Nojapyöräfoorumi

Minulla on ollut vuosia Performance traikki pidemmän aikaa vähäisellä käytöllä. Asun mäkisessä maastossa ja siksi ajelen mieluummin sähköpyörillä.
Olen ennakkotilannut velomobiilin protomallin perusteella, mutta kolmen vuoden odotuksenkaan jälkeen siitä ei kuulu muuta kuin tiedotteita.
Päätin sähköistää tuon traikkini ja rakentaa siihen katteen. Tilaamani osat noudan torstaina 24.8.2023. Osat toimittaa Akkutehdas Helsinki Oy.
Projektille annan nimeksi Avalon kinneri.

Ennakkotestituloksia testilenkillä ennen muutostöitä:
Kampien lyhennys: Kammet lyhensin 142 mm. Tulos positiivinen, mukavampi polkea kuin vanhat 170 kammet. Keskinopeus kasvoi testilenkillä lyhyemmillä kammilla 1,9 km/h, maksiminopeus 3,3 km/h. Mutta jyrkähkö ylämäki oli kyllä hidas nousta lyhyen voimantyönnön vuoksi. Naapurin rouva käveli samaa nopeutta kadun toisella puolella puuskuttamatta.
Ovaalit eturattaat: Parasta mitä olen kokeillut. Tuntui aivan ihanalta niillä polkea. Kammen pituus tässä 145 mm. Jalat tekivät lähes luonnollisen oloista liikettä. Nopeuden lisäys peräti 22% testilenkillä. Eikä se jyrkkä ylämäkikään enää tuntunut niin tikuttamiselta, vaan traikki liikkui ylämäkeenkin. Etsin nyt rattaita, joissa ovaalisuus olisi lähes maksimaalista nelipulttisella kiinnityksellä.
Etuakselin siirto: Rakenne mahdollisti, että voin siirtää etuakselia 190 mm eteenpäin. Teetin runkoputken ympärille uuden korvakkeen ja akseli siihen kiinni. Tämä on toinen juttu, joka oli "parasta mitä olen tehnyt". Vakavuus lisääntyi, tiukassa jarrutuksessa takapyörä ei enää nouse ylös, tiukkaan mutkaan taitettaessa kovasta vauhdista ei ole enää tunnetta, että traikki kaatuisi. Kaiken lisäksi sekä keskinopeus että huippunopeus kasvoivat jonkin verran. On se nyt leppoisa ja mukava ajella vanhaan verrattuna. Tässä kyydissä nyt viihtyy. Kuopat ja koholla olevat kaivon kannet eivät enää iske niin pahasti.
Takajousi: Takajousen tulen muuttamaan ilmajoustoiseksi. Nyt siinä on kierrerenkaalla kiristettävä kierrejousi jousto. Halpistuote oletettavasti. Kiinnitys ns. puslakiinnityksellä, joten mahdollisuuksia pitäisi olla runsaasti.
Katteen malli ja muoto: On vielä päättämättä mutta tutkinnan alla. Olen kaverini kanssa tehnyt mallinnuksia vastuksista ja ilmavirtauksista nopeudella 20 - 35 km/h. Tietokonemallinnuksen mukaan yllättävintä oli se, että suurin ilmanvastus on 30 asteisella sivutuulella. Toinen hiljentävä tieto oli, että avoimien pinnapyörien vastus on erittäin pieni. Pinnojen peittäminen levyllä ei sen mukaan olisi tarvetta.
Esimerkki tietokonetuloksista: jos kokonaisvastus on 30, silloin kolmen kattaamattoman pyörän yhteisvastus on vain 3.

Eläköön Avalon kinneri!
Ensimmäistä kinneriä aloin rakentaa jo vuonna 1964. Isällä ei ollut oikein aikaa neuvoa, joten jäi kesken. Toimitti kyllä T-Fordin ohjausakselisysteemin ohjaukseksi, mutten osannut silloin tehdä siihen tarvittavaa ohjausvälitystä ja kiekkojen saamisenkin kanssa oli vähän vaikeuksia.

Hyviä päätöksiä mielestäni ovat nuo, joihin olet päätynyt. Mielenkiinnolla seuraan projektia. Laita kuvia tänne näkyville, niin on mukavampi seurata ja kommentoida.

Varoituksen sana. Älä pureskelematta niele kaikkea, mitä tietokonemallinnus näyttää kertovan. Tietokone toki osaa oman hommansa, mutta yleensä tietokonemallinnuksen poikkeamat todellisuudessa tehtyjen kokeiden kanssa johtuvat virheellisestä mallin käytöstä, tai tulkinnasta.
Opetin monta vuotta näitä asioita teknillisellä yliopistolla ja sain nähdä (ja saan yhä nytkin työelämässä), miten vääriä tuloksia voi tietokoneella laskemalla saada.

