Nojapyöräfoorumi

Alan kallistumaan tuohon Kälviän kautta ajamiseen. Ei sinänsä haittaa että matka olisi hieman lyhyempikin, eiköhän tuossa noin 550 km siivussakin pääse jo ihan sopivasti tunnelmaan

TMS kirjoitti:

Alan kallistumaan tuohon Kälviän kautta ajamiseen. Ei sinänsä haittaa että matka olisi hieman lyhyempikin, eiköhän tuossa noin 550 km siivussakin pääse jo ihan sopivasti tunnelmaan

Noniin. No se reitti kulkeekin sopivasti tästä meidän talon edestä. Voisin silti polkaista vastaan tuonne Ullavaan päin.

Ohtakarilla teltassa pötkötellessä on hyvä kirjoittaa muutama sananen päivän reissusta. Saukki kyllä tarjosi yöpaikkaakin, mutta päädyin kuitenkin telttamajoitukseen ihan testi/harjoitusmielessä. Perille siis päästiin, 545 km oli Ohtakarilla mittarissa. Keskinopeudeksi mittari näytti 49 km/h, kyllä se vaan osaa noiden katteiden ja nopeampien renkaiden kanssa pyörä kulkea. Tampereen ja Virtojen väli on kohtuullisen mäkinen, mielenkiintoista nähdä miten huomenna tasaisempi lännempää kulkeva reitti sujuu. Kurun jälkeen oli aika messeviä alamäkiä, 100 km/h tuli rikottua kahdessa eri mäessä, 105 km/h oli mittariin jäänyt pohjalukema. Homma järkevyydestä en kyllä tiedä, mutta tulipahan kokeiltua.

Nyt on yllättävän freesi olo ruuan ja uinnin jälkeen, mutta nähtäväksi jää miten huomenna jaksaa polkea. Voi olla että luonnostaankin tulee ajettua hieman rauhallisemmin.

Just juu.. Vai freesi olo! Itte kävin tänään ajaa 80 ja riitti mulle.

Mikäs on tämä "läntisempi reitti"?

Tiedä vaikka kävisin pikkuhousuja heittelemässä tienposkessa..

Siis olosuhteisiin nähden freesi, pelkäsin paljon pahempaa. Katotaan olenko huomenna aamulla samaa mieltä

Kokkola-Pietarsaari-Seinäjoki-Kankaanpää-Huittinen-Loimaa-Somero-Kirkkonummi noin karkeasti reittinä.

TMS kirjoitti:

Ohtakarilla teltassa pötkötellessä on hyvä kirjoittaa muutama sananen päivän reissusta. Saukki kyllä tarjosi yöpaikkaakin, mutta päädyin kuitenkin telttamajoitukseen ihan testi/harjoitusmielessä. Perille siis päästiin, 545 km oli Ohtakarilla mittarissa. Keskinopeudeksi mittari näytti 49 km/h, kyllä se vaan osaa noiden katteiden ja nopeampien renkaiden kanssa pyörä kulkea. Tampereen ja Virtojen väli on kohtuullisen mäkinen, mielenkiintoista nähdä miten huomenna tasaisempi lännempää kulkeva reitti sujuu. Kurun jälkeen oli aika messeviä alamäkiä, 100 km/h tuli rikottua kahdessa eri mäessä, 105 km/h oli mittariin jäänyt pohjalukema. Homma järkevyydestä en kyllä tiedä, mutta tulipahan kokeiltua.

Nyt on yllättävän freesi olo ruuan ja uinnin jälkeen, mutta nähtäväksi jää miten huomenna jaksaa polkea. Voi olla että luonnostaankin tulee ajettua hieman rauhallisemmin.

Jos ei olis nähnyt sun kisasuorituksia aikaisempina vuosina, näitä voisi pitää kalajuttuina tai yrityksenä lannistaa kilpakumppanit ennen kisoja

Tolkutonta menoa, hattu päästä.

