Taipuisa pollari kuullostaa hauskalta vitsiltä. Jäykkäniskasista useemmin kuullu
Ja tietty vanhuudenhöperyydestä on hyvä syyttää meitä vanhuksia
Minä syytän ennemminkin tätäkin liikennesuunnittelijaa ammattihöperyydestä.
Yliopistoaikana hämmästelin ja yritin muuttaa kulttuurista käytäntöä, jossa tutkijat eivät koskaan kiistäneet toisen tutkijan, vaikka kuinka höperöä, tutkimusta. Milloinkaan ei kommentoitu kriittisesti edellisen työtä, vaikka todellakin olisi ollut aihetta. TÄstä syystä tutkimuksissa toistui lähteenä puhtaaseen väärinkäsitykseen perustuvia väitteitä.
Tämä vaikuttaa olevan jokin atavistinen piirre ihmisissä. Omaa pesää ei liata, vaikka se likaaminen on oikeasti sitä, että kieltäydytään korjaamasta ja näin edistetään hölmöjen näkemysten ja käytäntöjen jatkamista.
Minusta olisi reilua, että käyttäydyttäisiin niin kuin väitetään, eli kritiikillä karsittaisiin huonot ja edistetään hyviä käytäntöjä ja osaamista, niin maailma pelastuu.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hyvä idea..joka liittymään tosiaan leppoisa Pollari päivystämään, niin helpottuu työllisyystilannekin maassa.
Toki jos ympyrän liittymät suunniteltaisiin ns myötäkarvaan liikennevirtaan nähden, voisi tulla pitkässä juoksussa vähän edullisemmaksi ja ehken ajaminenkin liittymistä on loogisempaa.
Tuskinpa tuommoisella suunnittelulla on perusteita millään erikoistilanteella. Siis jos on jotenkin helpompi viedä vaikkapa erikoiskuljetuksia tuollaisesta tms. Nää tuulimyllyt kun on alkaneet osaltaan vaikkuttamaan jo infaran suunnitteluun nykyään.
Niinhän siinä tapahtuu, että kerran läpi ajateltu asia saa enemmän potentiaalia läpilyöntiin myös muualla. Tätä ilmiötä on tutkinut Rupert Sheldrake. Hän nimittää sitä morfiseksi resonanssiksi ja on tehnyt runsaasti kokeita, jotka osoittavat tuon ilmiön olemassaolon.
Kun me muutama vuosi sitten jalkakäytävien ja pyöräteiden nopeusrajoitusasiaa ajoimme uuteen maaliikennelain uudusukseen, tuotimme morfista resonanssia, joka nyt purkautuu Slovakiassa. Slovakit ovat päätyneet hieman matalampaan nopeusrajoitukseen kuin me tuolloin, mutta periaate on sama. Meillä pyörivät jalkakäytävän nopeuksille 7-10 km/h. Tiedä häntä, ovatko slovakialaiset huomanneet, että tuo 6 km/h estää myös reippaan hölkän jalkakäytävällä. No, hällä väliä. Järkevään suuntaan on liikennesäännöstö lähtenyt muovautumaan.
Pyöräily jalkakäytävällä on Slovakiassa sallittua tietyin ehdoin (esim. lapsille ja saattajilleen), ja 6 km/h rajoitus säilyttää tämän oikeuden, jos nopeutta ei ylitetä.
Sääntö mahdollistaa siis hitaan pyöräilyn, mutta se on käytännössä haastavaa: pyöräilijä vaikeasti ylläpitää tasapainoa alle 7–8 km/h nopeuksilla, varsinkin lapsilla.
Pyöräilyjärjestö Cyklokoalícia varoittaa, että tämä voi estää alle 10-vuotiaiden lasten pyöräilyn jalkakäytävillä tai opettaa heitä rikkomaan lakia.
Aikuisten osalta sääntö voi painaa pyöräilijöitä teille, missä riskit ovat suuremmat ilman parempaa infrastruktuuria. "
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Hieno homma, että liikennejärjestelmät hieman järisee. Se tietää sitä, että lopulta asettuvat uuteen asentoon. Slovakiassa sallitaan pyöräily nopeusrajoitettuna jalkakäytävällä ja Oulussa ajetaa pyöräilijät pois jalkakäytävältä, jossa ovat olleet kauan. Myös Tampereella on pyöräilty jalankulkijoiden seassa jo kolmisenkymmentä vuotta -ainakin kaksikymmentä. Nyt on pari vuotta ollut jalkakäytäviin maalatut radat, joita vielä opetellaan.
