Tuossa on kyse ns. kriittisen virtausnopeuden ilmiöstä. Tämä kriittisyys tarkoittaa, että kyseinen kappale lentää ilman halki nopeudella, jossa laminaarinen virtaus kappaleen ympäri muuttuu turbulenttiseksi vasta samalla hetkellä kun virtaus irtoaa. Noilla kuopilla muutetaan virtaus turbulenttiseksi jo ennen paksuinta kohtaa, mistä syystä turbulenttinen rajakerros pitää virtauksen paksuimman kohdan jälkeenkin kiinni kappaleessa. Vanavedestä tulee kapeampi ja vastuksesta pienempi.
- sphere-flow-comparison.jpg (59.74 KiB) Katsottu 2959 kertaa
Noita kuoppia tarvitaan siis vain tietyn kokoisessa ja tietyllä nopeudella lentävissä kappaleissa. Suuren kappaleen kuopat ovat vain haitaksi, sillä sen virtauskenttä on jo luonnostaan turbulenttinen (jos nopeus on riittävä)
Tässä liitteessä on selitetty tuota ilmiötä. Käyristä voi lukea, miten pallon vastus laskee tietyn (vaaka-akseli) Reynoldsin luvun kohdalla rajusti, kun virtaus ehtii muuttua turbulenttiseksi ennen paksuinta kohtaa. Golfpallo on niin pieni, ettei näin ehdi tapahtua ilman että turbuloitumista autetaan kuopilla ja ns. kriittinen Reynoldsin luku saadaan pienennettyä golfpallon normaalille nopeusalueelle.
- sphere-drag.gif (8.19 KiB) Katsottu 2959 kertaa
Kuvassa käyrät alkavat Reynoldsin luvun 40 000 kohdalta. Tämä vastaa golfpallon nopeutta n. 15m/s. Pienimmillään kuoppaisen golfpallon ilmanvastuskerroin on Re 60 000, eli nopeudella 21 m/s. Sileällä golfpallon kokoisella pallolla pienin vastus löytyy Re 400 000 kohdalta, eli nopeudella 143 m/s. (Arvasin golfpallon halkaisijaksi 40 mm)
Reynoldsin luvun voi laskea ilmassa kaavalla
70 x kappaleen pituus (mm) x nopeus (m/s)
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hitsaamalla suomupeite.
.