Nojapyöräfoorumi

optimistx kirjoitti:

Löytyisikö Hämeenlinnasta mäki, jossa voisi rullaamalla mittailla vierintävastusta ja ilmanvastusta? Liikenne sillä tavoin, ettei synny vaaratilanteita. Korkeudeksi riittää 10-20 metriäkin,

Hmm, rullauskokeisiin ei tarvitse mäkeä, vaan ennemminkin tasaisen vaakasuoran pätkän tietä, eikö vaan? Mäissä on aina se ongelma, että on hyvin vaikea mitata sen mäen todellinen kaltevuus.

Eiks pikkainen mäki = identtinen alkuvauhti ole aika hyvä.

Porukallahan toi olis hyvä tehdä = olis jengiä vaihtaaman niitä kumeja. Napojen jne. pitäis olla vissiin aika identtisiä.

ajarmala kirjoitti:

...
Hmm, rullauskokeisiin ei tarvitse mäkeä, vaan ennemminkin tasaisen vaakasuoran pätkän tietä, eikö vaan? Mäissä on aina se ongelma, että on hyvin vaikea mitata sen mäen todellinen kaltevuus.

Joo, onhan se noinkin. Mäessä on vaan kivampi , vaikka pareittain lähtemallä (jos ei ole muuta liikennettä). Näin voisi laadullisesti vertailla kahta, vaikka ei hyviä numeroita saisikaan.
Jospa vaikka ensi kesäksi saisi noita mittareita toimimaan, niin voisi mitata mäkiäkin kohtuullisella tarkkuudella. Ilmanpainemittarini ei kerta-ajolla vielä anna kovin tarkkaa luotettavaa profiilia, mutta jos ajelisi useasti ja keskiarvoistaisi sitten. Tai käyttäisi useita mittareita yhtä aikaa.
Tasainen kokeilupaikka olisi kyllä hyvä. Siinäkin on vaakasuoruuden mittaamisessa omat pulmansa. Täällä kotipuolessa on Otsolahden rannassa asfaltoituja alueita niin, että on helppo mittailla etäisyyksiä vedenpintaan. Mutta pienet tuulet siellä haittaavat melkein aina.

Pastori kirjoitti:

Napojen jne. pitäis olla vissiin aika identtisiä.

Eipä mahda tarvia olla. Youtube-videon näin jossa joku firma elvisteli miten hyvät heidän keraamiset laakerit oli pyörimään. Pyöräyttivät luudanvarrella rinnakkain olevia eri valmistajien kiekkoja pyörimään samalla alkuvauhdilla. Jotain 5 minsaa pyörivät.

Noh, siitä innostuin itsekin kokeileen ja menin talliin ja pyöräytin mun Roval suorapuolatun eturattaan pyörimään tosta ranneliikkeellä "pinnaustelineessä". Kyllästyin odotteleen 8 minuutin jälkeen että milloin pysähtyy. Samoin lowracerin etupyörä jossa SKF E2-laakerit pyöri about yhtä kauan.

Eli jos kuppi-kuula-kartio laakerit on voideltu kunnolla (grafiitti vaseliini) ja säädetty oikein, tai sitten kiintolaakerit on kunnossa, ei napojen välisiä eroja pysty ainakaan tiellä testatessa edes mittaamaan.

mhelander kirjoitti:

Eli jos kuppi-kuula-kartio laakerit on voideltu kunnolla (grafiitti vaseliini) ja säädetty oikein, tai sitten kiintolaakerit on kunnossa, ei napojen välisiä eroja pysty ainakaan tiellä testatessa edes mittaamaan.

Olen samaa mieltä, Laakeroinneilla ei ole merkittävää eroa, jos ovat kunnossa. Protestoin kuitenkin tuota vapaanapyöritystestiä vastaan. Jotta laakerien kitkoista saisi jotain tolkkua, pitäisi laakerilla olla kuorma päällä. Tämä vaatisi kaksipyöräisillä noin 50 kg lisäpainoa symmetrisesti kiekkoon kiinnitettynä. Sen kun panisi pyörimään kunnon vauhtia saisi odotella koko illan sen pysähtymistä.

