on joku mahdollisuus lukita valittu moodi. Tai sitten ei, halpaa kiinanromuahan tuo on.

ICE:n kovat elastomeerit tuntuu nyt parisataa kilometria ajettuina vähän turhan jäykiltä. Erityisesti routasaumat lyö ikävästi takamukselle, ja niitä täkäläisillä väylillä riittää. Sen sijaan karkea asfaltti tuntuu noilla mukavammalta kuin alkuperäisillä jousilla. Myöskin mutkakäytös on parantunut eikä pyörä kallistele polkemisen tahtiin niin paljon.

Mulla on myös ICE:n mediumit ja softit. Ajattelin kokeilla seuraavaksi että puolitan nuo kovat ja laitan niiden kaveriksi pehmeät.

Tänään pesin pyörän sisältä ja ulkoa. Ajattelin ristiä sen Muumin sijaan Haisuliksi, sen verran tymäkät tuoksut alkoi olla kun kuski hikoilee vuolaasti näillä kesäkeleillä

Rengasvalinta vaikuttaa huomattavasti ajomukavuuteen. Valitettavasti DF:ään ei taida saada mahtumaan kovin leveää rengasta. Mutta kannattaa silti valita niin leveä rengas, kuin siihen mahtuu. Sitten rengaspaineita sopivasti pudottamalla pitäisi ajomukavuuden parantua. Samalla paranee ehkä myös nopeus. Matalemmilla paineilla rengas kuulemma rullaa paremmin huonolaatuisella asfaltilla.

Joo, toi 35mm Kojak on aika lailla maksimi. Vois tosiaan koittaa vähän pienetää paineita. Maksimi (renkaan kyljessä) eturenkailla on 6,5bar, oon ajanut 5,5 barilla.

Mahe kirjoitti:

Kummastus oli kuitenkin suuri, kun mittailin iskarien painumaa valokuvista: oikea puoli on taas vähän alempana?? Onkohan pyörän iskarit eriparia, vai rungossa epäsymmetriaa? Levossa ei tietystikään tullut mitattua eikä tehtyä ennen/jälkeen mittausta kuorma päällä...

Omasta DF :stä mittasin renkaan yläpinnasta pyöräkoteloon oikealta puolelta noin 25 mm ja vasemmalta noin 30 mm. Samanlainen mystinen puolen sentin ero siis?

Tuli kanssa Artolta hankittua ICE:n elastomeerit, täytyy niitä asentaessa mitata iskaritkin tarkemmin ja tutkia mikä on homman nimi.

Eilen illalla sain viimein elastomeerit vaihdettua. Samalla mittasin molempien puolien iskarit ja ei niissä pituuksien puolesta kyllä mitään eroa ollut, täysin symmetriset ovat. Pyöräkoteloita kun tarkemmin katseli ja vertailin, niin sieltä se ero näyttäisi tulevan. Oikealla puolella iskarin kiinnityspiste näyttäisi olevan hieman syvemmällä (tai ulompana, miten asiaa nyt ajatteleekin) muuhun pyöräkoteloon verrattuna. Tämän takia oikea puolen rengas istuu kotelossaan syvemmällä sen noin 5 mm. Laitoin nyt itse pari kumiprikkaa lisää oikealle puolelle ja nyt renkaat istuvat koteloissaan varsin saman näköisesti.

Ajamassa en vielä käynyt kuin ihan lyhyesti, joten en osaa sanoa vaikuttaako säätö niin että sen jopa huomaisi, hieman epäilen että eroa ei huomaa. Elastomeereistakaan en vielä oikein osaa mitään sanoa, täytyy käydä kunnon lenkillä kunhan vaan pääsee.

TMS kirjoitti:

Eilen illalla sain viimein elastomeerit vaihdettua. Samalla mittasin molempien puolien iskarit ja ei niissä pituuksien puolesta kyllä mitään eroa ollut, täysin symmetriset ovat. Pyöräkoteloita kun tarkemmin katseli ja vertailin, niin sieltä se ero näyttäisi tulevan. Oikealla puolella iskarin kiinnityspiste näyttäisi olevan hieman syvemmällä (tai ulompana, miten asiaa nyt ajatteleekin) muuhun pyöräkoteloon verrattuna. Tämän takia oikea puolen rengas istuu kotelossaan syvemmällä sen noin 5 mm. Laitoin nyt itse pari kumiprikkaa lisää oikealle puolelle ja nyt renkaat istuvat koteloissaan varsin saman näköisesti.

Ajamassa en vielä käynyt kuin ihan lyhyesti, joten en osaa sanoa vaikuttaako säätö niin että sen jopa huomaisi, hieman epäilen että eroa ei huomaa. Elastomeereistakaan en vielä oikein osaa mitään sanoa, täytyy käydä kunnon lenkillä kunhan vaan pääsee.

