Nojapyöräfoorumi

Kahvi on jännä tuote, kun parhaimmillaan se on parasta ja pahimmillaan tosi pahaa. Muiden (pilaantumattomien) elintarvikkeiden kohdalla ei tahdo näin suurta skaalaa löytyä.

Paahtoaste. Suomessa suositaan haalean vaaleita paahtoja ja en ymmärrä miksi? Vaalea paahto ei tuo miellyttävää pehmeyttä, vaan parkkihappoista kitkerän karvasta -mutta kuitenkin laihaa- makua. Tosi tummat taas maistuvat raakana hiilisen palaneelle, mutta näillä voi hyvällä menestyksellä maustaa maitovaahtoa. Paahtoasteikon puolivälistä löytyy parhaimmat esim. aamukahvina juotavat pehmeän täyteläiset laadut.

Jauhatus. Kaupan valmiiksi jauhettu tiiliskivipaketti on kahvien Toyota. Toimii, mutta on hajuton ja mauton, eikä herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Näitä ei kannata ostaa alennusmyynnistä varastoon kahdeksi vuodeksi. Laatu huononee säilytyksessä. Kokonaisena papuna ostaessa kouluarvosana on aina 8-10 välillä. Huonompia papuja en ole onnistunut ostamaan. Tiiliskivipaketit asettuvat 4-7 arvosanoille. Huonoinkin papu siis voittaa parhaan valmiiksi jauhetun kahvin.

Kahvi on jännä tuote, kun parhaimmillaan se on parasta ja pahimmillaan tosi pahaa. Muiden (pilaantumattomien) elintarvikkeiden kohdalla ei tahdo näin suurta skaalaa löytyä.

Tästä eriävä mielipide. Ensinnäkin "tee" on mailman toiseksi eniten juotu juoma. Siittä löytyy loputtomasti huonoja ja tietysti aromikkaita valmisteita.
Ensinmäinen tietysti vesi juomana , joka suuresti vaikkuttaa myös teen makuun .
Sit niissä tituleretaan teeksi juomia , joilla ei ole mitään tekemistä teen kansa. Ovat vaan mitä kummallisempia yrtti ja muita seoksia.
Suorastaan halventavat tämän jalon juoman mainetta.

Nalle on itsensä kanssa eri mieltä, kuten minäkin monesti.

Vedellä on myös suuri vaikutus kahvin makuun. Kun lähdevettä ei ole kaikilla saatavilla jokaiseen tiistaiaamun kahvinkeittoon, niin vähintä mitä voi tehdä, on kahvinkeittimen vesisäiliön täyttäminen jo illalla, niin kitkeryyttä (=klooria?) ehtii haihtua hanavedestä.

Keittomenetelmä. Pannukahvihan on ehdottomasti parasta. Siinä kahvirasvat liukenevat juoman sekaan pyöristäen makua. Myös uuttumisaika on riittävän pitkä, jolloin makuvivahteet ovat rikkaammat. Vanhan liiton Moccamasterilla tulee myös juotavaa kahvia. Siinä on tippalukossa puolinopeus, jolla uuttumisaikaa voi pidentää. Moccamasterin veden”keitto”lämpötila on saatu riittävän kuumaksi.

Vilijami kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 15:16

niin vähintä mitä voi tehdä, on kahvinkeittimen vesisäiliön täyttäminen jo illalla, niin kitkeryyttä (=klooria?) ehtii haihtua hanavedestä.

No ei. Kahvinkeittimen käyttöhän on saatanasta – keitin on täynnä kaikenmaailman tauhkaa ja paskaa, vai tunnetteko jonkun joka puhdistaisi sitä riittävän usein.

Vilijami kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 15:16

Myös uuttumisaika on riittävän pitkä, jolloin makuvivahteet ovat rikkaammat.

Eri metodeilla on tosiaan hyvin erilaiset uuttumistajat. Itse käytän nykyään lähinnä tuota keraamista filtterinpidikettä ja valuttelen kahvin yksittäin kuppiin. Menekkiä on niin vähän. Uuttumisaika 3 minsaa.

Isolle jengille teen isolla pressokeittimellä - uuttumisaika 4 minsaa.

Koska juon kahvia niin vähän - ajattelin palata Pavonin vipukeittimeen - jossa uuttumisaika on n. 1 minuutti - vesi toki tulee tässä paineella kakun läpi.

