Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Kotikaljamaltaan mäskäys haudutuspadalla.
90 minuuttia noin 65°c lämpötilassa tuotti kirkkaamman juoman, kuin aikaisemmilla valmistusmenetelmillä..
Parin päivän päästä pääsee maistelemaan.
Sanoiko joku, ettei kaljamaltaista irtoa sokereita?
Täytyy tunnustaa, että kauhoin kirkkaan kaljan pullokäymään ja unohdin siinä vaiheessa ominaispainon mittauksen. Valuttelin sitten mallasmäskin kuivaksi ja siitä valumanesteestä on tuo kuvan mittaus. Värikin on paljon tummempi. Taitaa olla ettei kirkas kalja sisällä yhtä paljon sokeria.
Pitää seuraavassa versiossa huuhdella mäski kuurnassa kuumalla vierteellä, kuten sahdin teossa.
Litran pullo kotikaljaa joka tuosta syntyi oli miellyttävän pehmeän makuista ja pullo menikin kertaistumalla.
Aiemmin kiehuvalla vedellä mäskättynä, mukaan on tullut jotenkin kitkerämpi maku.
Vilijami kirjoitti: ↑04 Helmi 2023, 11:18Vettä kun keittää ja antaa jäähtyä, niin kurkkuun tökkääminen poistuu. Kahvikin on huomattavasti pehmeämmän makuista näin käsitellystä vedestä keitettynä.
Toinen juttu on hiivaleipäjauhon käyttäminen juuren teossa. Hard kokki vinkkas tästä tubevideossaan. Juuri onnistuu näillä keinoilla varmasti ja tuoksuu raikkaalta. .
Kun tuo juuri on nyt niin voimissaan, ajattelin kokeilla sitä juoman teossa. Aiemminkin olen yrittänyt, mutta heikolla juurella huonot tulokset.
Juurta kauhallinen purkkiin, muutama desi vettä, 25g sokeria ja sekoitus kunnolla. Yön jälkeen kuplii jo hieman ja positiivinen yllätys oli kiintoaineen erottuminen pohjalle näinkin nopeasti.
En tiedä vielä mitä juomaa tästä startterista teen? Hapankiljua? 
Kaadoin noin 2dl startterinestettä -ilman taikinajuurta- pulloon ja loput sokerivettä. Lopullinen kantavierteen sokeripitoisuus 10%. Kuplat on pienenpieniä ja niitä on paljon, siis ihan eri meininki kuin kaupan leivinhiivalla. Maistoin startterinestettä, oli kirpsakan raikas, jopa sitruksinen makuelämys. Toivottavasti tämä säilyy valmiissa juomassa.
Hapankilju lopettelee käymistään. Parin päivän sisällä pullotus toiseen pulloon, niin pääsee enimmästä juurisakasta eroon.
Kaapista löytyi ohramallasuutetta. Tulisiko siitä kotikalja? Tuoppi kotikalja valmistuspakkauksessa on 35g mallasuutepusseja 3 litran annosta varten. Siispä 3L vettä, pari desiä sokeria, muutama gramma kuivahiivaa ja 40g ohramallasuutetta. Kaappeja edelleen tonkiessa esiin putkahti katajanmarjapurkki. Jossain sahtiohjeessa kerrottiin marjojen annostuksen olevan g/l, joten 9 marjaa 3L satsiin lienee oikealla seinällä? Morttelissa liiskaus ja joukkoon. Miksikähän tällaista Blonde Hazy kotikaljaa ei yleensä tehdä?
Hetken googlailulla löytyi vastaava kaupallinen tuote White Kvass.
Vaalea kotikalja oli ajatuksia herättävä. Mistä kaikesta voisikaan tällaista fermentoitua juomaa tehdä? Ja nyt ymmärsin kotikaljan ja sahdin olevan hyvin saman tyyppisiä juomia. Ero on vain maltaiden määrässä ja alkoholin vahvuuksissa.
Hiivan kasvatus takkuilee välillä. Prosessin toisto ei ole luotettavalla tasolla. Hiiva tarvii ravintoa ja happea kasvaakseen. No hyvä. Ruokkiminen on helpohkoa: mallasvierrettä ja/tai sokeria. Mutta se happi? Testasin nyt maidonvaahdotinta (ikea 1€) ja sehän kuohui aivan tolkuttomasti. Oikealla Finlandian kierrätysoluthiiva ja vasemmalla Rajamäkeläinen pullahiiva. Katsotaan mitä yön aikana tapahtuu?
