ajarmala kirjoitti:Jos vielä yksinkertaistaa? Eli jos suostuu vakuuttamaan värkkinsä, niin alle 1000 W:n säännöt pätevät kaikkiin alle 1000 W:n laitteisiin (siis myös alle 250 wattisiin...): Poljinanturi ei pakollinen, saa olla kaasukahva, tarvitsee vakuutuksen, ei tarvitse rekisteröidä eikä vaadita tyyppihyväksyntää. Tämähän menee ihan selkeästi ja hienosti - ei tarvitse polkea ja kaasukahvalla vaan kaasutellaan 1000 watilla kunhan vaan vakuutetaan värkki. Eh?
No noin sen voi nähdä myös. Vaikka luulen että harvalla sähköpyöräilyssä on kyse siitä "ettei tarvitse polkea". Se on lähinnä sellainen lause, jota ilman sähköä ajavat käyttävät. Polkemiskokemus sähkön kanssa on se juttu. Poljinanturin kanssa on mukavampi polkea kuin kaasun kanssa, jos on hyvä ohjelma. Kaasua on rasittavaa pitää koko ajan veitsentarkasti osateholla, että teho on sopiva suhteessa polkemiseen. "Joutuvat polkemaan" on minulle käsittämätön lause. Polkeminen on vapaaehtoista toimintaa, pyöräily/sähköpyöräily yleensä. Ei siinä ole kyse pakoista.
Harmittaako tavallista pyöräilijää se että joutuu polkemaan? Jotakuta voi harmittaa, mutta luulen että kyseessä on vähemmistö. Tämä asia ei mitenkään muutu kun pyörään asennetaan sähkömoottori. Polkeminen ei muutu yhtäkkiä vastenmielisemmäksi siksi, että pyörässä on moottori, vaan siinä käy päinvastoin. Polkemisesta tulee entistä kivempaa. Jos oikeasti ei halua polkea, niin ei sähköpyörässä ole järkeä. Kunnon mopo on silloin parempi. Tämä ei ollut nyt sinulle Ajarmala, vaan yleisesti. Ei tässä ole minkäänlaista kilpailuhenkeä siitä kuka "joutuu" polkemaan. Saa polkea.
Niin aina vastaan ihmisille. Tätä ei joudu polkemaan, tätä saa polkea. Negaation kautta lähestyminen ei oikein sovi liikunnalliseen toimintaan. Sähköpyörä on olohuoneen kuntopyörä, joka tarjoaa parempaa viihdykettä vaihtuvan maiseman muodossa. Vastuksen voit säätää itse, mutta kysymys että joudutko polkemaan kuntopyörää tai joudutko soutamaan soutulaitetta, on hieman erikoinen harrastajan korvissa
Välillä tämän aiheen keskustelusta saa vaikutelman, että ikään kuin ilman sähköä ajetaan vain siksi että motivaatio polkemiseen säilyy, mutta luulen että ei se ihan niin taida mennä kuitenkaan. Että ikään kuin täytyisi saattaa itsensä tilanteeseen, jossa on pakko polkea, että polkee. Joillekin se voi mennä niin, mutta monille toisille se ei mene niin.
Toki on joitakin, jotka tykkävät ajella polkematta, mutta luulen että he ovat aika pieni vähemmistö ja kyllästyvät siihen aika pian. Mopo toimii niin paljon paremmin siihen hommaan. Kyllähän siinä voi aluksi joku tuntea sellaista ikään kuin pikkupoikamaista uutuudenviehätystä, kun kykenee etenemään polkupyörällä polkematta, mutta se lopahtaa useimmilta aika pian luulen. Kaupallisten laillisten pyörien tekniikkaa ei ole suunniteltu siihen että niillä ajetaan pitkiä matkoja polkematta mäkistä maastoa, ne ylikuumenevat ja sähkönkulutus on suuri.
Enemmistölle sähköpyöräilyn idea ei ole päästä eroon polkemisesta. Ei polkemismotivaatio seuraa lainsäädäntöä, vaan ihmisen sisäistä tahtoa. Se että pyörä on liikenneväline, ajoneuvo, eikä vain liikuntaväline on sitten vielä lisäksi ihan oma aiheensa. On se aina hieman huvittanut, kun joku auton ikkunasta paheksuu että minulla on kaasuvipu. Tiukka taustaoletus, että autoilu on liikennettä ja pyöräily pelkkää liikuntaa.
Joo