sh11

[tm]

...Luulisin, että tuollainen kilowattituntimittauskytkentäkin löytyy jostain Bebekiltä tai vastaavasta...
Jori

Noilla saa kaikkea kivaa näkyviin (voltit, ampeerit, ampeeritunnit...), hinta vaan on Biltema-tasoa korkeammalla:
http://www.verticalhobby.com/kauppa/mic ... p-729.html
http://www.verticalhobby.com/kauppa/pow ... p-735.html

[Joutilas]

Tämä on jo varmaan taas OT. ?

Jotta homma ei jäisi kaivelemaan, voisihan sitä jatkaa kokeilua nojakin ulkopuolella. Onko tuollainen elektrolyyttikondensattori kallis, ja mihin kohtaan se pitäisi asentaa?

Joka tapauksessa kokeilen alkuperäistä systeemiä nojakin ulkopuolella. Jos sittenkin joku meni vikaan.

Sakari

Unohdetaan konkka, taisin keksiä paremman syyn. Siinäkin riittävän suuri kondensaattori olisi voinut tuottaa jotain vilkutusta, mutta perimmäinen kelvottomuus olisi jäänyt korjaamatta.

Syynä voisi olla se, että 90 Ohmisilla vastuksilla toteutettu jännitteenjako on liian heikko syöttämään testerin ledejä. Ne 100 ohmiset olisivat olleet periaatteessa vieläkin huonommat, mutta mitäpä sillä väliä, kun kumpikaan ei toimi.

Koska tässä spekuloin muutenkin vailla laitekontaktia, ohitan laskuissani ledin kynnysjännitteen ja lasken ledipiirin pelkkänä vastuksena. Jännitteitä vedän muutenkin hatusta, josta johtuen tuo saa riittää.

Ajatellaan, että akun jännite on 27V.
Jännitteenjakajassa on sarjassa kaksi 90 Ohm vastusta. Virta on 0,15A ja molempien jännitehäviö (vastuksien yli mitattu jännite) on 13,5V.

Testeri on toisen vastuksen rinnalla ja laskee kuormallaan niiden yhteistä jännitettä - ja nostaa samalla yksinäisen vastuksen yli olevaa jännitettä, mutta koska laitteen jännitetunnistimen rakenteesta ei tässä ole tietoa, ajatellaan, että sen virrankulutus ja vaikutus on pieni.

Kun laite tunnistaa jännitetason, se sytyttää sitä vastaavan ledin (palavatko ne yksitellen vai 'pötkönä'? )
Ledien kynnysjännitteet vaihtelevat värienkin mukaan ja virtakin voidaan valita väljissä rajoissa, mutta sovitaan, että virta on tuolla 13,5 V:lla 20mA. Unohdetaan reippaasti kynnysjännite (ja se ledi) ja korvataan ne pelkällä 20mA etuvastuksella.
13,5V / 0,02A = 675 Ohm.

Nyt jännitteenjako onkin 90 Ohmia ja rinnakkaiset 90 ja 675 Ohm = 78,8 Ohm.

Jännitteenjako meni idikaattoriledin syttymisen jälkeen täysin uusiksi. Suorassa akkukytkennässä testerin napajännite olisi säilynyt vakaana, mutta nyt sen jännite laskee ylimääräisen sarjavastuksen (90 Ohm) vuoksi.

Hässäkän virta on nyt 27V / 168,8 Ohm = 0,16A
Vasempaan 'etuvastukseen' jää 0,16A * 90 Ohm = 14,4V (ennen 13,5V) ja testeri näkee navoissaan 0,16A * 78,8 Ohm = 12,6V (ennen 13,5)

Testerin jännitetasot näyttäisivät olevan 14,0 , 13,5 , 13,0 , 12,5 ja 12,0V.
Pelkkä ledin sytyttäminen voi laskea testerin havaitsemaa 'akkujännitettä' parilla portaalla.

Nyt kaikki riippuu testerin logiikasta ja aikavakioista. 'Tyhmä' laite voisi jäädä polttamaan jotain lediä, vaikka se olisikin portaan pari liian alhainen.
Mutta mitä 'älykkäämpi' testeri on, sitä varmemmin se jää jokinlaiseen luuppiin yhden tai kahden tason välillä.

Jos testerin aikavakiot ovat sopivat, niin pimeässä voisi ledeissä nähdä jonkinasteista kajon yritystä.

Esimerkkini on karkea, mutta periaatteessa siinä voi olla perimmäistä ideaakin. (Miten lie uniset laskut)

Kaikenkaikkiaan, vaikka testeri olisi saanut ledin syttymäänkin, se olisi joka tapauksessa ollut pahasti väärässä. Jos kuvattua jännitteenjakokytkentää yrittäisi väkisin soveltaa, sen vastukset pitäisi valita niin pieniksi, että tehonhukka nousisi kohtuuttoman suureksi.

Testerin kytkennän akkujännitteeseen pitää olla mahdollisimman pieniohminen, eikä missään tapauksessa kymmenien ohmien luokkaa, joksi se jännitteenjakomenetelmällä muodostuu.