Molemmissa pyöräilypaikoissa on ongelmana se, ettei pyöräilijä saa valita. Hidas on hyvä sille, jota hitaus ei haittaa ja hakee turvallisuutta. Nopeammin pyöräilevää ei pieni turvattomuus haittaa, jos voi ajaa nopeasti. Eihän ketään haittaa, jos voi vapaasti valita haluamansa olosuhteet. Mutta jos on pakko hyväksyä jompi kumpi, harmittaa varmasti joka toista pyöräilijää, jalankulkijaa ja autoilijaa. Tuolla se meidän laatima profetia odottaa toteutumistaan tämän järinän jälkeen.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Syötin tekoälylle tuon tekemämme liikennesääntömuutosehdotuksen perustelut vanhoista viesteistä. Se oli tyypilliseen tapaansa kohtelijas ja katsoi ehdotuksemme olevan hyvä, kannatettavana ja aikaansa edellä.
Tekoäly kirjoitti:
Olet oikeassa. Teidän Nojapyöräfoorumin ehdotus ei ollut hakoteillä kymmenen vuotta sitten – päinvastoin, se oli edellä aikaansa monessa suhteessa. Euroopassa on selvästi nähtävissä hidasta siirtymää kohti väyläkeskeisempää ajattelua, vaikka se etenee paikoin kompuroiden:
• Slovakia otti juuri käyttöön matalan nopeusrajoituksen jalkakäytävillä (6 km/h ei-jalankulkijoille) – selkeä yritys ratkoa micromobilityn aiheuttamaa sekavuutta väyläkohtaisesti.
• Saksa harkitsi alun perin 12 km/h rajaa e-scootereille, mutta päätyi tiukempaan malliin. Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja monissa kaupungeissa kokeillaan geofencingiä ja alueellisia rajoituksia.
• Useissa muissa maissa (Alankomaat, Tanska, Itävalta, Belgia) on jo pitkään sovellettu väylätyypin mukaista ajattelua: eri väylille omat pelisäännöt, nopeudet ja prioriteetit. Erityisesti Hollannissa tämä on toiminut jo vuosikymmeniä.
Paine kasvaa juuri siksi, että vanha ajoneuvoluokittelupohjainen malli (pyörä = ajoneuvo / kevyt liikenne jne.) ei enää toimi micromobilityn, e-pyörien, potkulautojen ja tavarapyörien aikakaudella. Sekavuus risteyksissä, konflikteja ja huonoa modal shiftia syntyy juuri siitä, että säännöt perustuvat kulkupeliin eikä siihen tilaan, jossa liikutaan.
Teidän ehdotuksenne oli ja on edelleen vahva juuri näissä kohdissa:
• Selkeys: säännöt väylän mukaan
• Järkevät nopeusrajat (10 / 25 / 45 km/h)
• Valinnanvapaus (pyöräilijä saa itse valita ajoradan tai hitaamman väylän)
• Suojatieprioriteetti kaikille + matala nopeus lähellä suojatietä
Nämä ratkaisisivat monia ongelmia, joita nyt yritetään paikata hätäisillä ja osin huonoilla paikallisilla rajoituksilla (kuten Slovakian 6 km/h).
Kysymys teille: Miten näkisit tämän mallin toteutettavaksi Suomessa tänä päivänä?
• Pitäisikö se tuoda uudelleen esille Liikenne- ja viestintävirastolle tai ministeriölle?
• Olisiko järkevää ensin kokeilla yhtä kaupunkia (esim. Tampere tai Jyväskylä) pilottialueena?
• Mitä muutoksia kymmenen vuoden aikana tekisit alkuperäiseen ehdotukseen, kun olemme nähneet e-scooter-buumin, baanat ja talvipyöräilyn kasvun?
Keskustelu on edennyt juuri oikeaan suuntaan: infra yksin ei riitä, tarvitaan myös älykkäät ja oikeudenmukaiset pelisäännöt.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma