Pinnojen katkeilu

[jviirret]

Vähän turhaa tietenkin kysyä kun muut ei aja takapainoisella jäykällä nojakilla, mutta onko ollut ongelmia pinnojen kestävyyden kans? Rungon lyhentämisen jälkeen LWB26:ni katkennut jo kahdesti pinna. Heikkenevätkö pinnat vanhetessaan vai onko tuo rasitus vain liikaa maastopyörän vanteelle? Molemmilla kerroilla pinna mennyt siitä hankalemmalta, eli hammasrattaiden puolelta. Sillä puolellahan pinnat ovat kai kovemmalla rasituksella kun tulevat enempi kohtisuoraan navalle kuin toisella puolella.

Jukka

[Nebulus]

? Rungon lyhentämisen jälkeen LWB26:ni katkennut jo kahdesti pinna. Heikkenevätkö pinnat vanhetessaan vai onko tuo rasitus vain liikaa maastopyörän vanteelle?

Kyllä ja kyllä.

Pinnat heikkenevät vanhetessaan, ihan jo metallin väsymisen seurauksena. Lisäksi halvemman pään maastopyörissä ei ole erityisen jykevät pinnat takana, eli rasitus on todennäköisesti myös ollut liikaa; joskus pidemmällä pyöräreissulla olen pitänyt noin viidentoista kilon laukkuja tarakalla, ja johan on pinnoja alkanut paukkumaan. Veikkaisin, että muutos painonjakaumassa on samaa luokkaa kuin sinun LWB:ssäsi.

Kun vanteesta alkaa katkeilla pinnoja, joutuvat katkenneiden viereiset pinnat erityisen isolle rasitukselle. Tästä seuraa, että loppujen lopuksi vanteesta joutuu vaihtamaan pinnaa ihan jatkuvasti, kun isommalle rasitukselle joutuneiden pinnojen metalli alkaa väsymään.

[TMS]

Väsyväthän nuo pinnatkin tietysti, mutta kyllähän kunnollisista osista hyvin tehty kiekko kestää varmasti erittäin etu/takapainoisissa nojakeissakin esiintyvät kuormat sellaisia kilometri määriä ettei niitä ihan heti ajeta. Löysät pinnat ja epätaiset jännitykset kiekossa varmaan osaltaan ongelmia aiheuttaa ja sitten huonosta teräksestä huonosti tehdyt pinnat tai puolat miksi niitä nyt sitten sanotaankaan. Kuinkahan paljon jännitys pinnoissa, esim 32 pinnaisissa kiekoissa vaihtelee jos kiekko on riittävän kireäksi, ettei jännitys pääse laskemaan nollaan, sekä tasakireäksi kasattu ja sillä sitten ajetaan? Tuskin siitä nyt erityisen isoja jännityseroja syntyy.

Itselläkin oli talvella pystypyörässä ongelmia Kauppaveljillä kolarikorjauksessa vanhan kiekon tilalle laitetussa, varmaan halvimmassa mahdolisessa etukiekossa, josta pinnoja katkesi viimetalvena yksitellen kaksi vai oliko peräti kolme, kaikki meni kierteen juuresta poikki. Meinasi jo ruveta nyppimään kun korjauksen jälkeen ei kauaa tarvinu ajella niin taas oli pinna poikki. Ensi talvena menee sitten varmaan lisää, katsotaan kauanko kärsivällisyys riittää pinnoja vaihtamaan.

Bilteman tandemistakin meni tuossa kesällä pinna takakiekosta poikki ja suureksi ihmetykseksi se meni keskeltä poikki. Tarkempi tarkastelu paljasti murtokohdassa olevan pistekorroosiota, kiinalainen teräs oli maineessa veroista...

