Moottoripolkupyörä

[Vilijami]

Ehkäpä kaasupolkimen pitäisi senkin toimia toisin päin.

Vanhoissa Caterpillar puskukoneissa oli käsivipu millä säädettiin maksimikaasu ja polkimella laskettiin kierroksia alaspäin.

[jori]

Ehkäpä kaasupolkimen pitäisi senkin toimia toisin päin.

Vanhoissa Caterpillar puskukoneissa oli käsivipu millä säädettiin maksimikaasu ja polkimella laskettiin kierroksia alaspäin.

Ei välttämättä huono homma nykyisissä autoissa tuollainenkaan. Käsivivulla asetetaan tempo ja jalkapolkimella hienosäädetään yksityiskohdat. Melko pitkälti tuolla tavalla ajelen nykyisin autolla. Lähes aina cruiseri päällä.

Joskus suunnittelin kaasu(poljinta), joka toimisi niin, että sillä säädettäisiin (automaattisesti) polttoaineenkulutusta. Siis sitä, miten paksun noron polttoainetta se jättäisi tielle. Tavallaan siis kiihtyvyyttä, ei nopeutta, kuten kaasuläpällä, joka paksuntaa polttoainenoroa moottorin kierrosnopeuden mukaan. Tuollaisella vakionorokaasulla ajaen olisi hyvä opetella vaihteiden käyttö edulliseksi ja lopulta pääsisi pitkälle samalla polttoainemäärällä.

[Vilijami]

Vanhan catin hallintalaitteista vielä. Polkimia oli ehkä 4 ja keppejä oli kuin vanhainkodin eteisessä. Tosi raskasta työskennellä sillä varsinkin alussa. Hallintalaitteet olivat kohtuullisen kankealiikkeiset ja aivot väsyivät kun piti koko ajan aktiivisesti ajatella mitä mistäkin tapahtuu. 8 tunnin työpäivän jälkeen olin ihan valmis 16h uniin. Ohjaamo oli aika ahdas ja sinne keppiviidakon väliin kun sai itsensä tungettua, niin ihan helposti ei viitsinyt tulla pois. Ehdottomasti vaikein ajoneuvo omaksua luontevasti automaatiolla toimivaksi kehon jatkeeksi millä olen ikinä ajanut.

Seuraavaksi tuli saman kokoluokan Liebherr puskukone, jossa ohjaamoon pystyi kävelemään suoralla selällä, rojahtaa penkkiin ja hallintalaitteet olivat kaksi sormenpäillä liikuteltavaa joystickkiä. Voi mikä helppous!

[Härski]

Ehkäpä kaasupolkimen pitäisi senkin toimia toisin päin.

Vanhoissa Caterpillar puskukoneissa oli käsivipu millä säädettiin maksimikaasu ja polkimella laskettiin kierroksia alaspäin.

Ei välttämättä huono homma nykyisissä autoissa tuollainenkaan. Käsivivulla asetetaan tempo ja jalkapolkimella hienosäädetään yksityiskohdat. Melko pitkälti tuolla tavalla ajelen nykyisin autolla. Lähes aina cruiseri päällä.

Joskus suunnittelin kaasu(poljinta), joka toimisi niin, että sillä säädettäisiin (automaattisesti) polttoaineenkulutusta. Siis sitä, miten paksun noron polttoainetta se jättäisi tielle. Tavallaan siis kiihtyvyyttä, ei nopeutta, kuten kaasuläpällä, joka paksuntaa polttoainenoroa moottorin kierrosnopeuden mukaan. Tuollaisella vakionorokaasulla ajaen olisi hyvä opetella vaihteiden käyttö edulliseksi ja lopulta pääsisi pitkälle samalla polttoainemäärällä.

