Nojapyöräfoorumi

Kun tuon kampikeskiönputken tekee säädettäväksi, niin miten paljon putkien pitäisi vähintään mennä sisäkäin, että tuo putki ei lähde pyörähtämään ketjuvoimien vaikutuksesta Onko Jorilla heittää hyvää nyrkkisääntöä minimi mitasta? 2,5x putkenhalkaisija tms? Voishan noita laskea, vaan ei jaksas
Runko on 50,8x1,65mm pyöreää putkea, ja se supistetaan kartiolla 42,4x2mm putkeksi. Keskiö tulee 38,1x1,65mm putkeen ja se siis kiristetään tuon 42,2mm putken sisään. Säätövaraa on tarkotus laittaa sen verran, että 170-185 cm mittasille sais tuon passeliksi + kampia tulee varmaan testattua 120(?)mm->175mm pituisina.

38,1mm putken pituus olisi: säätövara + minimi sisäkäisyysmitta(paljonko se sit pitäisi olla?).
42,4mm putkea laitan vain sen pituisen pätkän, että kiristyksen saa niin pitäväksi että se sisäputki ei pyöri.
Suppari (42,4->50,8mm) on noin 50mm pitkä pätkä ja sitten loppu runko onkin 50,8mm putkesta.
Materiaalina haponkestävä/ruostumatonteräs.

Niin ja nyt ei ole (vielä) se trike tulossa, vaan tusaan optiman Cheetahin (isompi kuva) "parannettua versiota" (jäykkäperä, kampikeskiöputki vaakatasossa ja jotain muuta pientä eroa.) Tarkoitus selvitä yhdellä ketjunohjuritullalla/ suunta.

Tuo limittäisyys liittyy niin moneen asiaan, että mitään yksinkertaista sääntöä sille on mahdoton määritellä. Limittäisyystarve on sitä suurempi, mitä suurempi välys putkilla on. Pitkä liitoslimitys sietää suuremman välyksen ja on siis helpompi säätää. Lyhyesti limitetty kampikeskiöpuomi on hankalampi säätää, koska se vaatii pienemmän välyksen pysyäkseen kireänä. Iso merkitys on myös sillä, kuinka pitkälti siirtyvä puomi tulee ulos. Jos välys on maltillinen, riittänee halkaisijan verran limitystä.
Siksi suosittelen että:
Älä turhaan kaventele sitä runkoputkea. Tee mieluummin kampikeskiöön liittyvä puomi siitä 42,2 putkesta ja litistä sitä sen verran, että saat sen liitettyä 40 mm kampikeskiöputken kylkeen.
42,2 puomin ja 50,8x1,65 runkoputken väliin sorvaat holkin, jonka mittoja säätämällä saat välyksen sopivaksi. Väliholkki voi ihan mielellään olla vaikka muovia. (POM ei PA!)
Muoviholkin sorvaaminen ei onnistu ilman sisätuurnaa. Sorvaa ensin sisäreikä 42,2 ja siihen sopiva terästuurna. pujota muoviholkki tuurnan päälle ja sorvaa ulkopinta mittaan 47,3 miinus välys = n.47mm. Jätä ulkopintaan olake, joka tukeutuu runkoputken päähän ja pitää holkin sopivassa syvyydessä ja suorassa.

Jori

Dodii, näin se homma etenee (vihdoinkin)!

Vanhasta pyörästä oli rälläköitynä keskiömuhvi, jossa oli laakerit vielä kiinni.. Taas noita nerokkaita SKF:n systeemeitä, jossa keskiölaakeri on rungossa muovisilla holkeilla.. tietenkäänhän ne holkit ei sitten auenneet, joten piti vaan ottaa tylysti TIG käteen ja pieniä pätkiä ja aina välillä paineilmalla jäähdyttelyä sen verran että ei kättä polttanut enää. Varovainen veikkaus, että saatto onnistuakin ilman isompia tuhoja Rutasin sitten ne runkoputket kans nippuun. Se 50,8mm putkesta tehty osa on nyt kasattu pienistä pätkistä suoraa ja käyrää putkea. Ajattelin että tekee ny jonkinlaisen rungon ja kun geometrian saa kohdilleen, niin taivututtaa sitten rungon yhdestä pätkästä Takakolmio tulee 18x1mm pyöreästä putkesta ja tossa sain mietittyä suht toimivan oloisen rakenteen, ainakin liitosten osalta. Sitten kun se perä on selvä, niin kaveri saa leikellä lasukalla käypäsiä dropoutteja Kuva ois tietty kiva, vaan pitää lisäillä myöhemmin...

