Nojapyöräfoorumi

Heips!
Teimme tässä kahden viikon lomareissun Triceillämme reittinä Nokia-Luopioinen-Padasjoki-Lahti-Nastola-Anjalankoski-Kotka-Loviisa-Porvoo-Hyvinkää-Hattula-Nokia. Kilometrejä kertyi 735, josta 74 km oli eri paikkakunnilla pyörimistä, joten reitin pituus (harhailuineen...) oli n. 662 km. Hieno reissu, yhtään nojapyörää / nojakistia emme valitettavasti matkallamme nähneet. Sitäkin enemmän nojapyöristä kiinnostuneita ihmisiä näimme. Matkaa todella hidasti se, että vähän joka paikassa juutuimme juttelemaan ihmisten kanssa. Mutta ei se mitään, sehän on yksi nojapyöräilyn suola - muiden ihmisten kanssa jutustelu. Olimme kyllä varmaan aika näky peräkärryinemme ja sivulaukkuinemme. Kuormaa oli kummallakin n. 35 kg (peräkärryn paino mukaan lukien).
Pisin päivämatka oli n. 100 km ja lyhin 22 km. Lepopäiviä oli kolme. Reissu onnistui todella hyvin, mitään pyörä / ihmisvaurioita ei tullut. Kevlar Belt ilmeisesti pelasti paljolti rengasrikoilta. Vaihteiden kanssa oli pientä säätöä. Sää oli ensimmäisen viikon nojailun kannalta hyvä, pilvinen, viileä (tosin välillä liiankin kylmä), jälkimmäinen viikko oli aurinkoinen - pitkähihaisissa ja -lahkeisissa poljimme, kun olimme ensin vähän kärvähtäneet... Majapaikat löytyivät hyvin, osin sukulaisissa, hostelleissa tms ja yksi yö teltassa.

Semmoisen huomion teimme, että liikenneväylät on tehty autoilijoiden ehdoilla. Pyöräteitä oli paikka paikoin, ja joskus ne olivat jopa hyviä. Mutta usein ne alkoivat yllättäin ja loppuivat yhtä yllättäin. Ja useinkaan ei tiennyt, minne se pyörätie johti. Mahdolliset viitatkin oli usein käännelty minne sattui. Autoilijat olivat kyllä kohteliaita. Vain yksi vaaratilanne koettiin, kun musti kääntyi auton eteen (ei vain nähnyt takaa tulevaa autoa - vähän pelottavaa). Tärinäraitoja oli välillä Artjärvi-Elimäki (6-tie) ja Porvoo-Mäntsälä-Hyvinkää reitillä . Ne oli tosi ikäviä (en nyt viitsi laittaa tähän mahtipontisempaa sanaa kuvaamaan...) Yritä siinä sitten ajaa niin, että tärinäraita pysyy etupyörän ja takapyörän kulkulinjan välissä, kun pientareellekaan ei mahtunut ajamaan. Yleensäkin pientareet oli liian kapeat, useimmiten joutui ajamaan toinen eturengas ajoradan puolella. Tie 130 (vanha kolmostie) oli hyvä ajettava, riittävän leveät piennarasvaltit ja osin uutta asvalttia. Hyvinkää tuntui tällä (vähäisellä) kokemuksella melko hyvältä pyöräilykaupungilta. Pisteet sinne!

Ai niin - mustin tähän asti dramaattisin nojailukokemus oli ajaa kyykäärmeen yli. Käärme makasi pyörätiellä poikittain pitkin pituuttaan, siippa ajoi rinnalla, joten väistämään ei päässyt. Valitettavasti tai sitten onneksi emme käärmettä löytäneet, ilmeisesti se selvisi tilanteesta hengissä. mustilla oli kyllä jonkin matkaa semmoinen tunne, että käärme luikertelee jossain Tricen runkoputkissa...

Täältä löytyy reissukuvia:

http://picasaweb.google.com/mustinne/No ... 2009_06_14#

musti&siippa kirjoitti:

Tärinäraitoja - - Ne oli tosi ikäviä (en nyt viitsi laittaa tähän mahtipontisempaa sanaa kuvaamaan...) Yritä siinä sitten ajaa niin, että tärinäraita pysyy etupyörän ja takapyörän kulkulinjan välissä, kun pientareellekaan ei mahtunut ajamaan.

Tollasilla monipyörillä matkaaville tärinäraidat käyvät varmasti hermoon, mutta tällaselle kaksipyöräiselle, joka kuin runon kirjaa kantava poika, välillä omiaan miettii, ne ovat ihan hyviä: herättävät ennenkuin mietteissään eksyy ajoradalle.

Löytääkö tavallinen ihminen pyöräilyyn tai nojailuun sopivia vanhoja valtaväyliä helposti joita olisi mukava ajella?
Sellaisia siis joilla on kunnollisia pientareita, vähemmän liikennettä eikä tärinäraitoja lainkaan... Onko utopiaa vai voiko niitä löytää?

t. Nojapyörä harkinnassa, vaan malli vielä hakusessa.

Meillä oli mukanamme semmoiset pyöräily-GT-kartat, missä näkyi pyöräteitäkin. Mutta pyöräteitä oli kyllä aika hankala seurailla, kun ei aina tiennyt, minne ne johtaa. Saattoivat loppua yhtä äkkiä kuin olivat alkaneetkin. Ja saattoivat yllättäin vaihtaa tien toiselta puolelta toiselle. (Jossain kohtaa olin aivan varma, että olen edelleen valtakunnallisella pyöräilyreitillä, mutta jostain kumman syystä en sitten ollutkaan. Vieläkään en ymmärrä, missä mentiin harhaan... ) Yleisesti ottaen pientareet olivat liian kapoiset kolmipyörälle. Tie 130 eli vanha kolmostie oli hyvä. Sinne mennään taas viikonloppuna.