Eikös parhaaseen [pienimpään] polttoainetalouteen pääsemällä juuri päinvastaisella menetelmällä. Itte olen sisäistänyt asian ja köytännössäkin käytän menetelmää, jossa reilusti kiihdyttämällä/ ylämäissä sidotaan energia likkeeeksi ja silloin kuin ei energiaa tarvita enempää [alamäki hidastelut tms] mennään völillä jopa koneet sammuksissa.

Eli tielle jäävä polttoainenoro vaihtelee 0 ja 100 välilllä, noin karrikoiden.

[Vilijami]

Oletteko ikinä ajatelleet usa:n bensiinin laatuja? Meillä kotimaassa surkein bensa on parempaa kuin amerikan paras. Se selittää osittain hinnoittelua, kun myytävä tuote on huonompilaatuista. Sama homma venäjällä.

Samoille autoille ilmoitetaan usassa pari-kolme litraa suuremmat kulutukset kuin euroopassa. Toki nykyisin en ole nuita seuraillut, mutta ainakin viime vuosituhannella tilanne oli tällainen.

[jori]

Ehkäpä kaasupolkimen pitäisi senkin toimia toisin päin.

Vanhoissa Caterpillar puskukoneissa oli käsivipu millä säädettiin maksimikaasu ja polkimella laskettiin kierroksia alaspäin.

Ei välttämättä huono homma nykyisissä autoissa tuollainenkaan. Käsivivulla asetetaan tempo ja jalkapolkimella hienosäädetään yksityiskohdat. Melko pitkälti tuolla tavalla ajelen nykyisin autolla. Lähes aina cruiseri päällä.

Joskus suunnittelin kaasu(poljinta), joka toimisi niin, että sillä säädettäisiin (automaattisesti) polttoaineenkulutusta. Siis sitä, miten paksun noron polttoainetta se jättäisi tielle. Tavallaan siis kiihtyvyyttä, ei nopeutta, kuten kaasuläpällä, joka paksuntaa polttoainenoroa moottorin kierrosnopeuden mukaan. Tuollaisella vakionorokaasulla ajaen olisi hyvä opetella vaihteiden käyttö edulliseksi ja lopulta pääsisi pitkälle samalla polttoainemäärällä.

Eikös parhaaseen [pienimpään] polttoainetalouteen pääsemällä juuri päinvastaisella menetelmällä. Itte olen sisäistänyt asian ja köytännössäkin käytän menetelmää, jossa reilusti kiihdyttämällä/ ylämäissä sidotaan energia likkeeeksi ja silloin kuin ei energiaa tarvita enempää [alamäki hidastelut tms] mennään völillä jopa koneet sammuksissa.

Eli tielle jäävä polttoainenoro vaihtelee 0 ja 100 välilllä, noin karrikoiden.

Joo, tavallisella kaupallisella autolla toki noin, mutta tätä systeemiä kehiteltiin bensanpihistyskisoihin ja ideana oli säätää kuormitusasteen ja lämpötilan ja muiden olosuhteiden mukaan ilmamäärää niin, että kiihtyvyys maksimoituu. Kaasupoljin säätää tuon noron paksuuden ja automatiikka maksimoi tällä saavutettavan kiihtyvyyden ja nopeuden, eli ohentaa noroa minkä kykenee. so. pisaralla pisimmälle.

Homma lähti siitä, että bensanpihistysajokki jäähtyy rullaustilanteessa niin kylmäksi, että laihaksi säädetty seos ei jaksanut syttyä ja yritys keskeytyi. Tuolla noroautomatiikalla systeemi käynnistyy varmasti ja säätää laihemmalle, kun nopeus kasvaa ja moottori lämpenee.

Sekin ominaisuus tällä systeemillä on, että systeemi automaattisesti rikastaa seosta kiihdytyksen aluksi. Kaasupoljin lisää bensanoron paksuutta ja automatiikka pienellä viiveellä reagoi tähän muutokseen lisäämällä ilmamäärää vähän perässä. Samoin kaasun noston tilanteessa bensanoro ohenee moottori pyörii hetken laihalla ennen kuin ilmamäärä kuristuu. (Tämä oli tuon idean sovellus liikennekäytössä. Bensapihistyskisoissahan ei kilpa-autoissa ole kaasuläppää lainkaan.)