Laakerien vastukset pyörivät 0,001 - 0,003 välillä laskettuna kuulakehän halkaisijalle. Kun laakerin vastus laakerin halkaisijalle muunnetaan kiekon vierintäkehälle pienenee tuo arvo vielä 20 - 40 osaan, eli keskimäärin 0,002/30=0,000066.
Kun renkaan aiheuttama vierintävastus kehän säteellä on 0,004, on laakerin osuus tästä 1,6%. Suurimmillakin laakereilla se on alle 2% vierintävastuksesta ja siis normaalinopeuksilla noin 1% kokonaisvastuksesta.
http://www.roymech.co.uk/Useful_Tables/ ... ction.html

Mahdollisen mäkikisailumäen mittaamisesta numeroita.

Ilmanpainemittarin tarkkuuden kokeilu portaissa. Ensin oleilua kerrostasanteella 8, hissillä alas tasolle 1, portaat ylös rappusia pitkin ullakkotasolle 9, hissi alas jne.
Raakoja havaintoarvoja anturista mikroprosessorille ilman siistimisiä tai korjailuja. Ilmanpaine vasemmalla on millibaareja kerrottuna 100:lla (= pascaleja). Huomaa skaala on ylösalaisin. Vaaka-akseli on aika, joka kasvaa oikealle.

Näyttäisi olevan toiveita, että monilla toistoilla voitaisiin mäkiä mittailla niin, että jopa 10-30 cm korkeuserot löytyvät luotettavasti ("mutu").
Em. kokeessa saattaa olla vaikutusta sillä, että koneellinen ilmastointi aiheuttaa paineisiin yhtä ja toista heilahtelua.

Millainen tuo anturisi ilmareikä on, voiko virhenäyttämässä olla osittain kyse pato ja virtauspaineista. Pahimmillaanhan tuo voisi olla anturin reiän asennosta virtaussuuntaan nähden tuplavirhe. Tuollainen 10-30 Paskalin vaihteulu voisi olla anturin asennosta virtaussuuntaan 5+5 -15+15 Paskalia. 5 Pa paine vastaa ilman nopeutena vain 2,9 m/s ja 15 Pa 5 m/s. Eihän se ilmanvaihto sentään noin suuria nopeuksia tuota, eikä anturisi reikä varmaan mikään pitotputki ole, mutta osa virheestä voi tulla tuostakin syystä. Varsinkin ajon aikan tapahtuvaa mittausta varten kannattaa anturi suojata virtauspaineilta.

Paine Paskaleina = rooveetoiseenperkaksi, jossa roo on ilman tiheys 1,2 kg/m³ ja vee on virtausnopeus m/s
Patopisteessä tuo paine on ylipainetta ja sivulle päin käännettynä alipainetta staattiseen paineeseen verrattuna.

jori kirjoitti:

Millainen tuo anturisi ilmareikä on, voiko virhenäyttämässä olla osittain kyse pato ja virtauspaineista. Pahimmillaanhan tuo voisi olla anturin reiän asennosta virtaussuuntaan nähden tuplavirhe. Tuollainen 10-30 Paskalin vaihteulu voisi olla anturin asennosta virtaussuuntaan 5+5 -15+15 Paskalia. 5 Pa paine vastaa ilman nopeutena vain 2,9 m/s ja 15 Pa 5 m/s. Eihän se ilmanvaihto sentään noin suuria nopeuksia tuota, eikä anturisi reikä varmaan mikään pitotputki ole, mutta osa virheestä voi tulla tuostakin syystä. Varsinkin ajon aikan tapahtuvaa mittausta varten kannattaa anturi suojata virtauspaineilta.

Paine Paskaleina = rooveetoiseenperkaksi, jossa roo on ilman tiheys 1,2 kg/m³ ja vee on virtausnopeus m/s
Patopisteessä tuo paine on ylipainetta ja sivulle päin käännettynä alipainetta staattiseen paineeseen verrattuna.

