Nojapyöräfoorumi

Nick kirjoitti: ↑20 Elo 2023, 15:43

En tiedä ymmärränkö vieläkään tuota jättöä oikein joten mennään sieltä mistä aita on matalin eli kopioin omistamani Performerin keulan kulmat, pitäisi kaiken järjen mukaan olla toimiva, runko on yksinkertaisempi, aavituksen korkeampi suorasta rungosta johtuen ja takana ei ole jousitusta.

Juu, ei ole ihan helppo asia tuo oikean jätön hahmottaminen. Tässä sinulla on pysty ohjauskulma, mikä on herkkä ohjattava tavallisessa etupyörässä, jolloin siinä olisi hyvä olla riittävästi jättöä. Tässä sitä on vähän, mutta se on riittävä, koska jalat luovat painoa ohjausakselin etupuolelle, ne tuottavat ns. efektiivistä jättöä ja rauhoittavat kulkua samaan tapaan kuin geometrinen jättö vapaasti kääntyvässä etupyörässä.

Vinompi ohjausakseli jättää suuremman osan kääntyvän etuosan (etupyörä + haarukka + mahdollisesti kampikeskiö romppeineen ja vielä osa jalkojen painosta) ohjausakselin etupuolelle tuottamaan liikkeelle jatkuvuutta ja ohjausmomenttia kallistuksen suuntaan. Tästä syystä erityisen vino ohjausakseli ja varsinkin MBB-rakenne on parempi tehdä pienemmällä jätöllä ja tosi vinot jopa hiukan negatiivisella jätöllä.

Lyhyt etupuomi herätti huomiota. Se on kyllä MBB-pyörässä mahdollinen, joska jalat kääntyvät ohjauksen mukana, eivätkä siksi hakkaa etupyörään kääntyessä, mutta lyhyt etupuomi tarkoittaa takana olevaa painopistettä, joka ei etuvetoisessa ole paras mahdollinen ratkaisu, jos etupyörä on suuri ja kantava, eikä siksi tarvitse siirtää painoa suuremmalle ja paremmin rullaavalle takapyörälle.

Kevyt vetävä etupyörä oireilee talvella ylämäessä, jolloin kuvaan piirretty painopiste kohdistaa voiman lähemmäs takapyörää (violetti linja), jolloin vastaavasti etupyörälle jää vähemmän kuormaa ja siksi vähemmän pitoa (vihreä linja). Pyörien kuormat jakautuvat ristiin linjojen pituuksien suhteessa. Takapyörä kantaa vihreän lijan pituisen osan kuormasta ja etupyörä violetin osan.

Ei sitä äkkipoika uskoisi, että fillarillakin tahtoo joskus kesälläkin olla pitovaikeuksia ja vetävä rengas tahtoo vain sutia. Tämmönen etuvetoinen pyörä on yllättävän herkkä sutimaan, varsinkin jyrkissä ylämäissä soratiellä.
Eli jos vähänkin on aikomusta ajella mäkisiä sorateitä, kannattaa tuosta painopisteasiasta ottaa koppi.

Ja muutenkin tuo pyörän geometria on vähän kehno.. Ohjausnivel nimittäin kannattaa sijoittaa lähelle lantiota jo ihan kehon likkeidenkin vuoksi. Mbb pyörissä lähtevät jalat liikkumaan ohjauksen mukana sivulle, jolloin polvien kohdalla sojottava etuhaarukan yläpää ottaa pian jalkoihin kiinni.

Eli mitä lähempänä nivusia haarukan yläpää sijaitsee, sitä kivammin pyörällä tekee jyrkkiä käännöksiä.

Härski kirjoitti: ↑20 Elo 2023, 23:01

Ja muutenkin tuo pyörän geometria on vähän kehno.. Ohjausnivel nimittäin kannattaa sijoittaa lähelle lantiota jo ihan kehon likkeidenkin vuoksi. Mbb pyörissä lähtevät jalat liikkumaan ohjauksen mukana sivulle, jolloin polvien kohdalla sojottava etuhaarukan yläpää ottaa pian jalkoihin kiinni.

Eli mitä lähempänä nivusia haarukan yläpää sijaitsee, sitä kivammin pyörällä tekee jyrkkiä käännöksiä.

Itse muutama vuos sitten kun rakensin Stern 8:sin . Olen sillä hyvin pärjännyt paikallisilla rantapoluilla ja sorateillä . Pyörä on lievästi etupainoinen . Jättöä siinä 100mm ja ohjauksen kulma 63 astetta.
Tosiaan tuo ohjauksen laakerointi, kannattaa sijoittaa sinne mahdollisimman lähelle jalkoväliä . Ei muutakuin rakentaan , jos ensinmäinen ei tunnu hyvältä pyörältä . Niin aina niitä voi rakentaa useamman . Jos ei muuten kuin ajan kuluksi . Itselläkin tallissa kaksi tulossa . Aika näyttää saanko ne foorumille.

Korjasin sulkeet -Pastori

Tuohon sopisi myös yhtenäinen putki poljinkeskiöltä ohjaustangolle saakka, kuten tässä:

Tuota mutkaa keulalla ei tarvita.

