Nojapyöräfoorumi

Olen hieman suunnitellut tavarapyörää jossa kaksi vetävää takapyörää.
Tasauspyörästö vaikuttaa liian kalliilta ratkaisulta.
Mitenhän toimisi, jos minulla olisi kaksi samanlaista vaihdepyörän takaosaa rinnan yhdistetty 70-80 cm päähän toisistaan, ja molemmille pyörille välitettäisiin sama veto.
Toimisiko tuo niin, että pyörä jolla on lyhyempi matka vetäisi, toisen pyöriessä vapaasti?
Mutkissa koittaisi varmaan "suoristaa" jonkin verran ,paitsi jos jättää polkematta. Toisaalta toimisiko suorilla niin että vakauttaisi menoa kun pyörät pyrkivät tilaan jossa molemmat vetävät?

-S-

ps.
Mihin oikeastaan ,ja kuinka paljon vaikuttaa eturenkaan koko?
Mitä ongelmia tulee kun laittaa jonkin 12/14 tuumaisen renkaan eteen?

Strombringer kirjoitti:

Toimisiko tuo niin, että pyörä jolla on lyhyempi matka vetäisi, toisen pyöriessä vapaasti?
Mutkissa koittaisi varmaan "suoristaa" jonkin verran ,paitsi jos jättää polkematta. Toisaalta toimisiko suorilla niin että vakauttaisi menoa kun pyörät pyrkivät tilaan jossa molemmat vetävät?

Olen joskus miettinyt samaa asiaa. Molemmissa vetävissä pyörissä olisi vapaaratas, joka vetäisi eteen, jos vetoa on ja muuten klipsuttelisi laiskana.

Minusta pyörät eivät mitenkään pyri sellaiseen tilaan, jossa molemmat vetäisivät. Vaikka ajoneuvo kulkisi suoraan ja pyörät siten voisivat pyöriä samaan tahtiin,useimmiten silti vain toinen pyörä vetää. Toinen voi vetää melkein, mutta kun kynsi on koko ajan juuri sen verran irti, ettei vetoa synny.

Tasavetoa on muutenkin hankala saavuttaa. Toisaalta se saattaa hetkellisesti toteutua vaikka kaarteessa, jos renkaiden kulumat, ilmanpaineet ja kuormitus sattuvat sopivasti "vinoon".

Ainakin autoissa käytetyissä tasauspyörästöissä (ei lukkoa) on se jossain tilanteissa ikävä piirre - rakenteen ominaisuus, että siinä voima purkautuu löysemmän pyörän pyöritykseen. Siinä vetoakseli tavallaan keskustelee pyörien kanssa. Jos toinen pyörä on liukkaalla, niin sitä suditetaan, vaikka toinen olisi pitävällä soralla.

Vapaaratassovelluksessa, jossa vetorattaat pyörivät "jäykästi" samaan tahtiin, tilanne on toinen. Siinä "raskaampi" pyörä määrää tahdin. Ellei se suostu pyörähtämään, ei polkijalla ole keinoja toisenkaan pyörän pyöritykseen. Liikkeellelähdön kannalta tuo on hyväkin ominaisuus.

Pyörät eivät "tiedä" toisistaan. Ne tuntevat vain oman pyömisensä suhteessa oman vetorattaan pyörimiseen.

Esimerkiksi s-mutkia ajettaessa veto vaihtuu pyörältä toiselle. Mitenköhän se tuntuu vakaudessa, ainakin liukkailla?

Joutilas kirjoitti:

..Toinen voi vetää melkein, mutta kun kynsi on koko ajan juuri sen verran irti, ettei vetoa synny.

Joutilaan ansiokas analyysi unohtaa yhden ilmiön, joka ilmarenkaiden mekaniikkatarkaisteluissa usein unohtuu. Joustava rengas luistaa vieriessään. Tätä ilmiötä sanotaan mikroliukumaksi. Renkaan vieriessä ensimmäisenä maahan osuvan kohdan säde on summittain sentin verran pitempi, kuin tasan akselin alla olevan kohdan etäsyys akselista. Ero on sitä suurempi, mitä pienempi ilmanpaine ja mitä kapeampi rengas. Koska säteissä on pituusero, täytyy kehänopeuksissakin olla. Vierivä rengas etenee nopeudella joka on näiden äärisäteiden välissä. Suuremman säteen kohdat maakosketuskohdan päissä mikroliukuvat pyörinnän suuntaan vähän kovemmin kuin vierintä edellyttää ja näiden välissä keskella mikroliukuma laahaa kulkusuuntaa vastaan. Renkaan maakosketuksessa on siis vain kaksi viivamaista kohtaa, jotka vierivät liukumatta. Muut kohdat liukuvat ja tuottavat liukumallaan vierintävastusta. Koska rengas ei sitten olekaan jäykästi vierivä mekanismi, tasaantuvat voimaeroista johtuvat ilmiöt varsin helposti pyörien kesken. Sitä helpommin, mitä suurempi on renkaan painuma suhteessa sen halkaisijaan. Hyvän demon mikroliukumasta saa työntämällä löysärenkaista raskaasti kuormattua kottikärryä hiekkatiellä. Vierintä rahisuttaa hiekkaa melkoisesti ja jättää hiekkaan lanatun näköisen jäljen.