[Vilijami]

Ei mahtunut äänenvaimennin oikein keskiön alle vaakasuoraan.
Siispä askartelin putkea pidemmälle. Tosi vaikea saada kolme peräkkäistä mutta eri suuntaista mutkaa osumaan kohdalleen. Kolme putkea meni romukoppaan harjoitellessa. Lopulta tuli kuitenkin ihan mieleinen.

Alkuperäisen putken ulkohalkaisija 22,2mm ja mustan hydraulipaluuputken sisähalkaisija 22mm. Uskomattoman kova homma viilata/hioa putken sisähalkaisijaa muutama kymppi isommaksi.

Suora putki näyttäs hyvältä, mutta pitänee vaimennin siihen kuitenkin sovitella.

[jori]

Et sitten tehoputkea ruvennut kyhäämään. Voisi olla hauska tapa tehdä tuollaisesta pikkuisesta kaksitahtisesta sitkeä vääntäjä laatimalla siihen riittävän pitkä tehoputki. Kai se auttaa tuollainen pitkä lieriöputkikin, mutta kahdesta kartiosta, loivasta diffuusorista ja vastakartiosta saisi oikeasti hyvän täytön ja huuhtelun hitaille kierroksille. Ilman ao. kierrosluvulle viritettyä tehoputkea tuollaisen pikkumoottorin hiilivetypäästöt tahtovat olla melkoiset hitailla kierroksilla.

Jostain trialpyörän putkesta voisi ottaa mallia alhaalta vääntävän putken mitoitukseen. Kuvan putki on korkeakierroksiselle moottorille mitoitettu, siis lyhyempi.

Tehoputki.jpg (400.25 KiB) Katsottu 608 kertaa

[Vilijami]

No en alkanut ainakaan tässä vaiheessa. Mulla on jossain kansiossa arkistoituna tehoputken mitoituskaavat 80-luvulta. Siinä laitettiin lähtötiedoiksi kuutiotilavuus (ehkä tehotavoite?) ja haluttu kierrosluku, jolla putki toimii optimaallisesti. Niillä laskelmilla tulikin pari erilaista tehoputkea rakennettua ja todellakin parhaan tehon pystyi säätämään matalille tai korkeille kierroksille.

Perusidea tuollaisessa paisuntakammio tehoputkessa on jotakuinkin se, että sylinteristä lähtevä paineaalto imeytyy laajenevan kartion avulla ja törmää supistuvaan kartioon ja palamatonta polttoainetta lähtee takaisin sylinteriä kohti, jolloin sylinterin täyttöä saadaan paremmaksi. Toiminta on jollain lailla verrattavissa turboahtimeen.

Oiskohan paisarille nykyisin nettilaskinta olemassa?

[jori]

No en alkanut ainakaan tässä vaiheessa. Mulla on jossain kansiossa arkistoituna tehoputken mitoituskaavat 80-luvulta. Siinä laitettiin lähtötiedoiksi kuutiotilavuus (ehkä tehotavoite?) ja haluttu kierrosluku, jolla putki toimii optimaallisesti. Niillä laskelmilla tulikin pari erilaista tehoputkea rakennettua ja todellakin parhaan tehon pystyi säätämään matalille tai korkeille kierroksille.

Perusidea tuollaisessa paisuntakammio tehoputkessa on jotakuinkin se, että sylinteristä lähtevä paineaalto imeytyy laajenevan kartion avulla ja törmää supistuvaan kartioon ja palamatonta polttoainetta lähtee takaisin sylinteriä kohti, jolloin sylinterin täyttöä saadaan paremmaksi. Toiminta on jollain lailla verrattavissa turboahtimeen.

Oiskohan paisarille nykyisin nettilaskinta olemassa?

