Millä tuo viivästetty takarenkaan ohjaus käytännössä toteutetaan?
Kädellä tai sähkömoottorilla, joka käy kun etuohjaus menee laitaan ja painaa rajakytkintä. Ei tuolla käytännössä ole paljon merkitystä, kunhan takaohjaus ei ole samanaikaista etuohjauksen kanssa. Käytännössä takaohjausta tarvitaan vain erittäin harvoin ja aivan hiljaisessa vauhdissa, jossa jyrkät ohjausliikkeet ylipäätään ovat mahdollisia. Sellaisessa vauhdissa käsiveivikin riittää aivan hyvin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Mitä tapahtuu, jos olisi pelkkä takaohjaus vinolla vankkuriakselilla? Samalla kun takarenkaat kääntää ulkokaarteeseen, koko ajoneuvo kallistuu sisäkaarteeseen. Se ei muuta tuota ohjausvoimien tilannetta, mutta... Miksi takaohjaus oikeastaan on huono? Koska se "haukkaa" ja tällaisessa kolmipyörässä saisi pyörän kaatumaan. Jos kaatumisen voisi estää tuolla vinon vankkuriakselin tekemällä painopisteen siirrolla, olisiko tuloksena pyörä joka pysyy pystyssä mutta aina ohjausta aloittaessa käyttäytyy oudosti kun voiman suunta muuttuu? Eli ajaminen olisi kuin autolla peruuttamista?
Ehkä tekisin ensin deltan jossa kääntyy vain etupyörä, sillä voi sitten testata riittääkö kääntövara. Nuijapääkinnereiden pyörätkin kääntyy aika vähän ja niilläkin pärjää.
Näin on mahollista pysyä otsikossa, eli yksinkertaisessa pyörässä
Jos ei kääntyvä etupyörä riitä, voi taka-akselin sitten muuttaa kääntyväksi.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ehkä tekisin ensin deltan jossa kääntyy vain etupyörä, sillä voi sitten testata riittääkö kääntövara. Nuijapääkinnereiden pyörätkin kääntyy aika vähän ja niilläkin pärjää.
Näin on mahollista pysyä otsikossa, eli yksinkertaisessa pyörässä
Jos ei kääntyvä etupyörä riitä, voi taka-akselin sitten muuttaa kääntyväksi.
Juuri noin se alkuperäinen viestini ehdotti. Jos etupyörä tulee kuskin polvien väliin, kuten ensimmäisessä kuvassa ja taakse kaksi pyörää, voi akselivälistä tehdä tadpole (kinnereihin) nähden paljon lyhyemmän, eikä siksi ketteryyteen tarvita suuria kääntökulmia.
Toisaalta takaripustuksesta voi tehdä kääntyvän erittäin yksinkertaisesti riiputtamalla rungon sivuja taka-akselilta hieman takaviistoilla tangoilla (naruilla) ja tukemalla sivuliike banhard-tangolla. Akselille jää ohjauksen suhteen liikevara. joka takaviistojen ripustiminen takia myös kallistaa runkoa ohjauksen mukaan. Itse ohjausmekanismi siis vain pidentää ja lyhentää sivuille kiinnitettyjä pitkittäistukivarsia (naruja) ohjauksen suunnan mukaan.
Öh, tuo ei välttämättä kuulosta selitettynä yksinkertaiselta, mutta oikeasti on, kun sen rakentaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Ehkä tekisin ensin deltan jossa kääntyy vain etupyörä, sillä voi sitten testata riittääkö kääntövara. Nuijapääkinnereiden pyörätkin kääntyy aika vähän ja niilläkin pärjää.
Näin on mahollista pysyä otsikossa, eli yksinkertaisessa pyörässä
Pitää kohta mittailla, kuinka paljon rengas mahtuisi kääntymään jalkojen välissä ja laskea, millaiseen kääntösäteeseen sillä pääsee.
Ei pidä monimutkaistaa. Se pienentää todennäköisyyttä, että suunnitelma toteutuu Sitä takavetoa/sähköapua on kyllä pakko miettiä, jotta mäet nousevat huonollakin kelillä.