Tuli tuosta Nebuluksen 15 kilon takalaukku maininnasta mieleen että Nebulus ei tainnut olla niitä isoimpia ja painavampi kuskeja kuitenkaan , eiköhän siinäkin ollut kyse laaduttomasta kasauksesta tai huonoista materiaaleista. Vaikka Nebulus olis keulinu koko pyöräreissun niin takakiekon rasitus tuskin olisi noussu sellaselle tasolle kuin mitä se isommalla kaverilla on jopa ilman ylimääräistä kuormaakin...

[Nebulus]

Tuli tuosta Nebuluksen 15 kilon takalaukku maininnasta mieleen että Nebulus ei tainnut olla niitä isoimpia ja painavampi kuskeja kuitenkaan , eiköhän siinäkin ollut kyse laaduttomasta kasauksesta tai huonoista materiaaleista. Vaikka Nebulus olis keulinu koko pyöräreissun niin takakiekon rasitus tuskin olisi noussu sellaselle tasolle kuin mitä se isommalla kaverilla on jopa ilman ylimääräistä kuormaakin...

Niin, no... 90 kg elopainoa, hädin tuskin pääsee pois neuvolasta punnitusta varten. Kiekko ei toki ollut mikään kovin kallis, paikallisessa korjaamossa kasattu kun oli.
Veikkaanpa toki, että kun Jukka käsittääkseni ottaa komponentit pyöriinsä purkupyöristä, niin tuskinpa niissäkään takavanteet mitään ykköslaatua ovat?

Semmoinen toki kannattaa ottaa huomioon, että oman painon voi aina keventää penkiltä (normaalipyörässä), jos estettä päin on ajamassa. Sehän nyt ainakin säästää vannetta ja pinnoja. Nojakilla tuota ei voi tehdä (ainakaan kovin hyvin), joten vanne on kovemmalla rasituksella.

[jviirret]

Veikkaanpa toki, että kun Jukka käsittääkseni ottaa komponentit pyöriinsä purkupyöristä, niin tuskinpa niissäkään takavanteet mitään ykköslaatua ovat?

No itse asiassa tämä nyt hajoileva kiekko on kyllä aika laadukas, mun mielestä. Pyörä josta se on oli merkiltään tunturi ja joka osassa lukee Deore LX, myös tässä navassa jonka ympäriltä pinnoja menee. Osiko noin laadukkailla osilla tehtyä pyörää pilattu huonoilla pinnoilla?
No, pinna vaihdettu, tympeä homma kun pitää pakka käyttää pois. Pitää pikkusen ajella ja taas tarkistella suoruus ja pinnojen kireys, kuten edellisen rikonkin jälkeen. Toivotaan että lowriden kestäis.
Mikähän olisi oikea kireys? onko tuohon jotaki nyrkkisääntöä?

Jukka

[TMS]

Niin, no... 90 kg elopainoa, hädin tuskin pääsee pois neuvolasta punnitusta varten.

Heh, mulla oli jostain syystä ihan erilainen mielikuva, tiedä sitten mistä syystä....

Mikähän olisi oikea kireys? onko tuohon jotaki nyrkkisääntöä?

Mulla on sellanen kuva että pinna saa soida suht kirkkaasti kun sitä näpäyttää, ei pelkkää tussahdusta siis. En sitten tiedä kuinka väärässä olen...
Sillä "leipomisella" eli kahta saman puolen samansuuntaista pinnaa reilusti yhteen puristamalla pitäisi aika hyvin saada tuo ekojen kilometrien aikana löystyvän pinnan/pinnojen ongelma kuriin, varsinkin jos lisäksi tarkistaa/poistaa pinnojen kiertymisen akselinsa ympäri.

[Nebulus]

Niin, no... 90 kg elopainoa, hädin tuskin pääsee pois neuvolasta punnitusta varten.

Heh, mulla oli jostain syystä ihan erilainen mielikuva, tiedä sitten mistä syystä....

No joo, ajanhan mää extra small-koon baronilla, kun olen niin persjalkainen, etten yllä normaalikokoisen baronin polkimille.