Tässä yksi. "Two stroke expansion chamber calculator" haulla löytyy lisää.
https://birdcagesoft.com/2tExCalc/index.html
Tässä ohje edelliseen. https://www.youtube.com/watch?v=AppjfX4TdOM

[tm]

Jos tuon 50-kuutioisen moottorin alavääntöä saisikin hieman loihdittua paremmaksi, niin mikä arvio sen mäennousukyvystä 1-vaihteisena? Siis jos välitys valittu niin, että huippunopeus olisi 25 km/h, mutta moottori ei kuitenkaan huutaisi tuolla nopeudella täysillä...

[Härski]

Löytyy nykyään ihan kännyyn asennettavia appllikaatoita mitkä laskee hetkessä suht oikeat arvot.

Joitakin 2t- puttkistoja tullu tehtyä hydraulisesti pullauttamalla. Todella näppärä ja nopsa keino tehdä 3d kaarevia putkistoja. Täytyy vain muistaa että pullauttaessa ulkokurvi venyy enemmän, kuin sisä ja siksi 2d-mutka kiristyy muistaakseni noin 20 - 22 prosenttia.

Tolleen hitsaamalla kartiopätkistä järkyttävä työ ja helppo ymmärtää, ettei ihan helvillä sitä ala tekemään.

[Vilijami]

Jos tuon 50-kuutioisen moottorin alavääntöä saisikin hieman loihdittua paremmaksi, niin mikä arvio sen mäennousukyvystä 1-vaihteisena? Siis jos välitys valittu niin, että huippunopeus olisi 25 km/h, mutta moottori ei kuitenkaan huutaisi tuolla nopeudella täysillä...

No pohditaanpa hieman. Tuossa moottorissa on 20/80 eli 1/4 ensiövälitys. Toisiovälitys on 10/44 eli 1/4,4. Moottorin huipputehon kierrokset ovat noin 7000rpm. 406 kiekon ympärysmitta big applella noin 1600mm.

7000rpm/4/4,4=397 eli rengas pyörii noin 400rpm. 400rpm x 60min = 24000rph. 24000rph x 0,0016km = 38km/h.
Myyjä ilmoittaa huipputehoksi 2,5kw ja 2 tahti on aika ylävireinen. Siis minun välityksilläni laillinen 25km/h saavutetaan noin 4500 kierrosnopeudella ja voisi suuruusluokkana olettaa lain mukaisen 1kw tehon tulevan nuilla kierroksilla.
4500rpm on vielä siedettävä kierrosnopeus, siis kokonaisvälitykseni on kohdallaan. Ajoneuvon paino kuljettajineen öbaut 150kg.

Tästähän vois noheva jantteri laskea kaltevan tason laskun.

Tosielämän mäkitestiä tulee tässä kun….

[Vilijami]

Aivan hyvän näköinen pakoputki tuli. Äänet pieneni, ainakin kuskin korvaan. Asialliset klemmarit löytyi puuilosta. Pysyyköhän tuo vaimennin tuossa ilman lisätukea?

Kävin taas korttelin kiertämässä ja helpommin tuntui jäävän käyntiin. Myös matalien kierrosten sitkeys tuntui hieman parantuneen, ehkä pakoputkimuutoksella? Kyllähän sähkömoottori hakkaa tuon pensakoneen toiminnassa 100-0, mutta polttiksessa on fiilistä ihan eri malliin!

Sinkulan ketjunkiristimelle piti jättää tilaa ja vaihtajan pultinreikä vapaaksi.

[tm]

...Kyllähän sähkömoottori hakkaa tuon pensakoneen toiminnassa 100-0, mutta polttiksessa on fiilistä ihan eri malliin!...

Juurikin näin, polttiksen plussapuolelle jää fiiliksen lisäksi lähinnä vain tankkauksen nopeus verrattuna sähkiksen akun lataukseen. Ja se edullisempi hankintahinta. Ja kenties pienempi massakin.