Nojapyöräfoorumi

Vanhan projektin muistiin merkitseminen:
Nelisen vuotta sitten sähkömopon lyijyakuista alkoi kapasiteetti huononemaan, haalin käytettyjä li-ion kennoja kuten Saukkion Teemu ekaan sähkömoottoripyöräänsä (nykyisin Verge).

Kätettyjä kennoja sain Koneet Kiertoon firmasta. Mukaan lähti satakunta vanhaa läppärin akkua jotka avasin ja irrottelin kennot. Kennoja on varmaan 20 eri merkkistä/mallista/tehoista. Kaikista kuitenkin löytyi mallimerkintä jolla netistä löytyi tarvittavat tiedot eli lähinnä kapasiteetti ja max. purkuvirta. Sivuun siirtyi liian pienellä purkuvirralla olevat sekä alle 2,5 volttiset. Saukkiolla taisi olla rajana 2V.

Koska kennoja piti testata paljon (n. 300 kpl), tein testipenkin vanhaan porakonesalkkuun. Virtalähteenä on pöytäkoneen poweri. Kennot ladataan TP4056-piireillä, ja purku/resistanssitestaus OPUS BT-C3100 laturilla.

Salkkuun jäi hyvin tilaa kennoille ja yleismittarille.
Latasin kennot, mittasin jännitteen ja annoin olla muutaman päivän. Mittasin jännitteen uudestaan ja jos oli pudonnut verraten muihin kennoihin niin meni hylkyyn. Sitten purku ja resistanssimittaus. Ah-määrä ja milliohmit tussilla kennon kylkeen.
Salkku oli kotona olkkarissa ja kulki mummulareissuilla mukana että homma pysyi käynnissä. 100-200 kennon välillä homma lopahti kun tuli seuraava projekti mieleen ja kaikkea muuta.
Nyt testipenkissä on naapurin varsi-imuriin kierrätyskennot kun alkuperäisillä imuri toimii minuutin verran.

Kiitettävän tarmokasta kierrätysasennetta osoittaa tämä projekti. Peukku!

Hyvä testilaitteisto sulla. Harmi että homma lopahti ennen maaliin pääsyä, kennojen suuren määrän takia.

tm kirjoitti: ↑10 Helmi 2024, 00:13

Hyvä testilaitteisto sulla. Harmi että homma lopahti ennen maaliin pääsyä, kennojen suuren määrän takia.

Se mitään keskeytynyt ole. Vähän vaan tilapäisesti hidastunut. Malttia vaan. Kyllä se siitä nyt taas, kun taas tuli mieleen ja tänne kirjattiin.

Tuo on niin kannatettava projekti, että voisimme yhdessä miettiä, josko prosessia voisi jollain tavalla helpottaa, ja ennen kaikkea nopeuttaa.
Kirjaisitko tähän, millaisia tuloksia olet tähän saakka saanut, esim. montako kennoa mennyt kokonaan hylkyyn purkuvirran takia. Tuo purkuvirran tutkiminen kun pahiten hidastaan prosessia.

Olisiko ehkä nopeampi tapa selvittää, mikä akuista purkaa varaustaan omin nokkineen. Mieleen tulee kennojen kytkeminen Suurempina ryhminä rinnan ja tällä tavalla tarkastelun rajaaminen pienempään joukkoon mitattavia kennoja.

Voisiko tämän tavan ehkä yhdistää akkujen käyttöön. Kennot suurina ryhminä rinnan kuparilevyjen väliin. Ladataan sopivaan jännitteeseen ja poistetaan toinen kuparilevy odotetaan vuorokausi ja mitataan yksittäisten kennojen jännitteet.

Kaiken kaikkiaan näyttäisi kierrätyskäyttömielessä olevan tarve kytkentälevystä, joka on muotoiltu niin, että joustaa sopivasti ja mahdollistaa yksittäisten kennojen irti kytkemisen. Esimerkiksi: Toinen levy voi olla pelkkä johdelevy ilman kikkailuja. Toisessa reiät kennojen kohdilla ja reikien reunoilla koukut, johon voisi painaa jousimaisen levyn puristamaan kennoa kohti kiinteää levyä.

Nykyään kun laserilla voi leikata levyyn monimutkaisiakin muotoja ihan samaan hintaan kuin yksinkertaisia. Kennon reikien leikkauksen yhteydessä tulee ne koukut ihan ilmaiseksi. Pitäisi vaan etsiä tälle kiinnityslattajousijohtimen kiinnityskoukuille toimiva muoto.

Kytkentälevyt pitää kytkeä toisiinsa muovisilla tangoilla tai ruuveilla, jotka pujotetaan sinne tänne kennojen väliin.

Onkos nuo nikkeliliuskat miten lujia. Voisiko niitä käyttää lattajousikansina auton ajovalopolttimoiden kiinnityksen tapaan ?

Hups, lipsahti vähän käsistä tämä samuelinkannustusviesti. Toivottavasti tuosta saa jotain selvää, jotta pääsemme keskustelemaan lisää kierrätyskennojen loppuun käyttämisen tekniikasta. Se nimittäin tulee olemaan isossa roolissa lähivuosina ja Nojapyöräfoorumilla on ollut tapana tehdä asiat ensimmäisten joukossa.

Itsellä on pyrkimys hankkia mahdollisimman uusia / kevyitä akkuja, mutta:

https://batteryuniversity.com/article/b ... -a-battery

Battery university on varmaan hyvä lähde, linkissä sanotaan että kapasiteetin putoamisesta näkee parhaiten missä kunnossa akku on. Pitäisi vaan tietää mikä on alkuperäinen kapasiteetti. Ladatessa varmaankin näkee kapasiteetin.

Juu kyllä kennojen kyljestä on mallimerkintä löytynyt, joskus vaan hyvin hienoilla pisteillä tehtynä. Sitte speksit netistä. Tuo Opus on hyvä, näkee ampeeritunnit, purkuun/lataukseen käytetyn ajan, sisäisen resistanssin.

Noi pojat tsekkaa akun 2 sekunnissa, olisko tästä apua?
https://www.cellife.fi/suomalaisteknolo ... mpereella/

Poris kirjoitti: ↑23 Helmi 2024, 22:05

Noi pojat tsekkaa akun 2 sekunnissa, olisko tästä apua?
https://www.cellife.fi/suomalaisteknolo ... mpereella/

Nyt on fiksu systeemi. Peukku!

Mittaavat siis akun impedanssin 2000 eri pisteessä, eli kaiketi eri taajuuksilla ja virta-arvoilla. Yhteensä tuohon kuluu aikaa pari sekuntia. Tulos käsitellään tilastollisesti vertaamalla tuota saatua tulosta laboratoriotestattuihin akkuihin tekoälyn avustuksella.

jori kirjoitti: ↑23 Helmi 2024, 22:46

Tulos käsitellään tilastollisesti vertaamalla tuota saatua tulosta laboratoriotestattuihin akkuihin tekoälyn avustuksella.

Eli siis testaustulosten analysointiin käytetään järkeä...

ajarmala kirjoitti: ↑23 Helmi 2024, 23:30

Eli siis testaustulosten analysointiin käytetään järkeä...

Juu, siitä erikoinen projekti. Enemmän tiedettä, kuin tiede nykyään tiedeorganisaatioissa.