optimistx kirjoitti:Mutta ei kannata tästä kiihtyä. Nojapyörät erosivat pystypyöristä aikoinaan (1930-luvulla?), kun olivat liian HYVIÄ niiden joukkoon.
Paljon ennen nojapyöriä polkupyöräkisoihin kiellettiin osallistuminen mootoripolkupyörillä 
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Itse mietin sähköapujuttuja lähinnä mukavuus mielessä, sähköavulla varustettua Pioneeria mukampaa kaksipyöräistä on vaikea keksiä (paitsi täysjousitettu sähköavusteinen Pioneeri) 
Mutta jos haluaa kilpailla sähköavusteisella niin minun mielestä paras ratkaisu on silloin luokkajako, sähkövehkeet omassa sarjassaan ja lihaspelit omassaan.
Jos miettii tasoitusvaihtoehtoa niin siinä jo reitit eroaa tyypiltään, että tehtävä on mahdoton. Esim. Nokialla pääsisisin Optimalla varmasti pidemmälle kuin sähköistetyllä Pioneerilla (katulaillisella) mutta jos reitti olisi vaikka tour de Mäntyharju ja ajoaika 12 h niin osat kääntyisi.
Kuljettajan paino spekulaatioon tekisi mieli väittää, että jos miehen raamit on parin metrin luokkaa ja painoa 100 kg niin kyllä hänen lihastonsa on tottunut liikuttamaan sitä massaa samassa suhteessa kuin tälläinen pikkujätkä, tai sitten en ymmärrä miten Mieto aikanaan pärjäsi, ei varmaan joku kuiva kainuulainen yhtään vähemmällä reenaamisella olisi pärjännyt?
Harvassa lajissa pärjää ilman suoritusvälineiden optimointia eli suotakoon meille krammanviilaajille se ilo (tosin itsellä pyörään tuppaa kaikkea hilavitkutinta kiinnittymään)
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
terppa kirjoitti:Itse mietin sähköapujuttuja lähinnä mukavuus mielessä, sähköavulla varustettua Pioneeria mukampaa kaksipyöräistä on vaikea keksiä (paitsi täysjousitettu sähköavusteinen Pioneeri)
Honda Goldwing tai joku muu matkapyörä 
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:terppa kirjoitti:Itse mietin sähköapujuttuja lähinnä mukavuus mielessä, sähköavulla varustettua Pioneeria mukampaa kaksipyöräistä on vaikea keksiä (paitsi täysjousitettu sähköavusteinen Pioneeri)
Honda Goldwing tai joku muu matkapyörä
Jukka
Äh! ei siinä ole samaa fiilistä 
ja todennäköisesti mun henkilöpiili kulkisi lähes puolella polttoainemäärällä. Ups, siinähän olikin jo neljä pyörää 
Tänään kävin Pioneerilla töissä ja on se vaan kumma juttu, että ne mäet ahistaa vaan töihin mennessä vaikka on ihan aikataulussa... kotio mennessä on letkeämpää. Optimalla ahistaa vähemmän eli se oli ihan passeli ostos työmatkapeliksi. Toistaiseksi kun on olevinaan nuori ja hyväkuntoinen niin reisimoottori taitaa olla mun valinta.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Tässä olisi nojanallelle aihio polttomoottorikäyttöiseen työntävään matkaperäkärryyn.
http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-34D ... _24285.htm
Eikä maksa kuin 129 €
Välityssuhteeksi pitäisi rakentaa n. 1:20 välitys, joka kaksi portaisena tarvitsisi kaksi noin 4,5 välitystä peräkkäin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Tässä olisi nojanallelle aihio polttomoottorikäyttöiseen työntävään matkaperäkärryyn.
http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-34D ... _24285.htm
Eikä maksa kuin 129 €
Liki samaan hintaan saisi nelitahtisia, hiljaisempia ja pitkäikäisempiä moottoreita: http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=1061
Halvimmillaan siimaleikkureita on ollut hintaluokassa 70euroa.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Onhan se noinkin, mutta koko ja paino tahtoo noilla nelitahtisilla olla suurempi. Tässäkin tapauksessa 3-4-kertainen paino.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
joe67 kirjoitti:Tulipa tuollanen linkki vastaan. http://www.boostbike.fi/index_tiedostot/Page336.htm
nyt on vissiin oikeesti saatu jotain uutta aikaan
sähköpyörän kehityksessä, jopa akkujen osalta
ja vielä täällä kotimaassa:
wwhv kirjoitti:nyt on vissiin oikeesti saatu jotain uutta aikaan
sähköpyörän kehityksessä, jopa akkujen osalta
ja vielä täällä kotimaassa:
Onko tämä kyseisen lehden mainostusta? Maksamatta ei selviä mitään 
Edes lyhyt kuvaus linkkkien sisällöstä olisi kohteliasta foorumilaisia kohtaan.
