Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Asfalttiteitä on mukava pyöräillä. Ainakin minun mielestäni.
Asfaltin oleellinen osa on bitumi. Sitä saadaan raakaöljystä krakkaustornissa bensan, dieselin, kerosiinin, ym. sivutuotteena.
No miten sitten kun kaikki liikenne sähköistyy ja lopetetaan öljynporaus? Asfaltti ei ole ikuista. Itse asiassa aika lyhytikäistä. Siirrymmekö vähitellen takaisin sorateihin?
Pitää saada jostain edelleen myös kerosiinia. Vain 10% jalosteesta. Lentäminen ei vähene eikä sähköisty ihan heti.
Ainakin jossain on taidettu kokeilla betonia tienpinnassa.
Vähän kovansorttista kamaahan se betoni on eikä juuri siedä alustan muodonmuutoksia. Olettaisin siksi jääneen kokeiluasteelle. Toisaalta myös kierrätettävyys ei betonilla ole yhtä helppoa kuin bitumi-/ kiviseoksella.
Joo.. Muutetaan tiet rautakiskoiksi. Se ois trendikästä. Saisi niitä pitkin vietyä sähköt uusille sähöautoillekkin 
.
Sitähän harva ajattelee, mitä tapahtuu jos bensan ja dieselin käyttö lopetetaan. Lopetetaanko samalla kaikkien muiden raakaöljyn komponenttien käyttö? Vai pumpataanko bensa ja diesel jalostuksen jälkeen takaisin maahan
Härski kirjoitti:Ainakin jossain on taidettu kokeilla betonia tienpinnassa.
Vähän kovansorttista kamaahan se betoni on eikä juuri siedä alustan muodonmuutoksia. Olettaisin siksi jääneen kokeiluasteelle. Toisaalta myös kierrätettävyys ei betonilla ole yhtä helppoa kuin bitumi-/ kiviseoksella.
Joo.. Muutetaan tiet rautakiskoiksi. Se ois trendikästä. Saisi niitä pitkin vietyä sähköt uusille sähöautoillekkin
Kyllä se ihan yleinen tiemateriaali on esim. Kaliforniassa. On kun junalla ajaisi, kun laattojen saumat jyskyttää. Sateella erittäin liukas. Kuin jäällä ajaisi.
Tuossa kilometrin päässä kulkee moottoritie ja siinä oli (ja on vieläkin asfaltin alla) betonipinta. Äänimaailma oli kuin junassa —klonksklonks——klonksklonks—klonksklonks—. Oisko se rakennettu -92 ja päällystettiin asfaltilla muistaakseni ennen vuosituhannen vaihdetta. (tarkistin, niin 1997)
Mutta eikös betoni ole raakaöljyn jälkeen pahinta ympäristölle mitä on? Senkin käyttö pitää lopettaa, mielummin eilen.
Onhan noita betoniteitä ollut maailman sivu. Hitler aikanaan rakennutti Saksaan moottoritiet betonista. Olivat betonisia sinne pitkälle 80-luvulle. Vasta sitten alkoivat pinnoittaa niitäkin asfaltilla. Tampereen itäinen ohitustie oli alkujaan betonia. Kesti hyvin, mutta lopulta sekin pitää uusia, mikä on betonitiellä pykälää hankalampaa asfalttiin verrattuna.
Vanhaa tietoa tuo betonin hiilijalanjälkiongelmat. Tässä juttu hiilinegatiivisesta betonista.
Ei ole asfaltti se, mikä ensinnä loppuu, jos raakaöljyn käyttö loppuu. Muovipakkaukset ovat kaupan alalla suurempi kulutuskohde öljytuotteille.
Muovia voidaan valmistaa myös suoraan biopohjaisista raaka-aineista, mutta se ei vielä ole kannattavaa. Jos asfaltti jostain syystä muuttuisi kriittiseksi materiaaliksi, sille löytyisi kyllä korvaajia betoniteollisuuden ja vaikkapa pakkausmuovien kierrätyksen yhtenä vaiheena.
Tässä yhteenvetona raakaöljystä saatavien tuotteiden suhteelliset määrät:
Bensiini: 40-45%
Diesel ja polttoöljy: 20-25%
Kerosiini ja suihkumoottoripolttoaine: 8-10%
Bitumi: 3-5%
Muovit ja muut petrokemian tuotteet: 15-20%
Muut tuotteet: 5-10%
Eikö muoveja valmisteta paljon eteeni lähtöaineena? Mistä eteeni tulee? Maakaasusta?
Suomessa betonitiet eivät kestä, koska täällä on talvella pakkasta, joka sellaisenaankin rasittaa betonitietä. Puhumattakaan siitä, että talvella tiet suolataan liukkauden torjumiseksi. Suolapakkasrasitus on betonille vieläkin kamalampaa. Sen lisäksi autoilijat pirulaiset haluavat ajaa nastarenkailla, jotka kuluttavat betonia lähes yhtä nopeasti kuin asfalttiakin. Etelämmässä, esim Saksassa, betonipinnoite on lähes ikuinen, kun ei ole nastoja eikä pakkasta.