No niin, hetki sitten kotiuduin. Ei näkynyt Härskiä pikkuhousuissa matkan varrella (vai miten se nyt menikään), tosin en ollut erityisen pettynyt siitä

Mutta siis reissu onnistui, täytyy olla tyytyväinen. Tänään 565 km mittarissa keskinopeudella 45 km/h, eli vauhti tippui eilisestä aika selvästi. Jalat oli aika makaronia varsinkin loppumatkasta. Nopeutta pudotti myös osan matkasta puhaltanut vastatuuli sekä osittain aika pahastikin pieleen mennyt reittivalinta, turhan paljon pieniä heikkokuntoisia teitä oli tullut valittua reitille. Jos joskus lähden sitä Hanko-Nuorgamia kokeilemaan (juuri nyt ei tunnu siltä ), niin luulen läntisen reitin olevan kuitenkin kinnerin kanssa nopeampi, kunhan sen hyvin suunnittelee. Kyllähän siellä selvästi vähemmän mäkiä on.

Hurjia on päivämatkat!
Jos saisit palkkaa pyöräilystä, niin mikä olisi se jatkuva päivämatka ympäri vuoden? Siis keskiverto palkansaajan rytmillä 5 päivää ajoa ja viikonloput vapaata. Ja jätetään hangessa rypeminen pois, eli lämpötila ois koko ajan selvästi plussan puolella.

Vilijami kirjoitti:

Hurjia on päivämatkat!
Jos saisit palkkaa pyöräilystä, niin mikä olisi se jatkuva päivämatka ympäri vuoden? Siis keskiverto palkansaajan rytmillä 5 päivää ajoa ja viikonloput vapaata. Ja jätetään hangessa rypeminen pois, eli lämpötila ois koko ajan selvästi plussan puolella.

Hyvin vaikea sanoa, kai se elimistö tottuu useampaankin tuntiin ajoa päivässä, kunhan intensiteetti vain on sopivan alhainen. Spekuloidaan nyt kuitenkin, jos heittäisi että vaikka 4h päivässä varmaan ajaisi, jos viikonloput lepäisi. Kinnerillä hyvissä olosuhteissa sopivalla reitillä siis karkeasti 200 km/pv. Kaiketi ammattitason kestävyysurheilijat harjoittelevat noin 1000 h vuodessa. Jos työpäiviä on noin 200 vuodessa, niin sitten tuo 4h/pv tekisi 800 h vuodessa, eli ehkä onnistuisi? Toisaalta vuonna 2017 Amanda Cokerin tekemä 1 vuoden ajon ennätys 139269 km kertoo, että aika paljon suurempaankin rasitukseen voi elimistö tottua (vaikka en toki kuvittelekaan että itse voisin tuollaista tehdä). Tuohan tarkoittaa siis noin 382 km/pv. Keskinopeudella 30 km/h tuo tekisi hieman vajaa 13h/pv, vuoden verran putkeen, en kyllä voi käsittää noita ajotunteja/kilometrejä.

No sinänsähän tämä spekulaatio ei juuri aiheeseen liity, mutta kuitenkin.

Piti vielä kirjata muutama huomio reissusta ylös, jos ei muuta niin ainakin itselle muistiin:

-Jos lähden Hanko-Nuorgamia kokeilemaan, niin reitti pitää tarkastaa tietöiden varalta myös. Paluumatkalle sattui hieman myös tietöitä ja nehän syö aikaa helposti paljon ainakin jos niitä on pitkällä matkalla ilman kiertomahdollisuutta. Eli päällystystyöt pitää katsoa etukäteen kunnolla.

-Visiirin käsittely sateen varalta. Vaikka pyrkisi tuon Hanko-Nuorgamin ajamaan poutasäässä, niin on se Suomi sen verran pitkä maa, ettei koko matkaa varmaan kovinkaan usein pysty kokonaan poudalla ajamaan. Paluumatkalla hieman satoi ja pisarat jää katteen visiirin keskialueelle hieman seisomaan, ja vaikka ulos kohtalaisesti näkeekin, niin on ne pisarat siinä näkökentässä aika ärsyttävät pidemmän päälle. Ehkä niistä visiirin käsittelyaineista voisi olla apua? Saukkihan niitä oli testannut, täytyy kaivaa videot esiin

