Tutkimus: Suositut elintarvikkeet voivat sisältää runsaasti PFAS-yhdisteitä
Tulosten valossa näyttää siltä, että ikuisiksi kuvattuja kemikaaleja saa helposti kahdesta syötävästä ja juotavasta.
Vuonna 1938 tuolloin 27-vuotias kemisti Roy Plunkett kehitti uudenlaisen kemiallisen aineen, joka oli niin kestävää, että se säilyi kauemmin kuin hän eli. Nykyään puhutaankin ikuisuuskemikaaleista.
Kestäviä PFAS-yhdisteitä syntyy, kun hiili ja fluori yhtyvät. Niille on löydetty paljon erilaisia käyttötarkoituksia tarttumattomiksi pinnoitetuista elintarvikepakkauksista ja keittoastioista vaatteisiin ja mattoihin.
Viime vuosikymmeninä PFAS-yhdisteille altistuminen on kuitenkin liitetty pitkään terveysongelmaluetteloon, jossa on mainittu muun muassa vastustuskyvyn huononeminen ja suurentunut riski sairastua syöpään.
Tuore tutkimus paljasti, mistä kahdesta elintarvikkeesta saa suurella todennäköisyydellä PFAS-yhdisteitä vereensä.
Kupillinen kemikaaleja
Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijat analysoivat 727 nuoren aikuisen ruokavaliota ja vertasivat sitä heidän PFAS-pitoisuuksiinsa.
Kävi ilmi, että ruokailutottumusten ja veren PFAS-määrän välillä oli riippuvuussuhde.
Eniten PFAS-yhdisteitä oli veressä niillä tutkimukseen osallistuneilla, jotka joivat teetä ja söivät lihajalosteita, kuten makkaraa, useimmin.
Teen todettiin kasvattavan PFAS-yhdisteiden määrää jopa 24,8 prosenttia verrattuna moniin muihin yleisiin juomiin ja ruokiin.
Tutkimusta edeltävän vuorokauden aikana prosessoitua lihaa syöneiden veren keskimääräinen PFAS-pitoisuus oli 16,17 prosenttia suurempi kuin niiden, joiden aterioihin ei ollut kuulunut esimerkiksi makkaraa.
Vielä ei tiedetä varmasti, miksi tee altistaa PFAS-yhdisteille. Tutkijat epäilevät kuitenkin, että teepussit ovat niiden merkittävä lähde.
Lihajalosteiden osalta pääepäily kohdistuu niiden tuotantoprosessiin, joka alkaa itse asiassa jo eläinten eläessä eli ennen teurastusta.
"PFAS-yhdisteitä voi kertyä lihatuotteisiin useilla altistumistavoilla, joita ovat esimerkiksi eläinten kasvatus saastuneessa ympäristössä, kosketus pakkauksiin ja esikäsittely", selittää Etelä-Kalifornian yliopiston kansanterveystieteen tutkija Hailey Hampson tiedotteessa.
Tutkimus toi kuitenkin esiin myös myönteisen asian.
Niillä tutkituilla, jotka valmistivat usein ruokaa kotona, oli vähemmän PFAS-yhdisteitä. Todennäköisenä selityksenä pidetään sitä, että he olivat vähemmän tekemisissä PFAS-yhdisteitä sisältävien pakkausten ja rasvankestävien paperien ja kartonkien kanssa.
Lisäksi on mahdollista, että Pohjois-Amerikassa käytetään erilaisia teepusseja kuin Euroopassa.
Tutkijat aikovatkin selvittää, kuinka paljon kansainvälisesti suosituimmat teemerkit aiheuttavat PFAS-altistumista.