Tätä Arin kommenttia odotinkin kun ketjun avasin 
Helpommin tulee krakkaamalla kevyitä hiilivetyjä, joita ei voi laittaa bensiiniin, tai nestekaasuun.
"Eteeniä tuotetaan öljyteollisuudessa lämpökrakkaamalla. Tässä prosessissa kaasumaisia tai kevyitä nestemäisiä hiilivetyjä lämmitetään pikaisesti 750–950 °C:ssa, jolloin aiheutuu lukemattomia vapaiden radikaalien reaktioita."
Näyttäisi olevan nykyisin mahdollista myös maakaasusta.
Koska reaktio vaatii korkeaa, 1000 asteen lämpötilaa, mutta on tuossa lämpötilassa nopea, tekevät paineennoston nopeasti, jolloin reaktorin efektiivinen lämpötila jää 250 asteeseen ja nousee tuhanteen asteeseen vain 0,1 millisekunnin ajaksi. Reaktori on kuin auton dieselmoottori, jota pyöritetään sähköllä, lämmitetään ja syötetään sisään maakaasua. Aika ovelaa.
https://ispt.eu/news/how-to-convert-met ... -ethylene/
Raakaöljystä tehdään myös voiteluaineet. Mitäs voidetta sitten laitetaan pyörän laakereihin ja ketjuihin?
Eläinperäinen ei ole kovin suuressa huudossa sekään. Eikä määrät riitä. Nykyäänkin taidetaan dieseliin ja renkaisiin käyttää eläinperäisiä aineita. Noh onhan se raakaöljykin osin eläinperäistä.
"Vegaanille ei dieselauto sovi, sillä tankkiin päätyy tehotuotannon teurasjätettä"
https://www.lapinkansa.fi/nakokulma-veg ... ank/158868
Edit: Artikkelin mukaan Neste ostaa kaiken eläinrasvan, jonka kykenee ostamaan. Toisen artikkelin mukaan punaisen lihan viikkosuositus laskee 500:sta 300 grammaan viikossa. Ja suomalainen, kun kuuliainen on...
Edit: Se toinen artikkeli: "Lääkäri kesäherkusta: Pahinta mahdollista syöpäriskin kannalta. Painonnousu, punaisen lihan syöminen ja vähäinen liikunta lisäävät suolistosyövän riskiä." https://www.iltalehti.fi/syopa/a/acdf35 ... a2c9edcba0
janx kirjoitti: ↑16 Heinä 2024, 09:37Eläinperäinen ei ole kovin suuressa huudossa sekään. Eikä määrät riitä. Nykyäänkin taidetaan dieseliin ja renkaisiin käyttää eläinperäisiä aineita. Noh onhan se raakaöljykin osin eläinperäistä.
"Vegaanille ei dieselauto sovi, sillä tankkiin päätyy tehotuotannon teurasjätettä"
https://www.lapinkansa.fi/nakokulma-veg ... ank/158868Edit: Artikkelin mukaan Neste ostaa kaiken eläinrasvan, jonka kykenee ostamaan. Toisen artikkelin mukaan punaisen lihan viikkosuositus laskee 500:sta 300 grammaan viikossa. Ja suomalainen, kun kuuliainen on...
Tuo on pelkkää viherpesua tuollaisten eläinrasvojen käyttö polttoaineen seassa. Jos oikeasti pitää selvitä ilman maaöljyä, tehdään kaikki tarvittava uusiutuvasta biomassasta, kuten ruotsalaisesta suoturpeesta ja suomalaisesta puusta. Suomalainen turvehan ei siis uusiudu, vaikka kasvaakin sentin paksuutta joka vuosi ihan samoin kuin ruotsissakin, mutta poliittisella päätöksellä (asiasta päätettiin kolikon heitolla vuonna 2000) suomalainen suoturve on uusiutumaton raaka-aine, ruotsalainen uusiutuva. Kaiken lisäksi voiteluaineet ovat jo nyt täyssynteettisiä, eli on yhdentekevää, mitä käytetään raaka-aineena.
Kitusuollakin rahkasammal kasvaa normaalisti eli elävän rahkan paksuus on noin 30 cm. Jos tämä kerros poistetaan, uusiutuminen tapahtuu täysin 25–30 vuodessa. Tällaisia nostokelpoisia rahkasuoalueita on 280 000 ha. Rahkasammalmassa kasvaa vuosittain 3–5 tn/ha, josta saadaan noin 110 kuutiometriä kasvualustaa.
Turpeen noston jälkeen suolle päästetään vesi takaisin, jolloin se alkaa välittömästi kasvaa rahkasammalta ja muodostaa uutta turvetta. Koska turpeen noston takia tämän suon pinta on alempana, on sen vesitalous parempi ja kasvuolosuhteet otollisemmat kuin täyteen korkeuteen kasvaneella suolla. Palautumien on siis nopeampaa kuin tuo keskimääräinen rahkasammaleen kasvunopeus osoittaa.
