Yritin käyttää painepesuria pihalla. Vettä tuli, muttei noussut paine riittäväksi. Nytkö se pesuri jo on hajalla, vaikka vasta muutaman vuoden vanha.
Tein muutamia kokeita ja huomasin, että vika ei ainakaan primääristi ole pesurissa, vaan sitä syöttävästä vesijohdosta ei tullut vettä kuin vajaat neljä litraa minuutissa. Kun pesuri pumppaa 8,5 litraa minuutissa, ei ole ihme, ettei paine nouse.
Syylliseksi paljastui putkilinjaan asennettu vastaventtiili, jonka kara oli jumittunut paikoilleen lähes kiinni. Laitan tähän kuvia tosta vastaventtiilistä ja sen osista, jotta rohkenette itsekin irrotella juuttuneen karan, jos törmäätte samanlaiseen vesipihistysongelmaan. Muistakaa sulkea päävesihana!
Tuon DN15 venttiilin päällä on kansi, joka lähtee 17 mm avaimella kiertämällä auki. Venttiiliä pitää tukea avatessa 27 mm avaimella, jottei avausmomentti välity putkistoon, joka tässä tapauksessa oli ammattilaisen asentamana tehty puristusliittimillä, eikä siis kestä ylimääräistä taivuttelua.
.
.
Sitten päivän oivallukseen, jonka takia tämän tänne kirjoitan julki. Tuo vesiputki, joka tuohon pääjohtoon oli haaroitettu, oli tehty 15 mm kupariputkella, eli putken sisähalkaisija on 12 mm luokkaa. DN15 vastaventtiili ja muutkin putkiosat ovat sisäreiältään nykyään 18 mm paikkeilla, joten venttiili oli tältä osin tuplasti ylimitoitettu. Vaikka numeroarvot ovat samat, ei pidä erehtyä luulemaan, että ne sopivat yhteen. 15 mm kupariputkilinjalle DN15 mm venttiili on selvästi ylimitoitettu.
Ylimitoitus on monesti ihan hyvä tapa saada aikaan lisää luotettavuutta erilaisiin rakenteisiin, mutta tässä tapauksessa se toimi päinvastoin. Lähes kaksinkertaiselle virtaamalle mitoitetun vastaventtiilin kara avautuu tuossa pienessä linjassa kulkevalla virtaamalla niin hintelästi, että karan liike jää niin pieneksi, että alkaa kerätä paskaa ja jumittuu nopeasti. Varsinkin tässä tapauksessa, kun vettä lasketaan tuosta putkesta vain kesäisin ja silloinkin aika harvoin.
3/8" venttiili olisi ollut tähän sopivampi, jopa 1/4" venttiili olisi saattanut toimia moitteetta ja ainakin luotettavammin, koska karan liike käytössä olisi varmasti ollut täysimittainen ja virtaus riittävän kova huuhtomaan mahdollisen epäpuhtauden pois venttiiliä tukkimasta.
Putkiosien yhteensovittamisessa erehtymisvaara on yhtä ilmeinen kuin polkupyörän renkaissa, joissa tuumamitat eivät kerro mitään tarkkaa siitä, minkä kokoiselle vanteelle rengas sopii, kuten ei tässäkään venttiilin kylkeen valettu mitta kerro sitä, minkä mittaiselle putkilinjalle se sopii. Tämän erehdyksen teki siis kokenut ammattiputkari –ties miten monenennen kerran. Tuollainen vikahan tuottaa vain lisää helppoja töitä putkareille.
Oivallukseni oli siis tällä kertaa: Ylimitoittaminen ei aina paranna luotettavuutta, vaan joskus luotettavuutta voi jopa lisätä pienenämällä mitoitusta nimellismittaan verrattuna.
ED: Nyt, kun venttiilin kara liikkuu liukkaasti, vettä tuli 10 litraa 27,7 sekunnissa, eli 21,7 litraa minuutissa. Virtaus parani yli viisinkertaiseksi.