Testerin toimintaa voisi testata sopivankokoisella ja tehoisella säätövastuksella. Aluksi vastus 0 Ohm, jolloin laite toimii. Lisätään hiljalleen vastusta, jolloin tasoilmaisu alkaa laskea tai laite sekoaa kokonaan - jos teoriassani on mitään itua.

Hyvää Yötä.

Edit:

PS.
Jos testerillä olisi oma virtalähde, jolla se toimisi ja jolla se polttaisi ledejään, esitetty jännitteenjako olisi toimiva. Sen vastuksia voisi jopa suurentaa, ehkä reippaastikin, jolloin tehonhukka käytännössä poistuisi. Ja jos sen jännitteentunnistin olisi sopivan 'vakaa' koko jako voitaisiin korvata yhdellä sopivalla sarjavastuksella.

[irakas]

Kyllä täytyy ihailla tällaista innovatiivista operointia sähköasioissa. Itse muistan vain kouluajoilta 1950-luvulta kaavan R = U x I, vai miten se oli.

Kokeilin vielä systeemiä nojakin ulkopuolella ja koetin katsoa näkyikö hämärässä minkäänlaista testerin ledin välähdystä, mutta ei näkynyt.

Mutta muuten SH11 alkaa olla ajokunnossa. Tässä kuvia Jyväsjärvikruisailulta:

Kyllä täytyy sanoa, että on tosi mukava ajettava. Jäävät hyväkuntoisen näköiset pystypyöräilijätkin mäissä kauas jälkeen.

Minullahan on nyt tällä hetkellä SH11:ssa laiton asennus:

Kuvassa on ohjaustangon yläpuolella yksinkertainen vipukatkaisin, josta painamalla moottori käy ja, kun vivun vapauttaa moottori pysähtyy. Toimii erinomaisesti ilman mitään ongelmia. Mielestäni näin se voisi olla tavallisissa sähköpyörissäkin.

Sakari

[ajarmala]

Tässä kuvia Jyväsjärvikruisailulta:
Sakari

Onko tuo penkin kehys vaneria vai mitä? Minkä paksuista?

T. Ari

[irakas]

Tässä kuvia Jyväsjärvikruisailulta:
Sakari

Onko tuo penkin kehys vaneria vai mitä? Minkä paksuista?

T. Ari

Se on 18 mm koivuvaneria.

Sakari

[Hutsipotsi]

Sakari
Käytkö lukemassa yksityisviestit, vastaustasi odottelen

[irakas]

Sakari
Käytkö lukemassa yksityisviestit, vastaustasi odottelen

Kävin vastaamassa viestiisi.

Onkohan SH11:n asennuksissa vielä jotakin vialla, kun tänään Jyväsjärven rantaraitin kruisaillulla tapahtui kummia. Rupesin ihmettelemään, että onpas hyvä myötätuuli, kun nojakki meni niin lujaa polkematta, ja vaikka en painanut moottorin virtakytkimestäkään. Viimein huomasin, että moottori oli päällä. Onneksi ei ollut sillä hetkellä pahempia risteyksiä, ja sain kopeloitua akusta tulevassa virtajohdossa olevan pistokkeen irti ja pysähdyin ihmettelemään, mistä voi olla kysymys. Katkaisin poikki virtakytkimelle tulevan johdon, mutta sekään ei auttanut. Virtakytkin ei siis ollut oikosulussa. Viimein soitin Nojanallelle, joka kertoi, että varmaankin rele on palanut kiinni. Pääsin kotiin Vaajakoskelle kopeiloimalla suurimmissa mäissä istuimen alta pistokkeen kiinni jolloin moottori veti. Kotona vaihdoin uuden releen ja homma pelasi taas. Pitäisiköhän nyt tästä lähtien olla aina mukana vararele?

Kokemuksesta toivottavasti viisastuneena aion laittaa akusta tuleviin johtoihin hätäkatkaisijan, jota Ängeslevän Tapio on jo aikaisemmin ehdottanut ja pitänyt välttämättömänä omista kokemuksistaan oppineena.

Ostin eilen SH11:een langattoman matkamittarin VDO A8+ . Olin saanut tarpeekseni, kun kolmen langallisen johto oli mennyt poikki.

Tuntuu toimivan hyvin.

Sakari

[jviirret]

Kotona vaihdoin uuden releen ja homma pelasi taas. Pitäisiköhän nyt tästä lähtien olla aina mukana vararele?

Tai ostat kerralla vähän kestävemmän, eikös sulla menny lowridessä trikestäkin, tosin siinä ei enään kärjet sulkeutuneet.

Jukka

[PW]

Kuulostaa vähän vaaralliselta jos moottori vetää itekseen. Ei oo edes kytkintä jolla sais vedon pois.
Pysähtyykö se pyörä jos jarrun painaa pohjaan vai mitä sillon käy ?

Petri W

[irakas]

Kuulostaa vähän vaaralliselta jos moottori vetää itekseen. Ei oo edes kytkintä jolla sais vedon pois.
Pysähtyykö se pyörä jos jarrun painaa pohjaan vai mitä sillon käy ?