Jori

Ainakin maastoautoissa käytetään tasauspyörästöjen tilalla automaattista lukkoperää, joka toimii siten että se antaa vetoakselin pyöriä nopeammin kuin kardaani eli vapauttaa kaarteessa ulomman renkaan. Niinpä luulisi tuon pyörässäkin toimivan.

Strombringer kirjoitti:

Mitenhän toimisi, jos minulla olisi kaksi samanlaista vaihdepyörän takaosaa rinnan yhdistetty 70-80 cm päähän toisistaan, ja molemmille pyörille välitettäisiin sama veto.
Toimisiko tuo niin, että pyörä jolla on lyhyempi matka vetäisi, toisen pyöriessä vapaasti?
Mutkissa koittaisi varmaan "suoristaa" jonkin verran ,paitsi jos jättää polkematta. Toisaalta toimisiko suorilla niin että vakauttaisi menoa kun pyörät pyrkivät tilaan jossa molemmat vetävät?

Lightfootilla myynnissäkin tuollaisella vetosysteemillä toteutettu trike, nyt vaan ei ko.yhtiön sivut aukea

Jukka

Strombringer kirjoitti:

Tasauspyörästö vaikuttaa liian kalliilta ratkaisulta.

http://www.samagaga.com/ malli DG-72N 61 USD (+ rahdit, tullit ja ALV).

Jos oikeaa tavarapyörää suunnittelisin, niin se olisi joku etuvetoinen ratkaisu, esim:

Saa ison tavaratilan ilman kohtuuttoman pitkää akseliväliä. Yksinkertainen ja vähä häviöinen voimansiirto, jolla on hitaissa nopeuksisa ja raskaita kuormia kuljetettaessa suurempi merkitys kuin esim. ilman vastuksella. Lisäksi taakse saa helposti raskaatkin kuormat kantavat renkaat.

Jukka

Eikä tuo tavaroiden kuskaus polkemalla minua oikeasti kiinostakkaan muutta tuo "tyttö" tuossa kuvassa näytti lähinnä luovuttaneelle. Jos esim. Anninkaistenmäkee lähtis polkeen ylös, niin kaiken kuorman vois tuosta poistaa eikä ylös tuolla vehiclellä välttämättä ollenkaan päästäis.

Elikkä asiaan: minkä painoisia laitteita yleensä voi olettaa voivan kohtunopeudella kuljettaa. Olisiko kohtunopeus esim. 6 km/ tunti.

Teuvo kirjoitti:

Elikkä asiaan: minkä painoisia laitteita yleensä voi olettaa voivan kohtunopeudella kuljettaa. Olisiko kohtunopeus esim. 6 km/ tunti.

No arvataan että 300kg kokonaispaino liikkuisi 6km/h samalla voimankäytöllä kuin 100kg 18km/h. Eli jos 80kg ukko pystyy pitämään 20kg trikellä 18km/h keskinopeutta, niin sama ukkeli pääsisi 220kg:n trikellä 6km/h keskinopeuteen.

Jukka

Voisin testata - mutta luulen pystyväni kepeästi kohtuumatkalla tuohon tavoitteeseen perheen raskaimmalla pyörällä.

Pyörä n. 30kg (kaksipyöräinen tavarankuljetuspyörä)
Kuljettaja n. 90kg
Peruskuorma = 2 lasta n. 35kg
Kauppakasseja tms. roinaa 10-20kg.

Raskain kuorma on varmaan ollut yli 150kg.

Mäet menee kepeesti ja alamäes saa hirveet vauhdit.

jviirret kirjoitti:

Teuvo kirjoitti:

Elikkä asiaan: minkä painoisia laitteita yleensä voi olettaa voivan kohtunopeudella kuljettaa. Olisiko kohtunopeus esim. 6 km/ tunti.

No arvataan että 300kg kokonaispaino liikkuisi 6km/h samalla voimankäytöllä kuin 100kg 18km/h. Eli jos 80kg ukko pystyy pitämään 20kg trikellä 18km/h keskinopeutta, niin sama ukkeli pääsisi 220kg:n trikellä 6km/h keskinopeuteen.

Jukka

Suurin piirtein samaa mieltä. Vierintävastus kasvaa kaksinkertaiseksi, kun kokonaispaino kaksinkertaistuu. Ylämäessä voi käydä niin, että vaihteet eivät riitä alaspäin enää samanlaisiin mäkiin: jos massa kaksinkertaistuu, niin tarvittava voima kammissa kaksinkertaistuu (samaa vaihdetta käytettäessä). Jos pitäisi massan kaksinkertaistuessa löytää takaa ratas, jossa on tuplamäärä hampaita aikaisempaan verrattuna, niin voi olla vaikeaa. Alamäkeä mennään sitten tosi rajusti, ehkäpä on oltava muuta kuin tavanomaiset jarrut.