Boostbike Pälkäneeltä
Teksti jatkuu lainauksessa.
Tekniikka&Talous kirjoitti:Kun virtaa kuristetaan, tasavirtamoottorikäytön hyötysuhde tippuu. Sähkömoottorin hyötysuhde maksimikierroksilla on 80–88 prosenttia. Kun kierrosluku on puolet optimista, hyötysuhde puolittuu.
”Meidän pyörässä moottorista saadaan täysi teho ulos pienelläkin pyörintänopeudella. Hyötysuhde on sama pyörimisnopeudesta riippumatta. Harva pyöräilee jatkuvasti maksimikierroksilla, joten ratkaisu antaa 20 prosenttia pidemmän toimintasäteen.”
LUE MYÖS
Sähköpyörästä Suomen seuraava menestystuote?
Rinnan kytketyillä akkukennoilla akkupaketista saadaan edullisempi. Sarjaan kytketyt kennot vaativat hallintajärjestelmän, joka huolehtii siitä, että kennojen jännitteet pysyvät keskenään samalla tasolla. Yhden kennon hajoaminen pudottaa koko akkupaketin jännitettä.Boostbiken akusto ei tarvitse hallintajärjestelmää. Kontrolleri hoitaa latauksen hallinnan ja latausjännite voi vaihdella. Alhainen jännite mahdollistaa lataamisen suoraan vaikka aurinkopaneelilla, joka tuottaa vaihtelevaa 4,2–18 voltin jännitettä.
Proto. Uutta tekniikkaa on testattu nykyisen tuotantomallin runkoon kalustettuna. Testeissä tunnin lataus auringossa toi ajomatkaa 15 kilometriä. ANTTI MANNERMAA
Nykypyörissä käytetyn 36 voltin akuston lataamiseen tarvitaan 36 voltin tasavirta. Jos latausta halutaan tehdä alhaisemmalla jännitteellä, tarvitaan invertteri tai jännitteen muunnin nostamaan jännitettä. Tämä nostaa hintaa ja syö latauksen hyötysuhdetta.”Viime kesänä tehdyissä testeissämme tunnin auringossa lataaminen toi ajomatkaa 15 kilometriä”, Jokinen kertoo.
- Boostbiken latausasema.jpeg (131.42 KiB) Katsottu 7360 kertaa
Päivitys etänä
Sähköpyörää hallitaan nykytyyliin pilvipohjaisen palvelun avulla, jolloin tieto pyörän toiminnasta ja sijainnista välittyy käyttäjän älypuhelinsovellukseen. Avustus voidaan lamauttaa varkaustapauksissa.”Keräämme pyörän virrankulutusta eri ajo-olosuhteissa ja käytämme sitä kontrollerin ohjelmiston kehittämiseen. Pyörän ohjelmisto voidaan päivittää etäyhteyden kautta, sitä ei tarvitse viedä huoltoon päivitettäväksi”, Jokinen kertoo.
Pyörän rungossa vaihtuu myös materiaali ja valmistusmenetelmä. Hitsatun alumiinin sijaan uusi runko tehdään ruiskupuristamalla muovista. Idean materiaaliin Jokinen sai vihanneslaatikoista. Hän pyörittää sähköpyörien myymäläketju Electrobiken lisäksi salaatin viljelyyn keskittyvää tilaa Pälkäneellä.
”Syynä materiaalin muutokseen ovat paino ja hiilijalanjälki. Samanpainoinen runko saadaan muovista tehtynä jäykemmäksi. Tällä päästään eroon viimeistelyä vaativista hitseistä.”
Valmistus on nopeampaa ja toimitusaika on lyhyempi, kun tuotanto siirtyy Aasiasta Saksaan.
”Runkoja valmistuu 1 000 kappaletta päivässä eikä siinä ole käsityövaiheita.”
Uusi runko on Jokisen mukaan nykyistä futuristisempi ja urheilullisempi ”että sillä kehtaa ajaa.”
Helppo lataus
Pyörää voi ladata myös langattomasti. Lisävarusteena hankittavan latausaseman voi asentaa kiinteäksi pyörätelineeksi, johon pyörä lukitaan.Latausasema on edullinen valmistaa, koska kaikki lataukseen tarvittava äly on pyörässä. Pyörä ohjaa aseman lukitusta ja latausta.
Myös akku uudistuu.
”Akku toimitetaan uudemmalla teknologialla ja sitä voi ladata 20 pakkasasteessakin. Nykyakut on tuotava sisälle latausta varten.”