Sähköpyörän keskimoottori keskelle taka-akselia? Jonkinlainen tasauspyörästö pitäisi olla.
Haluaisiko Polkumies, että mittaan Milanin etupyörien koteloiden mitat? Meinaan, että Milanissa taitaa olla kinnereistä suurin kääntösäde, eikä se ole missään normaaliliikenteessä tuottanut koskaan mitään vaikeuksia selvittää kurveja, kaarteita ja risteyksiä. Eli kun konstruoisi siitä hieman laajemman etupyörän kotelon deltaan, niin selviäisi liikenteessa jo oikein hyvin.
Ainoastaan kerran jollakin Ecotripillä Tallinnassa ajettiin paluumatkalla jostain hyvin mutkaisesta ja kapeasta klv:n alikulusta, jossa joutui hieman vekslaamaan. Toinen kerta oli Helsingin Lowridessä, kun jossain keskuspuistossa käännyttiiin yhtäkkiä Kehä 1:n ylittävälle sillalle jotain 160 astetta... Siinä ne...
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Haluaisiko Polkumies, että mittaan Milanin etupyörien koteloiden mitat?
Mittaa ihmeessä. Se auttaisi paljon. Teoriassa vähän kapeammallakin pyöräkotelolla pärjää deltassa, koska nuijapäässä sisemmän renkaan pitää kääntyä enemmän kuin ulomman tiettyä kääntösädettä varten. Milanissa on varmaan suht kapeat kumit?
Mittaa ihmeessä. Se auttaisi paljon. Teoriassa vähän kapeammallakin pyöräkotelolla pärjää deltassa, koska nuijapäässä sisemmän renkaan pitää kääntyä enemmän kuin ulomman tiettyä kääntösädettä varten. Milanissa on varmaan suht kapeat kumit?
Kääntyvien etupyörien kotelossa on pyörille sivusuunnassa tilaa 112 mm sillä kohdalla, josta ne ensimmäiseksi ottavat kotelon sisäpintaan kiinni (tämä pinta on itse asiassa kinnerin ulkokylki, johon sisäkaarteen puolen renkaan ulkoreuna ottaa kiinni. Tämä siis ahtauden takia mitattu siten, että renkaan leveys 30 mm on laskettu yhteen käännetyn renkaan jättämän vapaan tilan leveyden, 82 mm, kanssa.
Olen käyttänyt edessä renkaina Continental Contact Speed 28-406, jotka nyt mittauksen mukaan ovat 30 mm leveitä. Joskus on tullut mieleen, jos vaikka kokeilisi 30-406 kokoakin.
Ja jos haluat käyttää mukavampia leveämpiä renkaita, pitää koteloa leventää vastaavasti...
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Pistä myös harkiten tarviiko takarenkaita saada lainkaan katteen sisään. Sen vaikutus nopeuteen ei ole niin valtava kuin äkkiä kuvittelisi. Le Mans-kinneri on Questia ja Wavia nopeampi, vaikka siinä on isot 622-renkaat edessä kattamatta.
Deltassa takarenkaiden kääntäminen ei edes muuta niiden roiskeiden suuntaa, mutta sivutuuli. Yksinkertaistaisi kattamista tuo renkaiden ulos jättäminen.
Kääntyvien etupyörien kotelossa on pyörille sivusuunnassa tilaa 112 mm sillä kohdalla
112mm on jo suht leveä polvien väliin, ja laittaisin mieluusti paksummat kumit. Toisaalta akseliväliä pystyisi lyhentämään perinteiseen kinneriin verrattuna.
Akselivälin saisi itse asiassa todella lyhyeksi, vaikka 80 senttiin. Tuleeko pyörästä sitten kiikkerä ohjattava?
Toisaalta takaripustuksesta voi tehdä kääntyvän erittäin yksinkertaisesti riiputtamalla rungon sivuja taka-akselilta hieman takaviistoilla tangoilla (naruilla)
Ymmärsinkö oikein? Punaisella narut/ripustustangot, vihreällä sivutuki ja sinisellä ohjausmekanismi.
Jus noin. SInisten pituudet puolittain säätyviksi niin, että toisen pidentyessä toinen lyhenee.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