Flevo racerissa on ohjausnivel lonkkanivelen kohdalla, jos sitä pitää tärkeänä. Valmiit piirustukset löytyy https://flevofan.ligfiets.net/?doc=ch5&lang=fi

Ongelmasta toiseen Hyvähän nämä on tässä suunnittelupöydällä ratkoa niin ei tarvitse tehdä sutta, eli pidempi keula ja penkkiä eteenpäin, mietin ensin että tuleeko pyörästä turhan korkea jos penkkiä siirtää paljon eteenpäin mutta mallasin tuohon 26" maasturiini suoraa runkoputkea niin istuin korkeus olisi jotain 68-70cm tuolla pyörän omalla akselivälillä ( karkeasti mitattuna ) 107cm, mutta liekkö liian kapea akseliväliksi tuo 107cm, toisaalta ei akselivälin pidennys penkin korkeutta montaa senttiä pitäisi nostaa.

Nick kirjoitti: ↑21 Elo 2023, 23:00

Ongelmasta toiseen Hyvähän nämä on tässä suunnittelupöydällä ratkoa niin ei tarvitse tehdä sutta, eli pidempi keula ja penkkiä eteenpäin, mietin ensin että tuleeko pyörästä turhan korkea jos penkkiä siirtää paljon eteenpäin mutta mallasin tuohon 26" maasturiini suoraa runkoputkea niin istuin korkeus olisi jotain 68-70cm tuolla pyörän omalla akselivälillä ( karkeasti mitattuna ) 107cm, mutta liekö liian kapea akseliväliksi tuo 107cm, toisaalta ei akselivälin pidennys penkin korkeutta montaa senttiä pitäisi nostaa.

Et voi siirtää kovin paljon, sillä muuten siitä tulee etupyörän ympäri jarrutuksessa kippaava. Turvallisuustavoitteena voi pitää, että kuskin napa, eli painopiste ajoasennossa pitäisi olla 45 astetta matalammassa kulmassa eturenkaan maakosketuspisteestä takaviistoon ylös. Tuossa kuvassa napa on korkeammalla, eli pyörä kippaa kuivalla asfaltilla, jos jarrutetaan tolkuttomasti.

Tuo 45 asteen geometria mahdollistaa (jos kuski istuu tiukasti selkä penkissä koko jarrutuksen ajan) lukkojarrutuksen myös kuivalla asfaltilla, kun renkaan ja tien välinen kitkakerroin on 1. No, eipä kyllä pystypyörässäkään ole painopiste lähelläkään paikkaa, joka tuon sallisi. Mutta jos tavoitellaan maksimaalisen jarrutushidastuvuuden sallivaa rakennetta tuo rajoite pitäisi läpäistä. Mitä korkeampi runko on sitä vaikeampi kuskin on siirtyä edemmäs, siksi nojapyörissä siinä rungossa on yleensä se istumanotko. Vetopidon kannalta ehkä mieluumminkin pitäisi siirtää takapyörää taemmas ja samalla kuskia alemmas ja edemmäs tuon 45 asteen rajoituksen sisällä.

Nämä on pieniä mittamuutoksia, joilla tehdään suuria vaikutuksia. Jokaisen mitan valinnalla on omat rajoitteensa ja vaikutuksensa. Lisäksi mitoilla on vaikutukset ja rajoitukset toistensa suhteen. Tuota sanotaan suunnitteluavaruudeksi, jossa sitten seikkaillaan, kun näitä pyöriä pähkäillään ja lopulta tehdään. Jokaisella valinnalla on vaikutuksensa lopputulokseen. Periaatteessa pyörä on kyllä ajettavissa vaikka millä geometrialla, mutta turha tehdä sellaisia virheitä, jotka voi välttää etukäteen suunnittelupöydällä.

Kantsii kuunnella tämä meidän juttelu: https://redcircle.com/shows/nojapyoraak ... 9a37ba6820

^ Ei ehkä avannut asiaa minulle sen enempää, kuvien perusteella helpompi sisäistää asioita, mutta hyvä podcast tuli kuunneltua muutama muukin jakso

Mutkia pitäisi siis olla matkassa että saisi penkkiä eteenpäin, harmi kun kerkesin tykästyä tuohon suoraan runkoon.

Onko tämä nyt jo versio nro.5, alkaisiko tämä olla jollain tapaa toimiva?

Näyttää kovin tutulta. Vahvaa sukulaisuutta PW MBB-sarjan ensimmäisiin pyöriin. En nyt muista tarkkaa nimeä, mutta joku niistä alkupään pyöristä.

Itse tekisin tuohon ylä tuen , tuolle etuhaarukalle . Lisää etupään jäykkyyttä mukavasti .

Laittaisin etukolmion yläputken ylemmäs, vähintään haarukan yläpäähän kuten aiemmissa kuvissa, ellei sitten kaulaputken yläpäähän.

Tässä ketjussa on paljon yhteistä Nickin projektin suhteen.
viewtopic.php?p=74890#p74890

Pitääpä lukaista tuo rakennusketju läpi, hyvin on samanlainen.

Etukolmion yläputkelle tulee hieman ahdasta jos haluaisin käyttää vannejarruja, tästä syystä piirsin sen noin, mutta tämäkin on riippuvainen sitten siitä millaisen luovuttaja pyörän löytää, jos sattuu löytymään levyjarru sovitteinen runko valmiiksi niin toki sitten varmaan tulee levyjarrut, muutoin taidan tyytyä vannejarruihin.
Tuota etukolmion jäykkyyttähän voinee lisätä laittamalla kulmavahvikkeita.