Premium. Marraskuussa esiteltävä Boostbiken ensimmäinen versio varusteltu muun muassa hihnavedolla. Edullisemmat mallit esitellään myöhemmin. BOOSTBIKE
Langaton lataus pakkasessa mahdollistaa pyörien käytön myös ympärivuotisina kaupunkipyörinä.”Väitän, että pyöriä tullaan myymään paljon. Ensimmäiset prototyyppirungot tulevat meille toukokuussa. Tavoitteena on tehdä tästä sähköpyörien Tesla.”
Ensimmäiset pyörät tullaan toimittamaan etunapaan sijoitetulla moottorilla. Koska akuston tuottama maksimijännite on nykyisiä mallia alhaisempi 24 volttia, vaatii pyörä uudet sähkömoottorit. Ne ovat tätä kirjoitettaessa jo matkalla. Niin sähkömoottoreiden kuin runkojenkin toimitukset ovat myöhästyneet koronapandemian takia.
Ensimmäinen malli on 3 500–4 000 euron hintaluokan pyörä ja se on varustettu muun muassa hihnavedolla. Kuluttajilla pyörän pitäisi olla tammikuussa 2021. Varusteiltaan riisutumpi ”kansanversio” esitellään myöhemmin.
Autoista liikkeelle
L7 Driven akkutekniikan ja akkujen hallinnan tuotekehitys sai alkunsa yli 10 vuotta sitten, jolloin Mika Koskimies ja Daniel Salonen muunsivat polttomoottoriautoja sähkökäyttöisiksi. Alkuun sähköistyksiä tehtiin avoimen Sähköautot – Nyt! -yhteisön kanssa, myöhemmin tätä varten perustetussa Amotec Oy:ssä.Yksi työn hidasteista oli vapailta markkinoilta saatavat akkujen hallintajärjestelmät, jotka toimivat epäluotettavasti. Akkujen hallintajärjestelmä huolehtii siitä, että litiumioniakkujen kennojen jännitteet pysyvät tasapainossa.
Kontaktori 2. Moottorinohjain 3. Moottori 4. Akkujen hallintajärjestelmä 5. Latauksen hallintajärjestelmä 6. Verkkovirtamuuntaja tai lataus 36 v tasavirralla 7. Käyttöliittymä 8. Sarjaan kytketyt akut EDVIN INGMAN
Käyttöliittymä 2. Akku 3. Moottorinohjain 4. Moottori 5. Verkkovirtamuuntaja tai lataus suoraan 9–48 voltin tasavirralla EDVIN INGMAN
”Kanssani muunnoksia tehnyt Daniel kysyikin, että voisiko akuston tehdä yhdellä kennolla, jottei sitä tarvitsisi balansoida”, Koskimies sanoo.Näin syntyi idea rinnakkain kytketystä akustosta. Kehitystyön ympärille kuusi henkilöä perusti L7 Driven vuonna 2011. Salonen ja Koskimies ovat yrityksen perustajajäseniä.
Yritys kehitti moottorinohjaustekniikan, jossa sähkömoottorille tarjottavaa jännitettä ja virtaa nostetaan sen kuristamisen sijaan.
”Ratkaisulla pystytään ohjaamaan mitä tahansa moottoria, niin vaihtovirta-kuin tasavirtamoottoreita. Tällä hetkellä kontrollerilla ohjataan sähköpyörissä ja skoottereissa käytettäviä hiiliharjattomia tasavirtamoottoreita”, Koskimies sanoo.
LUE MYÖS
Tunturi luottaa tamperelaisratkaisuunTunturin uusi sähköpyörä saa voimanlähteen Tampereelta
Yksi moottori, monta käyttökohdetta – näin suomalaisen sähköpyörän vaihteisto toimii
Uudella tavalla toteutettu moottorinohjaus ei edellytä muutoksia sähkömoottoreihin. Se, että moottorinohjaimella voidaan ladata akustoa, tuli kuin sivutuotteena.”Latausta jalostettiin lisäämällä kontrolleriin ohjelma, joka ottaa parhaan tehon irti aurinkopaneeleista, eli kaikki laiteet ovat sellaisenaan valmiita kytkettäväksi latausportista suoraan aurinkopaneeliin.”
Teoriassa akkupakettia voisi ladata 3,6–48 voltin jännitteellä. Käytännössä alarajaksi on asetettu 9 volttia. Lataus alhaisella jännitteellä ja virralla kestäisi tolkuttoman kauan.
L7 Driven ratkaisu tekee akkupaketista edullisemman, koska sen äly on siirretty kontrolleriin. Akkupaketin vaihto uuteen tai suurikapasiteettisempaan tulee edullisemmaksi kuin perinteisissä ratkaisuissa. Kehittyvillä markkinoilla myös vaihdettavat akkupaketit voivat olla houkutteleva mahdollisuus.
Asennusvalmis. Polkupyörän akkupaketti, jonka yhteyteen on asennettu moottorinohjain. Paketista tarvitaan johdotus moottorille ja poljinantureille.