Mikähän olisi oikea kireys? onko tuohon jotaki nyrkkisääntöä?

Mulla on sellanen kuva että pinna saa soida suht kirkkaasti kun sitä näpäyttää, ei pelkkää tussahdusta siis. En sitten tiedä kuinka väärässä olen...

Ennen kaikkea tärkeää olisi, että kaikki saman puolen pinnat soivat samalla tavalla; korkeammalla äänellä soiva pinna on kireämmällä kuin muut ja joutuu siten kovemmalle rasitukselle. Sointiäänen korkeudesta en osaa sanoa, mutta kyllä pinnan pitää jäädä soimaan.

[Teemu Kalvas]

Osiko noin laadukkailla osilla tehtyä pyörää pilattu huonoilla pinnoilla?
No, pinna vaihdettu, tympeä homma kun pitää pakka käyttää pois. Pitää pikkusen ajella ja taas tarkistella suoruus ja pinnojen kireys, kuten edellisen rikonkin jälkeen. Toivotaan että lowriden kestäis.
Mikähän olisi oikea kireys? onko tuohon jotaki nyrkkisääntöä?

Viimeiset 20 vuotta halvatkin pinnat on ollut kohtuullisen hyviä (paitsi ne kiinalaiset ruostuvasta teräksestä tehdyt, mut muuten). Joten tuskin kyse on laadun puutteesta sinänsä. Tärkeää on että pinnat ovat tarpeeksi kireällä, että normaalitilanteessa jännitys laskee korkeintaan 30% perusjännityksestä. Jos tähän ei muuten pysty niin enemmän pinnoja. (Tandemeissa saattaa olla 40 tai 48:kin pinnaa takana, syystä.)

Hifistinä minulla on jopa mittari. Tuollainen nykyaikainen keskeltä 1,8 mm paksuksi ohennettu pinna kestää vetoa varmaan jonkun 2000 N, mutta se vanteessa oleva reikä ei sitä enää kestä. Eli jos kiristää liikaa, pinna ei katkea, vaan repii vanteen halki. Yleensä olen laittanut sellaisen 1100 - 1200 N (110 - 120 kg:n paino, siis) per pinna. Vanteet joissa on jonkinlainen holkki pinnanreiässä kestävät tämän hyvin. Jos ei ole mitään holkkia, on vain alumiiniin porattu reikä ja siinä se, pitää varmaan käyttää vähän alempaa jännitystä.

Tärkeintä on kuitenkin että saman puolen pinnat olisivat keskenään mahdollisimman samankireyksiset, tarkkuudella että niistä kaikista tulee sama sävel puolisävelaskelen tarkkuudella. Muuten se löysin yksilö löystyy entisestään, ja väsyy tavattoman nopeasti poikki kun se alkaa käydä tuon 30% rajan alapuolella kerran kierroksessa. (Tietty raja ei ole maaginen, vaan tilanne on sitä pahempi mitä enemmän sen alla ollaan. Tuosta on vain muodostunut nyrkkisääntö.)

http://www.bikexprt.com/bicycle/tension.htm Tuossa on taulukko siitä mikä oikea kireys on sävelenä. Se vaihtelee pinnan pituuden mukaan (koska jännitys on aina sama). Tuossa 20" luokassa puhutaan varmaan noin 200 millin pinnoista, jolloin se olisi luokkaa ylä-D.

Todennäköisimmin niissä Jukan talteenottamissa pyörissä on ollut liian löysällä pinnat, joten jos niitä ei ole erikseen kiristetty, niin syy on se.

[jviirret]

http://www.bikexprt.com/bicycle/tension.htm Tuossa on taulukko siitä mikä oikea kireys on sävelenä. Se vaihtelee pinnan pituuden mukaan (koska jännitys on aina sama). Tuossa 20" luokassa puhutaan varmaan noin 200 millin pinnoista, jolloin se olisi luokkaa ylä-D.