Tässä kätevästi muuten eri metodeista tarinaa. https://coffeebrewster.com/coffee-brewing-methods/

Pastori kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 18:06

No ei. Kahvinkeittimen käyttöhän on saatanasta

Viikolla pitää käyttää ehdottomasti kahvinkeitintä ja tiiliskivikahvia, muuten hyvästä kahvista tulee arkea. Silloin ei joka viikonloppu ylläty miten hyvää kahvi voikaan olla.

Lopetin säännöllisen kahvinjuonnin joku 10 vuotta sitten. Uusi työntekijä keitti kahvit ja huimasi 3 tuntia. Nyt olen viime aikoina juonut puolikuppia silloin tällöin terveydellisistä syistä. Pannukahvi on parasta.

Teetä ja teen kaltaisia haudukkeita menee vaihtelevasti arkipäivittäin. Rooiboos ja valkoinen tee on lemppareita.

Pastori kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 18:06

Vilijami kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 15:16

niin vähintä mitä voi tehdä, on kahvinkeittimen vesisäiliön täyttäminen jo illalla, niin kitkeryyttä (=klooria?) ehtii haihtua hanavedestä.

No ei. Kahvinkeittimen käyttöhän on saatanasta – keitin on täynnä kaikenmaailman tauhkaa ja paskaa, vai tunnetteko jonkun joka puhdistaisi sitä riittävän usein.

Vilijami kirjoitti: ↑02 Huhti 2023, 15:16

Myös uuttumisaika on riittävän pitkä, jolloin makuvivahteet ovat rikkaammat.

Eri metodeilla on tosiaan hyvin erilaiset uuttumistajat. Itse käytän nykyään lähinnä tuota keraamista filtterinpidikettä ja valuttelen kahvin yksittäin kuppiin. Menekkiä on niin vähän. Uuttumisaika 3 minsaa.

Isolle jengille teen isolla pressokeittimellä - uuttumisaika 4 minsaa.

Koska juon kahvia niin vähän - ajattelin palata Pavonin vipukeittimeen - jossa uuttumisaika on n. 1 minuutti - vesi toki tulee tässä paineella kakun läpi.

Tässä kätevästi muuten eri metodeista tarinaa. https://coffeebrewster.com/coffee-brewing-methods/

Täällä käytössä perkolaattori ja itse jauhettu papukahvi. Lopputulos on jotain pannukahvin ja suodatinkahvin välimaastosta, ihan parhautta.

Joskus kun olen yksin etätöissä teen pienellä pressopannulla kun pitää saada vaan yksi kupillinen.

Joskus jauhamisen jälkeen kahvipuru hyvin staattisesti varautunutta ja tarttuu seiniin, kattoihin ja kaikkiin pintoihin mihin sitä sattuu pölähtämään. Tämän voi kuitenkin estää, kun laittaa pavut (45g) ennen jauhamista astiaan, lisää vähän (10 tippaa) vettä, kansi päälle ja heiluttelee välillä kunnes vesi imeytyy papuihin. Näin käsiteltynä sähköisyys poistuu kokonaan. Miksi näin on?

Vilijami kirjoitti: ↑04 Huhti 2023, 13:46

Joskus jauhamisen jälkeen kahvipuru hyvin staattisesti varautunutta ja tarttuu seiniin, kattoihin ja kaikkiin pintoihin mihin sitä sattuu pölähtämään. Tämän voi kuitenkin estää, kun laittaa pavut (45g) ennen jauhamista astiaan, lisää vähän (10 tippaa) vettä, kansi päälle ja heiluttelee välillä kunnes vesi imeytyy papuihin. Näin käsiteltynä sähköisyys poistuu kokonaan. Miksi näin on?

Eriste varautuu helposti sähköisesti. Kuiva kahvipapu on kuivuutensa takia hyvä eriste. Vesi sen sijaan johtaa hieman sähköä sisältämiensä, ja pavuista liuottamiensa, ionien takia ja purkaa varauksen osumaansa pintaan, jolloin kahvimurunen ja pinta muuttuvat samanmerkkisesti varatuiksi ja alkavat hylkiä toisiaan. Sähköstaattisissa varauksissa johtavuus ei tarvitse olla korkea, kun varaus purkautuu.

Tuo on tribosähköinen ilmiö, josta meillä kaikilla on kokemusta pakkaspäivinä, tai kuumana kirkkaana kesäpäivänä autosta noustessa, kokolattiamatolla kävelyn, tai vaatteiden riisumisen jälkeen saatujen sähköiskujen muodossa.
https://airtecsolutions.fi/blogi/airtec ... nen-sahkoe

Käsiveivi on paras jauhaja, ei tule staattista sähköä eikä liian hienoa purua.