Ilmeisesti nuo on tehty alun perin vasenkätiseen liikenteeseen, jossa ajetaan vasenta puolta ja tie viettää ajosuunnassa vasemmalle. Oikeakätiseen liikenteeseen pitäisi luonnollisesti olla oikean pyörän viitisen milliä alempana, jotta pyörä kulkisi pystyssä vesikaatojen takia oikealle viettävällä tiellä. Tienhän pitää olla keskeltä koreampi, jottei vesi kerry tielle. Siksi tie yleensä viettää ajosuunnassa oikealle.

jori kirjoitti:

TMS kirjoitti:

Eilen illalla sain viimein elastomeerit vaihdettua. Samalla mittasin molempien puolien iskarit ja ei niissä pituuksien puolesta kyllä mitään eroa ollut, täysin symmetriset ovat. Pyöräkoteloita kun tarkemmin katseli ja vertailin, niin sieltä se ero näyttäisi tulevan. Oikealla puolella iskarin kiinnityspiste näyttäisi olevan hieman syvemmällä (tai ulompana, miten asiaa nyt ajatteleekin) muuhun pyöräkoteloon verrattuna. Tämän takia oikea puolen rengas istuu kotelossaan syvemmällä sen noin 5 mm. Laitoin nyt itse pari kumiprikkaa lisää oikealle puolelle ja nyt renkaat istuvat koteloissaan varsin saman näköisesti.

Ajamassa en vielä käynyt kuin ihan lyhyesti, joten en osaa sanoa vaikuttaako säätö niin että sen jopa huomaisi, hieman epäilen että eroa ei huomaa. Elastomeereistakaan en vielä oikein osaa mitään sanoa, täytyy käydä kunnon lenkillä kunhan vaan pääsee.

Ilmeisesti nuo on tehty alun perin vasenkätiseen liikenteeseen, jossa ajetaan vasenta puolta ja tie viettää ajosuunnassa vasemmalle. Oikeakätiseen liikenteeseen pitäisi luonnollisesti olla oikean pyörän viitisen milliä alempana, jotta pyörä kulkisi pystyssä vesikaatojen takia oikealle viettävällä tiellä. Tienhän pitää olla keskeltä koreampi, jottei vesi kerry tielle. Siksi tie yleensä viettää ajosuunnassa oikealle.

Tai sitten sillä kuuluu ohittaa kokoajan

TMS kirjoitti:

Eilen illalla sain viimein elastomeerit vaihdettua. Samalla mittasin molempien puolien iskarit ja ei niissä pituuksien puolesta kyllä mitään eroa ollut, täysin symmetriset ovat. Pyöräkoteloita kun tarkemmin katseli ja vertailin, niin sieltä se ero näyttäisi tulevan. Oikealla puolella iskarin kiinnityspiste näyttäisi olevan hieman syvemmällä (tai ulompana, miten asiaa nyt ajatteleekin) muuhun pyöräkoteloon verrattuna. Tämän takia oikea puolen rengas istuu kotelossaan syvemmällä sen noin 5 mm. Laitoin nyt itse pari kumiprikkaa lisää oikealle puolelle ja nyt renkaat istuvat koteloissaan varsin saman näköisesti.

Ajamassa en vielä käynyt kuin ihan lyhyesti, joten en osaa sanoa vaikuttaako säätö niin että sen jopa huomaisi, hieman epäilen että eroa ei huomaa. Elastomeereistakaan en vielä oikein osaa mitään sanoa, täytyy käydä kunnon lenkillä kunhan vaan pääsee.

Jännä juttu, ilmeisesti siinä on jo muotissa siis tuollainen epäsymmetria. Pitäis vähän kiristellä jarruja ja vahata ketju niin voisi samalla laittaa vähän kumiprikkaa väliin jos sopivat löytyisi tuosta lähikaupasta (IKH). Tosin ei se ole nyt enää ottanut kurakaareen kiinni elastomeerien laiton jälkeen eikä tunnu ajossa, mutta ajatus häiritsee

Kuninkaantiereissusta kotiuduttiin eilen mutta mieli askartelee jo jotain kinnerireissua vielä kesäloman viimesille päiville parin viikon päähän Ajattelin, että jos vaan lähtisi ajamaan jonnekin päin ja katsoisi miten pitkälle pystyy päivässä ajamaan mukavasti, ja sitten mutkan kautta rauhassa takaisin, kolmen päivän reissu siis. Nyt EHKÄ osais olla jo hurjastelematta.

Tampereelle olisi pikkuteitä n. 200 km...

Kesäloman alusta lähtien on tullut junnattua retkikamat päällä hidasta ajoa reilu 900 km, joten tänään teki mieli lähteä kokeilemaan miten kinneri liikahtaa ilman kuormaa. Eli renkaisiin maksimipaineet ja menoksi. Liikahtihan se, kevyttä oli meno ilman kuormaa. 46,5km maantielenkki taittui aikaan 1:16, ekan tunnin ajoin alkulämittelyä (n. 10 min, eihän nyt lämpimällä ilmalla tartte enempää lämmitellä ) lukuunottamatta täysillä ja se meni keskarilla 38,9 km/h.

