Telttapatja kuulostaa hyvältä, mutta mitenkäs pinnan karheus vaikuttaa aerodynamiikkaan?
Mietin juuri jotain jumppapallon kaltaista, mutta koko kinnerin kokoista. Kumimainen kupla (ehkä liimattu ruotoihin), joka paineistetaan muotoonsa.
Toimisiko sääpallo? EBaysta n. 25€.
Tässä on vielä aikaa suunnitella. Rakentamaan en pääse varmaan ennen kesää.
Ilmapallon päälle laminoimalla saat kyllä pyöreän muodon, mutta se on vielä kaukana kinneristä 
http://www.recumbents.com/mars/pages/pr ... zmain.html
Telttapatjakaterakentelijan "raamattu" löytynee linkin takaa. John Tetz on kattanut useamman pyörän patjalla.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Laitoin tuon Härskin linkkaaman, levystä ilman muotteja tehdyn kinnerin kuvan tähän näkösälle. Rakentaja siis nimimerkki JEF-40, tämä lienee viimeinen hänen rakentamansa tällä systeemillä mutta ei ainut.
muok. en tiedä onko keulan teossa käytetty jotain muottia? Saavi, pata, pulkka, ilmapallo - mitä näitä nyt on 
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Täältä foorumilta saattais vielä löytyä tarpeettomia etukatteita, joissa ois valmis keulan muoto. Taitaa Sakarilla olla ainoastaan käytössä?
Ei ole Sakarilla , Tamperetta kohti muistaakseni lähti aikanaan . Oli mulla hetken välivarastossa.
HEP!
Siirtyi minulle tallintäytteeksi, ilman muuta saa tulla hakeen. Jollain aikataululla siirtyy menojen mukaan hämeenlinna-forssa-kuopio akselille.
- Henri -
Pyörinä omasta päästä muokatut Sascha -» Sascha Evo ->> Sascha eVo (sähkö), LSL ja PYSTY pyörä -» Nopsilla
https://youtube.com/watch?v=SSAHw29vmdY
Kuten tämä, mutta jos kangas olisi ilmatiivistä, paineella voisi korjata roikkumisen.
Toimisi varmaan täydellisesti putkella (suoralla ympyrälieriöllä), mutta seinämäjännitys riippuu säteestä, joten paine venyttäisi loivemmin kaarevia kohtia enemmän kuin tiukemmin kaarevia.
Ei ole painevoimat kiinni kaarevuussäteestä, vain vaikutuspinta-alasta. Jos tarkoitat kattilakaavan kalvojännitystä, se riippuu poikkileikkauksen halkaisijasta, josta voi saaka sen vaikutelman, että se riippuu kaarevuudesta. Jännitys riippu kuitenkin halkaisijasta vain koska halkaisijasta riippuu myös pinta-ala, jolla paine vaikuttaa. Putkimainen paineastia, kuten tuo ilmapallo tuolla ylempänä, ei muutu palloksi ennen kuin putken halkaisija kasvaa niin suureksi, että päädyt ulottuvat toisiinsa. Lieriön tangentin suuntainen jännitys on sama kuin pallossa. Pituussuuntainen vain puolet siitä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti: ↑11 Joulu 2021, 16:25Ei ole painevoimat kiinni kaarevuussäteestä, vain vaikutuspinta-alasta. Jos tarkoitat kattilakaavan kalvojännitystä, se riippuu poikkileikkauksen halkaisijasta, josta voi saaka sen vaikutelman, että se riippuu kaarevuudesta. Jännitys riippu kuitenkin halkaisijasta vain koska halkaisijasta riippuu myös pinta-ala, jolla paine vaikuttaa. Putkimainen paineastia, kuten tuo ilmapallo tuolla ylempänä, ei muutu palloksi ennen kuin putken halkaisija kasvaa niin suureksi, että päädyt ulottuvat toisiinsa. Lieriön tangentin suuntainen jännitys on sama kuin pallossa. Pituussuuntainen vain puolet siitä.
Mietin sitä T = PR, seinämäjännitys = paine * putken halkaisija. Joka tapauksessa myös pinta-ala on pienempi, jos kaarevuus on tiukempi. Mitä käy tällaiselle rakenteelle, kun pinnalle on levitetty tasalaatuinen joustava kangas ja sisäpuoli paineistetaan:
Saavutetaanko jollain paineella kartiopinta, vai venyykö taaempien ruotojen välinen kangas kuperaksi (kahteen suuntaan) ennen kuin etummaisten välinen edes suoristuu koverasta (satulapinnasta)? Kangas olisi liimattu keskimmäiseen ruotoon.
Tarviiko tuota paineistaa jos vaan kiristää toisesta päästä? Jos tarttee muotoilua, siinä vois käyttää pitkittäis kaaria, antamassa muotoa. Kangaskatteisen kinnerin kun tein siinä oli ideana, että kangas kiristyy kuskin nojatessa penkkiin.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
PItää muistaa, että tuota pintakalvoa voi kiristää moneen suuntaan. VÄhintään pitkittäin ja poikittain. Paineella ja kiristyksillä saa hienoja juohevia muotoja lähes millaisia tahansa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kuinka iso istuimen ja poljinkeskiön korkeusero kinnereissä yleensä on?
En oo mitannut tehdaskinnereitä, mutta omissa pyörissäni olen todennut parhaaksi kompromissiksi, kun kampikeskiö on 140mm korkeammalla kuin penkki. Alempana voimantuotto heikkenee ja ylempänä asento tuntuu tukalalta. Nojakulmat on pyörissäni kinneriluokkaa, eli ei hirveän loivia. Kinneristä ei näe ulos, jos makaa ihan vaakasuorassa.
Kampien pituus vaikuttaa myös optimaaliseen kampikeskiön korkeuteen, tuo mun suositus on 140mm kammille, eli poljin on ala-asennossa penkin tasalla.