-Majoitusjärjestelyt. Tällaisessa mahdollisimman nopeasti paikasta A paikkaan B siirtymisessä ei kannattaisi tuhrata aikaa majoittumiseen liiemmin. Testireissulla kulki mukana teltta, makuualusta, makuupussi jne. Niiden avulla saa joustavasti ja suht laadukkaasti nukuttua/levättyä, mutta meneehän niiden kanssa aikaa kasaamiseen ja pakkailuun ym. aika lailla. Tätä täytyisi miettiä että mikä olisi sellainen joutuisampi tapa. Nämä pitkänmatkan randonneur pyöräilijät tuntuu kertomusten mukaan nukkuvan ties missä bussipysäkeillä ja kuusen alla vartin silloin ja toisen tällöin, mutta en ehkä ihan siihen haluaisi kuitenkaan lähteä. Hotelli tai muu vastaava voisi olla nopeampi, mutta ei kovin joustava.

-Ruokailu. Tällä testireissulla olin tien päällä aika lailla myslipatukoiden, banaanien, suklaapatukoiden, pikku salamien, suolapähkinöiden, urheilujuoman ja veden varassa. Taukopysähdyksillä lisäksi kaupasta maitoa, jätsikiä ja esim. leipää/riisipiirakkaa. Lämmintä ruokaa en syönyt muualla kuin Ohtokarissa grilliltä hamppari ja ranskalaiset. Aamulla keitin kaasukeittimellä vedet pussiruokaan ja söin pari sellaista riisifruttia vai mitä ne nyt olikaan. Tällainenkin ruokavalio tuntui toimivan ihan hyvin. Joskus olen pitkällä reissulla syönyt ison pitsan tai vastaavan kesken ajon, mutta siitä kun lähtee jatkamaan niin tuntuu kuin olisi kivi mahassa. Tuollainen patukkalinja vähän ja usein on varmasti parempi vaihtoehto.

Mutta olipas Saukki tehnyt kivan videon :

Randonneur heppulit lähettävät repun postissa kohteeseen ja matkan päällä on tyyliin puolikas makuualusta ja untuvainen taukotakki. Unihan on tarkoitus minimoida. Samulin keskari oli luokkkaa 27 kmh. Ei siinä montaa tuntia tarvi nukkua vaikka oma ajonaikainen keskari on 45kmh kun se putoaa.

Mä oon käyttänyt muoville tarkoitettua RainX ainetta visiirissä. Sulla on sen verran vauhtia, että voi toimia sulla paremmin kuin mulla. Vaatii siis jonkun verran ilmavirtaa, että vesipisarat alkaa liikkua visiirin pinnalla. Oon huomannut, että vauhtia pitää olla reilusti yli 40 ennen kuin alkaa jotain tapahtua. Ja sitten ihan pienessä tihkusateessa se ei tahdo toimia, kun ei muodostu tarpeeksi isoja pisaroita. Pienet pisarat ei ilmeisesti niin herkästi tartu tuuleen. Ja sitten kaatosateessa... no sillon ei vaan nää muutenkaan mitään

Mutta tässä video parin vuoden takaa kyseisestä aineesta.

Saksan foorumillaon rakenneltu narupyyhkimiä varsinkin isolla tuulilasilla varustettuihin EVO-sarjan kinnereihin mutta myös näihin racing hoodeihin.

Eli sopiva kuminauha pingotetaan visiirin yli ylä-tai alareunaan ja sen keskeltä naru sisälle josta kiskomalla se kuminauha pyyhkii vedet tai ainakin pistää pisarat liikkeelle. Pitäis kokeilla, ehkä sitten kun saan ensin uuden visiirin ja siihen pinlockin hommattua. Eli syssymmällä

Mahe kirjoitti:

Saksan foorumillaon rakenneltu narupyyhkimiä varsinkin isolla tuulilasilla varustettuihin EVO-sarjan kinnereihin mutta myös näihin racing hoodeihin.

Eikö ollut kuvaa tuosta virityksestä. Yritin etsiä, mutten onnistunut.

Maininnat on ripoteltu ympäriinsä eri ketjuihin ja vaikea niitä kuvia on löytää. En nyt muista millä taikasanoilla niitä sain joskus kaivettua.

EDIT: https://www.velomobilforum.de/forum/ind ... ost-619249 Tossa yks kuvasarja josta idea ehkä selviää, tuo on jopa nopeasti irrotettava versio.