Petri W

Joo, siinä voi käydä hullusti, jos moottoria ei saa pysähtymään. Siksi asennankin vielä hätäkytkimen, jolla virran saa nopeasti katkeamaan.

Jos moottorin käydessä jarrun painaa pohjaan, palaa rele, niinkuin minulle kävi Lowridessä. Silloin ei kärjet kuitenkaan sulkeutuneet niinkuin Jukka edellä mainitsi. Moottori ei vaan enää lähtenyt käyntiin ennenkuin uusi rele oli asennettu paikoilleen.

Sakari

[jviirret]

Laita siihen sähkövinssin rele. On tehty kestämään päälle-pois napsuttelua ja isoja virtoja ja virtapiikkejä.
Yhteen mönkijään piti tuossa talvella laittaa kun oli auton valoreleen näköiset menny rikki. Toinen oli napannut ajaessa virrat vinssille ja se oli repinyt maskin mönkijän alle kun koukku oli ollut maskissa kiinni. Toiseen suuntaan pyörittävä rele taas ei toiminut ollenkaan.

Jukka

[irakas]

Laita siihen sähkövinssin rele. On tehty kestämään päälle-pois napsuttelua ja isoja virtoja ja virtapiikkejä.
Yhteen mönkijään piti tuossa talvella laittaa kun oli auton valoreleen näköiset menny rikki. Toinen oli napannut ajaessa virrat vinssille ja se oli repinyt maskin mönkijän alle kun koukku oli ollut maskissa kiinni. Toiseen suuntaan pyörittävä rele taas ei toiminut ollenkaan.

Jukka

Ostin jyväskyläläisestä autosähköliikkeestä, Autostartista, 40 A:n releen. Mukavaa, kun ei tarvinnut ruveta johtoja juotteleen, kun sopi samaan istukkaan. Aika näyttää miten jatkossa toimii.
Asensin myös akusta tulevaan johtoon hätäkatkaisijan.

Sakari

[Joutilas]

Olin osittain väärässä testeriviestissäni. Yritin liian hienoa.

Nyt tiedän paremmin.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 596#p16582

[irakas]

Tänään Jyväskruisailulla Nojanalle kertoi, että testerin toimimattomuus johtuu siitä, että kyseessä on litium-akku eikä lyijyakku. Litium akunhan varaus loppuu kertaheitolla eikä hitaasti niinkuin lyijyakuissa, eikä se pysty ilmaisemaan vaiheittaista varauksen vähenemistä.

Eilen paloi uusi hankkimani 60 A:n rele. Kun niitä näyttää palavan tasaiseen tahtiin, Nojanalle ehdotti kaksinkertaista moottorin ohjausta, jossa käytetään kahta relettä ja joka systeemi hänellä on omassa nojakissaan. Täytyypä asentaa sellainen.

Kun sain kunnollisen langattoman matkamittarin, saatoin seurata litim-akkuni kestävyyttä. Ensimmäisessä testimittauksessa akulla pääsi vähän päälle 30 km. Käytin moottoria liikkeelle lähdöissä ja kaikissa vastamäissä. Matkaa voi pidentää säästämällä akkua enemmän.

Sakari

[Joutilas]

Litium akunhan varaus loppuu kertaheitolla eikä hitaasti niinkuin lyijyakuissa, eikä se pysty ilmaisemaan vaiheittaista varauksen vähenemistä.

Pitää paikkansa, että mainittu testeri ei ole kelvollinen akun varauksen tarkkaan seurantaan. Siihen se on kaikenkaikkiaankin enintään suuntaa-antava. Mutta ei litiumakkukaan selitä sitä, jos yksikään ledi ei syty. Testieni perusteella käytetyllä jännitteenjaolla ledi syttyy vielä silloinkin, kun akussa on jännitettä enää nelisen volttia (testerille 2V). Ei kai litiumakkukaan hetkessä tuohon romahda.

Eilen paloi uusi hankkimani 60 A:n rele.

Mikä siitä paloi, menikö käämi tai koskettimet?

Koskettimien ei pitäisi noinkin rajusta releestä tuossa ajassa 250W moottorilla mennä.
Olisiko käämi ollut 12V? Akkujännitehän taisi olla 24V, joten se voisi käräyttää käämien eristeet.

---

Alkujaanhan näissä moottorihommissa on ollut puhe sähköavusteisuudesta; sähkö auttaa kiperissä tilanteissa, joista periaatteessa voisi selvitä pelkällä lihasmassallakin. Tällöin akun ehtyminen ei olisi mikään lopullinen katastrofi.

Jos sähköapu halutaan varmistaa, vaikka varaustilan arviointi onkin hankalaa, niin pitäisikö rakentaa kerrasta kaksinkertainen akusto, joita käytettäisiin vuorotellen ja joista toinen olisi täytenä varalla, jos ensimmäinen tyhjenee. Olisi siinä kuitenkin jonkinlainen tuki ja tuntuma ampeeritunteihin.