Yleisneuvona pitäisin: Jos todellisuudesta tehdyt mittaukset ja havainnot ovat ristiriidassa tietokonemallin kanssa, vika on tietokonemallissa, ei todellisuudessa. Valitettavan usein on silti käytössä varsinkin joillain aloilla täysin vastakkainen tulkinta.

hannu619 kirjoitti: ↑23 Elo 2023, 11:32

Katteen malli ja muoto: On vielä päättämättä mutta tutkinnan alla. Olen kaverini kanssa tehnyt mallinnuksia vastuksista ja ilmavirtauksista nopeudella 20 - 35 km/h. Tietokonemallinnuksen mukaan yllättävintä oli se, että suurin ilmanvastus on 30 asteisella sivutuulella. Toinen hiljentävä tieto oli, että avoimien pinnapyörien vastus on erittäin pieni. Pinnojen peittäminen levyllä ei sen mukaan olisi tarvetta.
Esimerkki tietokonetuloksista: jos kokonaisvastus on 30, silloin kolmen kattaamattoman pyörän yhteisvastus on vain 3.

Joka tapauksessa ilmanvastus pienenee paljon, vaikka kate muistuttaisi arkkua. Vatkaava avopyöräilijä ja varsinkin trike vastustaa ilmaa huimasti. Ei kannata yrittää kerralla valmista loppuelämän pyörää. Mielummin edullisia, helppoja ja suht nopeita koerakennelmia. Se on palkitsevampi ja opettavaisempi menetelmä. Eikä niistä ikinä ole niin huonoja tullut, etteikö niitä pystyisi parantamaan jälkeenpäin.

hannu619 kirjoitti: ↑23 Elo 2023, 11:32

Ovaalit eturattaat: Parasta mitä olen kokeillut. Tuntui aivan ihanalta niillä polkea. Kammen pituus tässä 145 mm. Jalat tekivät lähes luonnollisen oloista liikettä. Nopeuden lisäys peräti 22% testilenkillä. Eikä se jyrkkä ylämäkikään enää tuntunut niin tikuttamiselta, vaan traikki liikkui ylämäkeenkin. Etsin nyt rattaita, joissa ovaalisuus olisi lähes maksimaalista nelipulttisella kiinnityksellä.

Kuva tarvittaisiin mielenkiinnosta ovaaliuden ajoituksen suhteesta kampiin. Pystärin ovaalit eivät sellaisenaan sovellu nojapyörään, jossa ketjun kulma on eri.

Vilijami kirjoitti: ↑23 Elo 2023, 19:51

...Mielummin edullisia, helppoja ja suht nopeita koerakennelmia. Se on palkitsevampi ja opettavaisempi menetelmä. Eikä niistä ikinä ole niin huonoja tullut, etteikö niitä pystyisi parantamaan jälkeenpäin.

Ei myöskään koskaan niin hyviä, etteikö jotain pitäisi parantaa.

Vilijami kirjoitti: ↑23 Elo 2023, 19:59

hannu619 kirjoitti: ↑23 Elo 2023, 11:32

Ovaalit eturattaat: Parasta mitä olen kokeillut. Tuntui aivan ihanalta niillä polkea. Kammen pituus tässä 145 mm. Jalat tekivät lähes luonnollisen oloista liikettä. Nopeuden lisäys peräti 22% testilenkillä. Eikä se jyrkkä ylämäkikään enää tuntunut niin tikuttamiselta, vaan traikki liikkui ylämäkeenkin. Etsin nyt rattaita, joissa ovaalisuus olisi lähes maksimaalista nelipulttisella kiinnityksellä.

Kuva tarvittaisiin mielenkiinnosta ovaaliuden ajoituksen suhteesta kampiin. Pystärin ovaalit eivät sellaisenaan sovellu nojapyörään, jossa ketjun kulma on eri.

Ihan pystäristä suoraan otin ja kokeilin. Toimi paremmin minulla kuin pyöreä. Joku teistä on tämän ajoituksen jo kokeillut. Siispä, millaisella kulmalla ovaalin pitäisi olla kampiin nähden? Nelipulttinen kiinnitys kampiin, joten säätö on aika krouvi, 90 astetta.

Ajoitusta ei voi sanoa ilman tietoa millaiseen fillariin ratas tulee.. Nojapyörissä kun se ketju tahtoo lähteä rattaalta ihan minne suuntaan vain.. Pyörämaillista riippuen. Joissakin eteen.. Joissakin taakse.. Joissakin alas..
Ei voi sanoa ilman prempaa tietoa. Siksi sitä kuvaa tossa jo kysyttiin, koska jalan ja vetävän ketjun välinen kulma ratkaisee [suunnilleen] oikean astekulman.

Ratas on suunnilleen oikein silloin, kun ketju osuu rattaan pienihalkaisijaisimpaan kohtaan, kun polkuliikkeessä on vähiten voimaa.. Siis jalka suorana.