Varustuksena normaali lenkkivarustus, eli ei kuuppaa tai neopreenikaulusta, minivisiiri, masto ja viiri. Kyydissä normaalit työkalut, puhelin, varavirtalähde ja juomaputeli (seliseli).

Olitko Mahe tämän jo noteeraanut: https://www.intercitybike.nl/en/nieuws/ ... voor-de-df

Ovat siis hieman viilanneen ohjausgeometriaa, näin aluksi sitä voi kokeilla tuollaisilla jatkopaloilla jotka kiinnitetään vanhoihin iskareiden alapään L-kiskoihin (näille on varmaan jokin hieno nimikin olemassa autopuolelta). Elokuun lopussa tulee saataville kokonaan uudet L-kiskot tällä uudella geometrialla. Kovasti on tätä muutosta kehuttu saksan foorumilla, esimerkiksi sivutuuliherkkyys kuulemma olennaisesti vähenee.

Katsotaan mitä mieltä itse olen kun saan nuo jatkopalat, niiden pitäisi olla jo matkalla ja mielestäni perilläkin kun ne jo muutama viikko sitten tilasin, mutta ei ole vielä kuulut perille. No eipä olisi kummoinen homma tehdä tuollaisia itsekään.

Foorumi raati voisi koittaa selventää mitä tuolla keskimmäisen ohjausvarren reiän siirrolla 3 mm ulommas haetaan? Samalla kuitenkin käsketään säätämään ohjausvartta 3 täyttä kierrosta = 3 mm pidemmäksi. Ihan en hahmota mitä säätö lopulta muuttaisi näin toteutettuna, keskimmäinen kiinnityspiste ei olisi enää samalla linjalla muiden kiinnityspisteiden kanssa mutta olisiko sillä isokin merkitys?

Ecotripreissulta palaamassa laivalla kohti Helzinkiä, joten en ehtinyt kunnolla paneutumaan tähän asiaan. Pienetkin nivelpisteiden siirrot vaikuttavat yllättävän paljon olkapoikkeamaan ja jättöön, jotka molemmat muuttavat arvojaan tässä nivelvarsimekanismissa kääntökulman muutosten mukana.

Sakari teki pahvista ja nuppineuloista tasomekaniikkamallin ja sitä pyörittelemällä oppi, miten muutokset nivelpisteiden sijainneissa vaikuttavat. Suosittelen muillekin.

TMS kirjoitti:

Olitko Mahe tämän jo noteeraanut: https://www.intercitybike.nl/en/nieuws/ ... voor-de-df

Ovat siis hieman viilanneen ohjausgeometriaa, näin aluksi sitä voi kokeilla tuollaisilla jatkopaloilla jotka kiinnitetään vanhoihin iskareiden alapään L-kiskoihin (näille on varmaan jokin hieno nimikin olemassa autopuolelta). Elokuun lopussa tulee saataville kokonaan uudet L-kiskot tällä uudella geometrialla. Kovasti on tätä muutosta kehuttu saksan foorumilla, esimerkiksi sivutuuliherkkyys kuulemma olennaisesti vähenee.

Katsotaan mitä mieltä itse olen kun saan nuo jatkopalat, niiden pitäisi olla jo matkalla ja mielestäni perilläkin kun ne jo muutama viikko sitten tilasin, mutta ei ole vielä kuulut perille. No eipä olisi kummoinen homma tehdä tuollaisia itsekään.

Foorumi raati voisi koittaa selventää mitä tuolla keskimmäisen ohjausvarren reiän siirrolla 3 mm ulommas haetaan? Samalla kuitenkin käsketään säätämään ohjausvartta 3 täyttä kierrosta = 3 mm pidemmäksi. Ihan en hahmota mitä säätö lopulta muuttaisi näin toteutettuna, keskimmäinen kiinnityspiste ei olisi enää samalla linjalla muiden kiinnityspisteiden kanssa mutta olisiko sillä isokin merkitys?

Joo huomasin tän kyllä. Ajattelin odotella, että ne uusitut L-palat tulee saataville ja tilailla sitten.

Sikäli kun mä nyt ymmärsin niin tuolla "virtuaalisen olkatapin" alapään siirrolla 3mm ulommaksi (sehän se keskitukivarren kiinnike on käytännössä tuossa ripustuksessa) kompensoidaan osittain tai kokonaan etutukivarren lyhenemisen ja eteenpäin siirtymisen aiheuttamaa olkapoikkeaman kasvua?

Mitkä nää tukivarret on suomeksi? Se etutukivarsi lienee lontooksi "trailing arm" ja keskimmäinen "wishbone"? Takimmaiselle en nyt saa edes lontoonkielistä vastinetta päähäni, se varsi joka välittää ohjausliikkeet? "Track rod/arm"?

Pitkittäinen(ala)tukivarsi, poikittainen(ala)tukivarsi ja raidetanko