”Kontrollerit valmistetaan kotimaassa. Kotimainen valmistus on ollut mukavasti kilpailukykyistä, ja Kiinasta tilatessa on usein tullut sutta.”Ratkaisulle on tähän mennessä haettu viittä patenttia, joista kaksi on hyväksytty Suomessa ja kaikki viisi ovat edelleen kansainvälisessä haussa. Lisää hakemuksia on tulossa lähiaikoina.
Ensimmäinen käyttökohde ratkaisulle oli kahden kilowatin sähkömoottorikäyttö, joka sopii skootteriin ja riksaan. Tätä varten L7 Drive perusti kaksi vuotta sitten yhteisyrityksen Intiaan. Se omistaa IPEC Drive Systemsistä puolet, aasialaiset elektroniikkayritykset toisen puolen.
”Intia on julma markkina, siellä ei ajatella muuta kuin hintaa”, Koskimies kertoo.
Sähköistyksen osalta maassa ollaan alkutaipaleella.
Lisää sähköpyöristä
T&T testasi 3 erilaista työmatkailuun soveltuvaa sähköpyörää
”Omaa tietotaitoa sähköistykseen ei juuri ole. Jos Kiinasta tarjotaan heille akustoa kolmen vuoden takuulla, he olettavat että takuu pitää ja muillakin on yhtä halpaa.”Hintapaine on kova. Tasauspyörästöllä ja sähkömoottorilla varustettu riksan taka-akseli maksaa verkkokauppa Alibabassa vain 100 euroa. Tätä voidaan kuitenkin ohjata tarvittaessa L7 Driven kontrollerilla. Myös akusto on varsin vapaasti valittavissa.
L7 Drivella on ollut Intiassa pilottiohjelmia ajoneuvovalmistajien kanssa, mutta tuotetta ei ole vielä kyetty valmistamaan riittävän edullisesti.
”Intian markkinoille vietävän kontrollerin valmistus on tehtävä Suomen ulkopuolella”, Koskimies sanoo.
Ensimmäiseen kaupalliseen tuotteeseen L7 Driven kontrolleri ehtinee kuitenkin suomalaisen Boostbiken mukana.
Artikkeli on julkaistu 20.5. ilmestyneessä Metallitekniikan numerossa 5/2020.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Tässä olisi nojanallelle aihio polttomoottorikäyttöiseen työntävään matkaperäkärryyn.
http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-34D ... _24285.htm
Eikä maksa kuin 129 €
Välityssuhteeksi pitäisi rakentaa n. 1:20 välitys, joka kaksi portaisena tarvitsisi kaksi noin 4,5 välitystä peräkkäin.
Tuonne ei vain nyt pääse tätä foorumia käyttävät katsoon .
jooseha kirjoitti:wwhv kirjoitti:nyt on vissiin oikeesti saatu jotain uutta aikaan
sähköpyörän kehityksessä, jopa akkujen osalta
ja vielä täällä kotimaassa:Onko tämä kyseisen lehden mainostusta? Maksamatta ei selviä mitään
hassua: amppareiden (ampparit.com) kautta ei ollut
mitään ongelmaa, eli pääsi lukemaan ok. pyydän anteeksi.
Miten paljon sähköpyörällä pitenee se matka minkä jaksaa polkea? Voiko ( suurin) sähköavustus olla aina päällä?
ki kirjoitti:Miten paljon sähköpyörällä pitenee se matka minkä jaksaa polkea? Voiko ( suurin) sähköavustus olla aina päällä?
Tähän ei voi vastata yleispätevästi, mutta omalta kohdalta: Matkat ei pitene, mutta vauhti kasvaa. Olen tehnyt nojakilla yli 100 km lenkkejä, mutta sähköpyörän akku ei riitä kuin 60-70 km, avustus noin puolillaan. Täydellä avustuksella pudonnee tuosta puoleen, en ole kokeillut. Muistuttaa enempi mopoilua sellainen, vaikka vehkeet on kyllä tehty kestämään sen. Sähköllä keskinopeudet kasvaneet jopa 5 km/h, eikä tuu hiki
Pitemmälle retkelle sähköpyörä on hieman hankala, kun akuissa ei vielä ole pikalataus mahdollista. Muutama viesti taaksepäin näkyy kehitystä sillä rintamalla, lataus suoraan aurinkopaneeleilla.
Jarcco kirjoitti:Sähköllä keskinopeudet kasvaneet jopa 5 km/h, eikä tuu hiki
Joo, nopeus kasvaa, mutta ainakin mulla tulee hiki jopa enemmän kuin ilman sähköjä. Ilman sähköjä kun voi ajella leppoisesti maisemia katsellen, mutta sähköjen kanssa pitää koittaa (jostain kumman syystä) polkea koko ajan yli rajoittimen, eli yli 25km/h. 