Nyt ois sitten niitä kuvia ihmeteltäväksi. Voipi olla että "valmiissa" mallissa on kyllä sit aika paljon parannettavaa Niin ja noi kammet ei tosiaankaan tule noin kauas kun mitä se nyt kuvassa on. Seuraavaksi meinasin alkaa sovittelemaan etuhaarukkaa ja -vannetta tuohon, niin alkaa korkeus ja muut jutut selkiytymään. Ajatuksena on, että se kampikeskiöpuomi on vaakasuorassa ja ohjauskulma on noin 70-73 astetta. Jotenkin vaan epäilyttää, että tohon saa laittaa ison kasan niitä ketjunohjainrullia oikeastaan se on sitten aika paljon tosta penkin kiinnityksestä kiinni, eli jos penkkiä nostaa ylöspäin, niin sitten ei tartte rulliakaan moneen kohtaan. Ja taas toisaalta, se etuhaarukka joka tohon on hommattu, on aika leveä. Toisaalta se on hyvä asia, kun eteenkin saa paksun renkaan, vaan ketjujen kannaltahan se on taas huono asia.

Varmaan tänä iltana projekti etenee taas pätkän matkaa

PS: seuraavaksi siis se etuhaarukka ja vanne -> takavanne mahdollisimman likelle runkoputkea ja runko oikeaan asentoon ettei ohjauskulmat muutu suunnitellusta -> kammet, etuhaarukka, -rengas ja takavanne määrää ketjun reitin -> ketjun reititys määrää penkin tarkan paikan. Sitten kun on penkki kiinni, niin tarvii koittaa saada enää toimiva ohjaustanko...

visiopetteri kirjoitti:

Jotenkin vaan epäilyttää, että tohon saa laittaa ison kasan niitä ketjunohjainrullia

Tee vaan etuvetoinen, niin et tarvitse kuin kaksi rullaa.

Jori

Kyllä se vaikuttaa siltä, että saattaa sittenkin selvitä yksillä ohjainrullilla.

Tuosta siis lähdettiin tänään. Lisää kuvia ja juttua linkin takaa.

Mikäs se tuo tuommonen takanapa on
Voisko tuon viestiketjun otsikon muuttaa paremmin projektia kuvaavaksi

Jukka

Ihan törkeen hienoa jälkeä!!! Lisää kuveja ja stooria!

Kävin joku aika sitten katsomassa Metec ninistä firmaa Virossa. Tekivät siellä mm. karjapuskureita maastureihin ja kuorma-autoihin. Puskurin materiaali on samaa, kuin tuo sinun runkosi -ruostumatonta terästä, joten halutessasi voit kiillottaa rungon ihan kromatun näköiseksi. Se onnistuu ihan mekaanisestikin rättilaikalla ja hiomatahnalla, mutta muistaakseni Tuusulassa on joku firma, joka kiillottaa lääketieteellisiä laitteita elektrolyyttisesti sähköllä.

Jori

jori kirjoitti:

Kävin joku aika sitten katsomassa Metec ninistä firmaa Virossa. Tekivät siellä mm. karjapuskureita maastureihin ja kuorma-autoihin. Puskurin materiaali on samaa, kuin tuo sinun runkosi -ruostumatonta terästä, joten halutessasi voit kiillottaa rungon ihan kromatun näköiseksi. Se onnistuu ihan mekaanisestikin rättilaikalla ja hiomatahnalla, mutta muistaakseni Tuusulassa on joku firma, joka kiillottaa lääketieteellisiä laitteita elektrolyyttisesti sähköllä.