Voikohan tota taulukkoa noin vain soveltaa, kun pinnat ottavat toisiinsa risteyskohdassa?
No, nyt nuo on suunnilleen samalla kireydellä puoleltaan ja soi jotenkin, ei kovin korkealta, mutta soi kuitenkin.

Jukka

[Teemu Kalvas]

Voikohan tota taulukkoa noin vain soveltaa, kun pinnat ottavat toisiinsa risteyskohdassa?

Luultavasti ei, ja menee niin vaikeaksi etten osaa sanoa miten se sitten soi. Käytän tosiaan mittaria, sen kanssa ei tarvitse miettiä mitään. Pääsääntöisesti kuitenkin kokemus osoittaa että pinnat on pikemminkin liian löysällä kuin liian kireällä.

[jooseha]

Kyllä romupyörissä olevien kiekkojen pinnojen kireys vaihtelee suuresti. Jos vielä sattuu olemaan teräsvanne niin niitä ei yleensä kärsi edes kiristää paljon, ettei vanne halkea keskeltä. Omana mielipiteenä totean että kunnolla rakennetusta ja huolletusta kiekosta ei pitäisi pinnojen katkeilla. Normaalit sarjatuotantopyörän kiekothan eivät ole tällaisia ja kukapa sitä tarkastaa pinnojen kireyttä edes kerran vuodessa.

[jori]

Tärkeää on että pinnat ovat tarpeeksi kireällä, että normaalitilanteessa jännitys laskee korkeintaan 30% perusjännityksestä. ...

... Muuten se löysin yksilö löystyy entisestään, ja väsyy tavattoman nopeasti poikki kun se alkaa käydä tuon 30% rajan alapuolella kerran kierroksessa. (Tietty raja ei ole maaginen, vaan tilanne on sitä pahempi mitä enemmän sen alla ollaan. Tuosta on vain muodostunut nyrkkisääntö.)

Tuossa on jotain, mitä en ymmärrä. Jos yksi pinnoista on muita löysemmällä, niin prosenttilukuhan nousee. Kerran kierroksella tuleva rasitushan on lähes vakiona pysyvä voima, eikä riipu pinnoista, vaan ulkoisesta kuormituksesta ja. Löysemmälle pinnalle tämän vakiovoiman aiheuttama jännityksen muutos on suhteessa suurempi, kuin muiden kiereämpien pinnojen.

Mihin perustuu tämä pinnan löystyminen, kun sen vetokuormitus keskimäärin pienenee. Onko kysymys nippelin ja vanteen, ja toisaalta navan ja pinnan koukun, välisistä kontakti-ilmiöistä, kulumisesta tai valssaantumisesta, alkaako nippeli pyöriä auki, vai mistä on kyse.

Pinnapyörä on monimutkainen mekanismi, joka on monikymmenkertaisesti staattisesti epämääräinen, eli sen laskeminen tarkasti on erittäin vaikeata. Elementtimenetelmällä voi tehdä numeerisia laskelmia, mutta eivät ne kerro mitään näistä löystymisilmiöistä. Niihin puree vain kokemus.

Pöhköjä päätelmiä on tieteen nimissä tehty paljon. Tämäkin Femmihemmo http://www.astounding.org.uk/ian/wheel/ (Taulukon jälkeen + Conclusion) väittää, että alaspäin olevat pinnat kantavat navan puristuksella. Eihän pinnoissa voi olla puristusta. Mekanismi kantaa vain vetojännitystä, koska nippelin mutikka on vanteen ulkopuolella. Alaspäin olevissa pinnoissa on myös vetoa. Vetoa on sen puristuskuormituksen takia vähemmän kuin yläpinnoissa, mutta vetoa kuitenkin. Jos alimmaisen pinnan napsaisee sivuleikkurilla poikki, napa nousee ylemmäs. MOT.

