Ja taas: saatte itse päättää, onko tämä oikea nojapyöräonnettomuus vai ei...
Viime lauantai-illalla, pimeyden jo laskeuduttua, olin heittämässä lyhyttä mutta vauhdikasta lenkkiä Ojakkalaan ja takaisin. Muuten oli oikein kivaa, mutta Ojakkalantien ja Alitalontien risteyksessa sitten tapahtui, vauhtia vähän päälle 30 km/h: TÖNKS! Olikohan se kivi? Meniköhän jotain rikki? Ei tunnu vielä pahalta. Hyvä, etten kaatunut ja ehkä nojakki kesti sen. Mutta hei, mitäs? Eturengas ihan tyhjä. Jahas...
Sitten taluttamaan 150 m takaisin turmapaikalle katsomaan, mikä se oli. Kivihän se ja talteen: 6 cm kanttiinsa ja 4 cm korkea. Paino 222 g. Harmaagraniittia. Mursketta. Kas, edellisessä risteyksessä on tekeillä jotain tietyötä, ehkä se sieltä on ryöminyt tänne asti... Eihän sitä pimeällä katuvalaistuksessa edes etylyhdyn kanssa huomaa: harmaata graniittia harmaalla asfaltilla. Tekisivät murskeensa edes kalkkikivestä... Tilataksilla kotia. 17 e.
Vanteen toisessa laipassa taipuma sisäänpäin. Haittaakohan se mitään?
Sisärenkaassa kaksi vierekkäistä n. 8 mm pitkää pituussuuntaista repeämää. Toinen paikattu äsken ja toinen aamulla kunhan eka paikka on kuivunut. Tilasin samalla jo 2 kpl Schwalben 28/37 - 451 sisäkumeja Small Tyre Shopista, ne kun näyttää olevan kulutustavaraa, jos tätä ei saa paikatuksi.
Saakohan tuollaisia sepelinkappaleita kylvää pyöräteille?
T. Ari
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)