Jori

Heh heh heh... ei voinut olla ratkematta nauramaan Jori tunnet sceneä aika hyvin Se muuan maaginen firma on Steris Finn-Aqua Ko. kioski tekee sterilaattoreita ja vedentislaimia lähinnä lääketeollisuudelle. Se sähkökiillotus on aika nerokas systeemi, vaan tästä tulee ihan mataksi peitattu.. Tässä puolihuomaamatta tais selvitä se mun pakkomielle rosteriseen runkoon ja kummallisiin putkikokoihin

Se takanapa on se mun aiemmassa viestiketjussa hypettämä rohloff:in 14 vaihteinen viritys.

Nyt 20" vannekehää hakemaan ja miettimään missä vaiheessa saan etukiekon kasattua... tulee armoton taistelu siitä ehtiikö lumi maahan ennen kun pyörä on ajossa.

visiopetteri kirjoitti:

.. Tässä puolihuomaamatta tais selvitä se mun pakkomielle rosteriseen runkoon ja kummallisiin putkikokoihin

Ahaa, nyt ymmärrän, miksi puhuit niistä rosteriputkista, kartiosupistuksista ja tigin käytöstä niin huolettomasti.
Mikset sitten kiillota, jos sekin kerran onnistuu niin helposti. Onkos tästä tai sen seuraajasta tulossa mainospyörä autoklaavimessuille?

Jori

Toi runko on kasattu pätkistä ja siinä on liikaa saumoja jotta siitä saisi siistin. Kiilotan luultavasti seuraavan rungon, jos ton geometria on ok ja saan rungon taivultetua yhdestä pätkästä. Turhaa panostaa liikaa noitten kokeiluversioiden viimeistelyyn.. Ja ihan omiin nimiini noita teen, joten tuskin noita tarvii alkaa messuille viemään Mutta en valita, vaikka töissä onkin hyvät puitteet (=laitteet) harrastamiseen.

Mukavan näköinen nojakki on tulollaan.

Tuo takahaarukan rakenne vaikuttaa hyvältä.

Mistä olet hankkinut noita kaaren pätkiä ja miten aiot taivuttaa 50 mm putkea?

Sanoiko Jori jossakin vaiheessa, että rosteri on heikompaa kestävyydeltään kuin tavallinen teräs?

Täällähän on juttua ketjurullista: http://lowride.info/phpBB3/viewtopic.ph ... a&start=45

Sakari

irakas kirjoitti:

Sanoiko Jori jossakin vaiheessa, että rosteri on heikompaa kestävyydeltään kuin tavallinen teräs?

Teoriassa rosteri väsyy nopeammin. mutta vasta käytäntö osoittaa onko tällä vaikutusta nojapyörän kuormitusjakaumissa.
Tankkiautoissa rosterin heikompi väsymiskestävyys on aiheuttanut ongelmia, jotka kuitenkin olivat ratkaistavissa paremmalla suunnittelulla.

Jori

Onkohan niissä säiliöautoissa käytetty jotain duplex-terästä? Tuo normi 304 ja 316 (taitaapi olla vanhan standardin mukaisia merkintöjä?) pitäs olla aika kiitollisia hitsattavia, noin niinku metallurgian kannalta. En nyt sit taas muista varmaksi oliko se austeniittinen ruostumatonteräs, jolla oli aika iso halkeilu riski (lämmönvaihtimiin muistaakseni on sitä ainakin käytetty). Jossain päin nettiä oli yhteiseurooppalainen raportti noista eri ruostumattomien-teräslaatujen käytöstä ajoneuvoteollisuudessa, onneksi ei sitäkään tunnu löytyvän nyt mistään. Eikös noitten ruostumattomien kanssa pitäs olla lähinnä se ongelma, että myötäävät aika helposti, mutta kestää sitkeytensä ansiosta aika hyvin? Juu, ei oo noi lujuuslaskennat se mun vahvin osaamisalue.. Onneks täällä on Jori, joka jaksaa kiitettävän avuliaasti konsultoida -siitä KIITOS!

BTW; miltä toi takakolmion putkien liitos vaikuttaa? En keksinyt helpompaa saati kevyempää ratkaisua, jolla saisi vielä suht helposti ton runogon suoraksi (jigin tarve aika pieni, kun osat pysyy toisissaan kiinni jo ennen heftailua).