Kuski kallistuu sivuille vihreä viiva sarananaan? Eikö siitä painopiste vain tipu, kun yhtään kallistaa? Ja miten saranalinjan maaleikkauspiste etu- ja takapyörien välissä vaikuttaa?
Kallistukseen kuuluu myös ohjausnivelen kääntyminen ja painopiste nousee samasta syystä kuin pythonissa?
Pythonin ymmärrän. Onko tässä vain kaksi pythonin niveltä peräkkäin? Toinen ohjausnivel ja toinen tuo pallonivel+kumi?
Viimeksi muokannut Polkumies, 06 Joulu 2021, 00:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kuski kallistuu sivuille vihreä viiva sarananaan? Eikö siitä painopiste vain tipu, kun yhtään kallistaa? Ja miten saranalinjan maaleikkauspiste etu- ja takapyörien välissä vaikuttaa?
Mutta niinkuin Joose tuossa aiemmin sanoi, niin vaikka pyörän runko nousee kallistaessa nivelen kohdalta, niin kallistus samalla laskee kuskin painopistettä. Ne jossain määrin kumoavat toisiaan.
Jos linja osuu renkaiden väliin, niin kallistaessa eturengas pyrkii painumaan maan sisään ja kun se ei sinne painu, niin runko nousee.
Eli sama juttu kuin pythonissa? Niin minä tämän nyt ymmärsin. Pakko tulla johonkin lopputulokseen. Muuten en pääse nukkumaan
Muistan myös lukeneeni, ettei pythonin ohjaus oikeasti keskity kuskin painosta penkillä kuin ajoneuvon seistessä paikallaan, ja ajossa ohjauksen kääntää kallistuksen suuntaan positiivinen effektiivinen jättö, joka johtuu kuskin jalkojen painosta polkimilla.
Muistan myös lukeneeni, ettei pythonin ohjaus oikeasti keskity kuskin painosta penkillä kuin ajoneuvon seistessä paikallaan, ja ajossa ohjauksen kääntää kallistuksen suuntaan positiivinen effektiivinen jättö, joka johtuu kuskin jalkojen painosta polkimilla.
Ei passaa luottaa muistiinsa eikä lukemaansa Kyllä se pyyttonin ohjaus keskittyy kuskin painosta ihan yhtälailla vauhdissa kuin paikoilllaan. Pystyssä pysyminen on eri asia kuin ohjauksen keskitys
Tuo viimeinen on helppo todeta tekemällä kaksipyöräinen pyörä, jossa ei ole ohjausakselia lainkaan. Ei sellaisella pystyssä pysy, vaikka ohjaus on koko ajan keskitetty.
Sekin on tässä huomioitava, että triken kallistusnivelen tulisi olla mahdollisimman lähellä maanpintaa. Tällöin painopiste on korkealla ja tasapainoilu helppoa, kuten kaksipyöräisellä. Flevotrikessä taas on kallistusnivel korkealla ja se siis vastaa matalaa pyörää, eli haastavampaa tasapainoilun osalta.
Sotketaan epäselvyyden vuoksi myös virtuaalinivelöinnit tähän. Nivelnelikulmiolla saa halutessaan nivelpisteen vaikka maan sisään tai kuskin pään päälle
Ei passaa luottaa muistiinsa eikä lukemaansa Kyllä se pyyttonin ohjaus keskittyy kuskin painosta ihan yhtälailla vauhdissa kuin paikoilllaan. Pystyssä pysyminen on eri asia kuin ohjauksen keskitys
Tuo viimeinen on helppo todeta tekemällä kaksipyöräinen pyörä, jossa ei ole ohjausakselia lainkaan. Ei sellaisella pystyssä pysy, vaikka ohjaus on koko ajan keskitetty.
Paino kääntää pythonin ohjauksen aina suoraksi, mutta eihän sellaisella tosiaan voi ajaa. Ohjaus kääntyisi väärään suuntaan kallistaessa, jos miettii pelkästään kuskin painoa penkillä.
Pyyttoni toimii kallistaessa aivan kuin pystyssäkin. Massakeskipisteeseen vaikuttava voimavektori tai sen jatke kulkee aina renkaiden maakosketuspisteiden kautta kulkevan suoran kautta. Jollei näin tapahtuisi, pyörä kaatuisi.
Hieman laajempi näkökulma. Kallistettuun pyörään kohdistuu muitakin voimia kuin painovoima. Pelkästään sitä tarkastelemalla päädytään tilanteeseen jota ei voi olla edes olemassa. Käy samallalailla kuin valtion kilpailutuksissa. Kokonaisuuden ja todellisuuden hallinta katoaa. Riittävän pieni yksityiskohta näyttää toki hyvältä