Ilmanvastus voidaan varmaan jättää keskustelusta (ajellaan myötätuulessa).

Kiitos vastauksista, niiden perusteella luulen olevani oikeilla jäljillä. Kahden pystypyörän takaosan yhteen hitsaamisesta olen luopunut koska hitsaamista tulisi helposti lähes yhtäpaljon kuin jos tekisi koko rungon itse (tai siis vähän niinkun kaverin avustuksella), mutta tulos olisi epäkäytännöllisempi eikä yhtä toimiva. Alunperin ajatuksena oli väsätä pikaselleen jonkinnäköinen proto ja kerätä kokemuksia varsinaista projektia varten, mutta samantien voisi koittaa tehdä rungon jossa voisi kokeilla erilaisia ratkaisuja ja jota voisi mahdollisesti käyttää myös varsinaisen projektin runkona.

jviirret kirjoitti:

Jos oikeaa tavarapyörää suunnittelisin, niin se olisi joku etuvetoinen ratkaisu, esim:

Saa ison tavaratilan ilman kohtuuttoman pitkää akseliväliä. Yksinkertainen ja vähä häviöinen voimansiirto, jolla on hitaissa nopeuksisa ja raskaita kuormia kuljetettaessa suurempi merkitys kuin esim. ilman vastuksella. Lisäksi taakse saa helposti raskaatkin kuormat kantavat renkaat.

Jukka

Olen tuota etuvetoista miettinyt paljonkin,mutta jotenkin en tahdo lämmetä ajatukselle.
Myönnän,että se tuntuu luonnollisimmalta ratkaisulta,mutta ei vaan ole minua varten.

Ajattelin kuitenkin tehdä tuosta protosta sellaisen,että etuosan istuimesta eteenpäin voisi helposti (ilman rautasahaa ja hitsauslaitteita) vaihtaa, jolloin siihen voisi tehdä toisen etuvetoisen etuosan.
Saisi sitten mukavasti vertailtua molempaa vetotapaa, tiedä vaikka ihastuisikin jalkaohjattuun etuvetoon.

Eikä tuolla olisi tarkoitus mitään muuttokuormia kuljettaa.Ajatus on lähtenyt siitä,kun useasti joutuu ajelemaan ristiinrastiin armaassa pääkaupungissamme suhteellisen lyhyitä matkoja,mutta työkalut ja isonippu (vie tilaa,mutta ei paina paljoa) varaosa laatikoita mukanaan.
Tarkoitus olisi tehdä tavaratilasta sellainen,että siihen saisi helposti myös kahden pienen lapsen istuttavan penkin (näillä näkymin selkä menosuuntaan).
Nyt kun ajanut muksu peräkärryssä niin tullut mieleen,että tällekkin täytyy olla fiksumpi tapa,kolme pyörää on kaksi vähemmän kuin nyt.Tuossa kun oli kuumempi päivä ja kärryssä "ikkuna" auki niin tuntui kuin olisi ollut jarruvarjo perässä.

Näin jälkikäteen on tullut mieleen myös mm. mahdollisuus jossa kyytiläiselle omat polkimet sekä täällä paljon puhuttu sähköavustus.
Lopullinen versio olisi sitten tietenkin täysin katettu.Enköhän saa nuo kaikki hommat tehtyä ja testattua sopivasti ennen eläkkeelle pääsyä 2040.

-S-

jviirret kirjoitti:

Teuvo kirjoitti:

Elikkä asiaan: minkä painoisia laitteita yleensä voi olettaa voivan kohtunopeudella kuljettaa. Olisiko kohtunopeus esim. 6 km/ tunti.

No arvataan että 300kg kokonaispaino liikkuisi 6km/h samalla voimankäytöllä kuin 100kg 18km/h. Eli jos 80kg ukko pystyy pitämään 20kg trikellä 18km/h keskinopeutta, niin sama ukkeli pääsisi 220kg:n trikellä 6km/h keskinopeuteen.

Tuo hinattavan tavaran paino riippuu hirveästi mäistä. Pyörän peräkärryssä kulkee lähes huomaamatta yli 30kg:n lasti tasamaalla (+ kärryn paino 20kg). Jos renkaat ja navat ovat kunnossa, niin lisäys vierintävastukseen on varsin pieni. Ylämäissä asia onkin sitten toinen. Toisaalta, trikellehän voi tehdä vaikka kuinka lyhyet välitykset ilman pelkoa kaatumisesta, jos vain pitoa löytyy renkaalle.

Vanhoista linkeistä löytyi lista jossa on aika kattavasti erilaisten tavarapyörin valmistajien sivustot. Tuota kahlailemalla alkaa ideat ryydittyä http://tr.im/oDjn

En tiedä oletko harkinnut kaksipyöräistä tavarapyörää.
http://farm3.static.flickr.com/2075/204 ... 27.jpg?v=0
Tuollaiseen takaosaan voi lastata paljon kuormaa ilman, että pyörästä tulee liian takapainoinen.
Kuorman saa lastattua alas ja ihmisiä on helppo kuljettaa.