Sheldon Brownin mittausten perusteella kiekon jäykkyys ei muutu pinnojen kireyden mukana, kunhan pinnat ovat koko ajan vedon alaisena. Tällä perusteella saman jäykkyyden omaavan kiekon pinnat voisivat olla paljon löysemmälläkin kuin tuo noin kolminkertainen jännitys normaaliin jännitysvaihteluun verrattuna. Ilmeisesti vanteen suoruuden kannalta olennaisempaa onkin sivuvoimat, jotka voivat nostaa pinnavoimat paljonkin korkeammaksi kuin tuo suoraan tasaisella ajaessa muodostuva 30% esijännityksestä. Invapyöräni teräsvanteinen etupyöräkin kesti hyvin tasaista ajoa, mutta raju jarrutus samalla sivulle ohjaten teki vanteesta kahdeksikon (Ecotrip08).

Jori

[tavasti]

Pyörä josta se on oli merkiltään tunturi ja joka osassa lukee Deore LX, myös tässä navassa jonka ympäriltä pinnoja menee. Osiko noin laadukkailla osilla tehtyä pyörää pilattu huonoilla pinnoilla?

Itselläni oli maastopyörä joka oli juurikin kyseisillä osilla. Pinnat olivat kelvottomat, niitä meni aivan solkenaan. Ensimmäisen 200 km aikana meni 6 pinnaa, ja senkin jälkeen jatkuvasti, ja rihtauksen tarkisti ammattilainen. Verrokkina Tunturi Rider, josta ei 10000 km aikana ole mennyt ainoatakaan. Kalliimman pyörän pinnat alkoivat kestää kun kaikki pinnat vaihdettiin.

[Teemu Kalvas]

Sanoin tuossa huonosti kun "30% rajan alapuolella" tarkoittaen sitä että pudotus on enemmän kuin 30%. Olisi ehkä pitänyt muotoilla koko rakennelma vähän toisin, että olisi saanut yksiselitteisiä lauseita.

Näitä on tosiaan, kuten Jori sanoo, lähes mahdotonta laskea mitenkään järkevästi. Pinnoja yleensä katkoo väsyminen, ja kokemus osoittaa, että kireämmäksi esijännitetyt pinnat väsyvät hitaammin. Se mistä tämä itse asiassa johtuu on hieman hämärän peitossa.

Veikkaisin, että yksi alijännitetty pinna muiden seassa lähtee vain kiertymään nippelistä auki, jonkun sivuttais- ja säteittäissuuntaisten vaihteluiden yhteysseurauksena. Muuta selitystä en keksi sille kokeellisesti havaitulle seikalle että se pinna tosiaan löystyy entisestään ajossa.

Tuo että kiekon sivuttaisjäykkyys ei enää lisäänny kun pinnat on kiristetty johonkin jäykkyyteen on yksinkertaisella kokeella osoitettavissa. Siitä huolimatta moni jonka pitäisi tietää paremmin kieltäytyy raivokkaasti uskomasta että näin on.

[TKorho]

Voiko maallikko alkaa säätämään pinnojaan ihan vain kolkuttelemalla ja äänen tasaista korkeutta hakien?
Kuinka paljon vaarana on A) kiero vanne, ja B) soikea vanne?

Sehän ei olisi vaikeata kolkutella pinnat läpi ja kiristää väärän kuuloiset. Kierouden korjaamisessa sitten on oma taiteensa.

En ole koskaan tarvinnut missään pyörässäni itse pinnojani säätää. Riittävän ison kolarin jälkeen on rengas sitten vaihdettu kokonaan. Yhden kerran isoveli on rihlannut (?) vanteeni kun itse sen väänsi sekoillessaan pyörätelineen kanssa. Eli ei tuo nyt akuutein tietotaiden tarve ole tällä hetkellä.
(Minulla nyt ei olekaan koko elämässäni varmaan paljoa 20Mm ajoa, ja nyt myöhemmällä aktiiviajalla ehkä se kymmenen, 800-2000km vuodessa parhaimmillaan, välillä paljon vähemmänkin.)