Ylipäätään tuntui, että pyörällä suunnistaminen on paljon haasteellisempaa kuin autolla. Autoilijoille on kunnolliset tienviitat. Ja navigaattori toimii hyvin.

musti

Tarkoitatko että navigaattori toimii pyörässä hyvin, vai että vain autossa se toimii?
Itse olen ajellut pystärillä navigaattoripuhelin selässä Nokian sports tracker reittiä tallentaen mutta varsinaiseen pyörällä suunnistukseen en ole käyttänyt sitä vielä koskaan.
Myönnän olevani "vähän" nappulahullu, siksi kyselen epäolennaisia.

Siis pyörällä ei toimi. Riippuu tietysti navigaattorista ja virtalähteestä. Navigaattorin oma akku ei kestä kovinkaan pitkään. Toisaalta navigaattori ei ihan hyvin reittejä näyttänyt näin pyöräilijän näkökulmasta. Ja jos aurinko paistoi sopivasti, näytöltä ei nähnyt mitään. Käyttökokemuksemme on tosin hyvin vähäinen. Kotkaan sisään ajossa siitä oli oikeasti hyötyä.

MikSam kirjoitti:

Löytääkö tavallinen ihminen pyöräilyyn tai nojailuun sopivia vanhoja valtaväyliä helposti joita olisi mukava ajella?
Sellaisia siis joilla on kunnollisia pientareita, vähemmän liikennettä eikä tärinäraitoja lainkaan... Onko utopiaa vai voiko niitä löytää?

"Nelinumeroiset" tiet yleensä on kohtuu hiljaisia ja kohtuullisen hyväkuntoisia. Hankaluutena lähinnä löytää pitempi reitti. Pyöräteitä ei kannata etsiä jos ei ole ennestään tuttu alue, koska niillä suunnistaminen on varsin rasittavaa.

Vanhoista valtaväylistä tulee mieleen Hki-Hämeenlinna reitti, se on suora ja helppo mutta liikennettä on aika paljon.

ukram kirjoitti:

"Nelinumeroiset" tiet yleensä on kohtuu hiljaisia ja kohtuullisen hyväkuntoisia. Hankaluutena lähinnä löytää pitempi reitti. Pyöräteitä ei kannata etsiä jos ei ole ennestään tuttu alue, koska niillä suunnistaminen on varsin rasittavaa.

Etelä-Suomessa taajamien ulkopuolella on yleensä aika helppoa ja mukavaa liikkua pyörällä, kun kaikenmaailman pikkutiet on hyväkuntoisia, eikä niillä juuri ole muuta liikennettä. Riippuu sitten vähän henkilön navigointikyvystä kuinka paljon karttaa joutuu katselemaan, mutta tosiaan maalla ollessa niitä risteyksiä ei nyt ihan niin tiuhaan tule eteen etteikö voisi karttaa vilkaista.

Eri asia sitten jos yrittää selvitä kehäkolmosen sisäpuolella tietämättä etukäteen mihin on menossa. Siinä voi palaa käämi.

musti&siippa kirjoitti:

Ylipäätään tuntui, että pyörällä suunnistaminen on paljon haasteellisempaa kuin autolla. Autoilijoille on kunnolliset tienviitat. Ja navigaattori toimii hyvin.

Tämä on enempi kuin totta. Pyörälysuunnistuksesta ei ole kokemusta, mutta mopolla on. Autolijoiden viitoissa lukee hyvin mistä pääsee kaupunkien ulosmeno reiteille ja mihin suuntaan. Pyöräteillä on korkeintaan jotakin kaupunginosan nimiä, joista ei ilman karttaa edes tiedä missä ovat. Pyöräteiden risteykset on joskus ihan eri paikassa kuin autoilijoiden, eikä kaikkien autoteiden varressa ole pyörätietä, vaan ko suuntaan ohjattu liikenne menee jossakin kauempana.
Oulustakaan osannut kajaanin tielle ennen kuin mopolla siirtyi kevyenliikenteen väyliltä(sallittu mopoille) maantielle. Mopolla tuo vain turvallisempaa kuin polkupyörällä, sillä kun voi ajella ja ryhmittyä autoliikenteen tahtiin kaupunki nopeuksissa.

Jukka

Oma navigaattorini (jo hautuumaalla) toimi hyvin fillaroidessa. Siinä oli moodi jopa kävelijälle. Fillarimoodi toimi todella hyvin ja pystyi valitsemaan mitä tietä käyttää ja mitä välttää.. Esim hiekkatiet on mulla välttettävien kohdalla. Merkki oli MIO ja malli oli C710. Sen akku kykeni 4 tunnin toimintaan. Laite ladataan USB-väylän kautta, joten pieni sähkönsiirto onnistui jo halvalla aurinkokennollakin

Äänet kannattaa laittaa pois ja jos gepsissä pystyy siirtelemään karttaa minne haluaa niin se on plussaa. VOi katsella reitin etukäteen ja sulkea laitteen.

Vaikuttaa kivalta reissulta tommonen.. PItäisi itsekin lähteä. Olemme suunnitelleet kaverin kanssa, että lähtisimme Helsingistä porvooseen piknikille. Saa nähdä miten onnistuu