Finlandian startteri tuoksuu raikkaalle oluelle ja selvää aktiivisuutta havaittavissa.
Rajamäkinen on myös aktiivinen, ja haisee lähinnä viemäriltä eikä tämä ole ensimmäinen kokemus. Kovasti kun maidonvaahdottimella vispaa ilmaa joukkoon, niin haju muuttuu melkein miellyttäväksi. Miksi tätä käytetään sahdin valmistuksessa? Ehkä maanläheinen navetan tuoksu kuuluu sahtiin?
Nyt sain vahvistuksen aikaisempiin havantoihini, että tuorepullahiiva alkaa haista tunkkaiselle vesilukollisessa käymisastiassa, sekä suljetussa pullossa jälkikäynnin aikana. Pullataikina ei haise viemärille, mutta sitä ei kohotetakaan ilmatiiviissä astiassa. Oisko niin, että pullahiiva on tarkoitettu hiilidioksidin, eikä alkoholin valmistukseen?
Vilijami kirjoitti: ↑28 Helmi 2023, 15:18Finlandian startteri tuoksuu raikkaalle oluelle ja selvää aktiivisuutta havaittavissa.
Rajamäkinen on myös aktiivinen, ja haisee lähinnä viemäriltä eikä tämä ole ensimmäinen kokemus.
Oisko niin, että pullahiiva on tarkoitettu hiilidioksidin, eikä alkoholin valmistukseen?
Lisäyskasvatuksessa hiiva tarvitsee ravintoa=sokeria, happea=ilmaa ja ravinteita=diammoniumfosfaattia. Perinteisesti kasvatus tehdään laboratoriomittakaavassa automaattikoneella heiluttamalla vanutupolla suljettua erlenmayerpulloa niin, että pullossa oleva hiivaseos sopivasti pyörii ja hölskyy, jolloin se saa happea pullossa olevasta ilmasta. Vanutupon läpi pulloon pääsee lisää ilmaa ja happea, mutta tuppo estää mikrobien putoamisen pullonsuusta sisälle pulloon. Käytännön elämässä mikä tahansa kunnolla desinfioitu kasvatusastia sopii, kunhan sitä muistaa hieman hölskytellä aina ohi kulkiessa.
Hiiva kasvaa toki myös käydessään, mutta hitaammin kuin ilmastettuna. Prahan yliopistossa vaikuttanut Balling tutki asiaa 1840 -luvulla ja päätyi laajojen koesarjojen jälkeen johtopäätökseen: "Kun 2,0665 g vierreuutetta käy, saadaan 1,000 g alkoholia, 0,9565 g hiilidioksidia ja 0,11 g uutta hiivaa."
Rajamäen pullahiiva on tarkoitettu taikinoiden nostattamiseen, joten siltä ensi kädessä vaaditaan hiilidioksidia. Se, miksi sitä käytetään sahdin valmistuksessa, johtuu flavorikuvasta, joka parhaimmillaan sopivan viileässä käytettynä on ihastuttavasti lievän banaanimainen ja sahtiin hyvin sopiva. Tärkeintä sahtia rajamäkeläisellä pantaessa on se, että käyminen tapahtuu sopivan viileässä, 8 - 15 asteessa.
Pullahiivasta hävisi lopulta viemärinhaju kokonaan, kun aikansa sekoitteli ja antoi aikaa. 
Lähikaupassa oli mallasuute puoleen hintaan. No kokeillaan tehdä matalan kynnyksen sahtijuoma (vrt. maitojuoma), kun Rajamäen startterikin on valmiina.
10 litran käymisastia
1kg mallasuutetta
1kg sokeria
Rajamäen hiivastartteri
Keitettyä ja jäähdytettyä vettä niin paljon kuin sopii
Tallin vintillä on 14 lämmintä, niin pitäs banaania ilmestyä mukaan. Sokerista tulee 6% alkoholia ja uutteesta ehkä 1-2%, niin ollaan sahtiluokassa. Eihän tämä aivan oikeaa sahtia ole, mutta pirkkaversio kuitenkin
Tässä juomassa unohdetaan työläs pullotusvaihe ja sahtihenkeen kanisteroidaan muutaman päivän päästä jääkaappiin.
Eilen kanisteroin 4 litraa jääkaappiin, loput saa käydä loppuun käymisastiassa. Aika makeaa oli juoma. Näinköhän se käy hitaasti vielä jääkaapissa? Kyllä taikina ainakin kohoaa samassa lämmössä.
Tuli mieleen se sun lempinimi - Kilju Ville.