Tein tuon kokeilun viime kesäkuussa innoissani heti laitteen asennuksen jälkeen enkä heti tajunnut, kuinka hieno ja herkkä laite Hän on. Saatoin heilutella laitteistoa sylissäni vinksin vonksin, jopa hengästyneenä hönkäilläkin sinne päin. Kun laite on hiljaa paikallaan vedolta ja hengitykseltä suojassa, on mittaustulosten varianssi paljon pienempi kuin porraskokeessa.

Anturi reikineen on nähtävissä tällä sivulla:
https://www.sparkfun.com/products/9694

Pitot-putken anturit mittaavat paine-eroa, ja sillä saa nopeuksia selville juuri soveltamalla tuota mainitsemaasi kaavaa. Kokeillessa se toimii asiallisentuntuisesti, kun nopeus ylittää noin kävelynopeuden.

Hyvässä lykyssä voisi laitteita käyttää rullauskokeissa kesän tapaamisessa missä tahansa pyörässä.

PS. Ilmastoinnin vaikutuksen ajattelin tulevan sitä kautta, että paine koko tilassa vaihtelee. Ei niin, että propellit pistäisivät tukan liehumaan. Jos joku aukaisee oven jossain, niin paine koko tilassa saattaa muuttua. Vai voikohan?

Avoimessa tilassa ei voi olla paine-eroja ilman tuulta. Tai no, ilmapyörteet ovat tällaisia ja vielä liikkuvat tilassa.

jori kirjoitti:

Avoimessa tilassa ei voi olla paine-eroja ilman tuulta. Tai no, ilmapyörteet ovat tällaisia ja vielä liikkuvat tilassa.

Mietinpä, miksi tekee mieli aloittaa sanalla "Mutta..."
Porraskäytävä on talon sisällä, ja siihen voi avautua ulko-ovi tai asuntojen ovia. Koneellinen ilmastointi talossa imee ilmaa ulos. Kylpyhuoneeseen ovea aukaistessa huomaa, että siellä on alipainetta; tuuletusventtiili imee.

Bernouillin paineyhtälö:

rho * v² / 2 + p1 = p0

jossa rho = ilman tiheys, tässä 1.23 kgm/m³
v = ilman nopeus m/s
p1 = staattinen paine pascalia = (kg * m/s²)/m²
p0 = kokonaispaine pascaleissa

Jotta dynaaminen paine (yhtälön vasen termi) yllä olisi esim. 1 millibaari eli 100 pascalia asunnon ilman liikkuessa, täytyy nopeuden olla noin 6.4 m/s eli 23 km/h. Aika viuhke. ("Ovi kiinni! Täällä vetää!").

Jotta staattinen paine lisääntyisi yhden millibaarin, tarvitsee tilan ilmaa tiivistää yhden tuhannesosan. Kun polkupyörän pumpun mäntää alkaa siirtää puoli millimetriä, niin paine sisällä lisääntyy millibaarin. (puolen metrin pituinen pumppu; kuvittelisin siis pumpun sisällä ilmavirtausten olevan sangen hillittyjä). Luulisin, että staattisen paineen muuttuminen tilassa johtaisi mittausvirheeseen pikemmin kuin dynaamisen. Dynaamistahan ei välttämättä huomaa; vaikkapa kylppärin venttiili imee ilmaa pois tilasta, niin eipä pytyllä istuva keskittyneesti tarkkaileva huomaa mitään ilmavirtauksia ihollaan.

Pitäisiköhän lähteä kylppäriin... kokeilemaan.

Dynaamisen paineenmuutoksen aiheuttamaa virhettä korkeuden mittaamisessa pitää tietysti varoa, ja ehdottamallasi tavalla. Tämän rimpuiluni tarkoituksena oli vain perustella muitakin, merkittäviä, vihrelähteitä.
Tästä pitot-putkesta kuvia: http://www.buildyourowndrone.co.uk/Air- ... s-02dp.htm

Pitäiskö tää off-topic keskustelu siirtää johonkin omaan säikeeseen? Ja keskittyä ensi kesän ajoihin tässä säikeessä..

Olisi varmaan mukava siirtää. Sit tähän itse Hämeenlinnaan . Viimeksi kun siellä kokoonnuttiin niin ajeltiin Mansen suuntaan. Nyt olisi mukavaa jos reitit suuntautus toiseen suuntaan.