Nojapyöräfoorumi

Mulla tuli hazardi puhelimen vaihdon yhteydessä enkä pääse enää faseen. Nyt kun olen jonkun aikaa ollut ilman, alan kallistua siihen että en edes halua kohta faseen.

Tämmöisellä foorumipohjaisella alustalla "keskustelu" tuntuu jotenkin mukavammalta. Palaute ei ole välitön, mutta se lienee vain hyväksi. Siihen pitäisi pyrkiä muutenkin arjessa; niitä heti huomiota haluavia juttuja tuntuu olevan vaanimassa jokaisen kulman takana.

Onhan noita esteiden kiviä saanut tässä viime aikoina ja vuosina käännellä. Fakta on kuitenkin se, että pitäisi aina mennä, jos mahdollista. Joku päivä se ei enää ole. Useammin olen mennyt vesijuoksemaan ja nousemaan kuntoportaita kuin ajamaan pyörällä (eikä se sähköavustettuna oikein hikiliikuntaakaan ole). Huviajelut jääneet vähälle. Hyötyäajoksi on vaihtunut 99 %. Eikä sitäkään montaa sataa vuodessa. Muitakin harrastuksia on useampia, jotka ovat kyllä valitettavan tietokonesidonnaisia.

Tänään jo mietin, että huomenna kun on nätti päivä, niin voisi hoitaa arkiajot nojakilla. No toisaalta tuli viestiä ja arkiajot vaihtui autoon. Ei kerkiä/ehdi pyörällä hoitamaan ja pysymään vielä aikataulussakin. Näin aika usein.

Rakentelut (Spectri ja Pakoputkip. Jr.) ei etene, kun tuo kyykkiminen ja kumartelu ei oikein tunnu sopivan. Sitten kun ei ole hommille kiinteää paikkaa, jonne ne saisi pöydälle ja voisi jättää levälleen, niin eihän ne etene. Viime kädessä väsymys estää edes rakenteluiden ajattelemisen.

Nojapyöräfoorumille ja sen ulkopuolelle saa toimintaa helposti. Kirjoittaa foorumille ja kutsuu lajitovereitaan kutsuhuudoin. Tapaamisen voi kutsua kokoon kuka vain. Valmiit pohjatkin löytyvät vaikka vanhoista kokoontumisista.

Nojailen kyllä jatkuvasti. Tänä talvena yli 4000km, sähköavun ansiosta. Uutta rakentamaan en ole ehtinyt, ja kaksi nykyistä omatekoista pyörääni täyttävät nojakkitarpeeni valitettavan hyvin. Rakentelupajan pitäisi käytännössä olla kotona, että sinne ehtisi pidemmäksi aikaa, mitä nykyinen nelipyöräprojektini vaatisi edetäkseen merkittävästi. Muutenhan noita rakentelupaikkoja olisi, esim. Helsinki Hacklab.

Jakakaa mieluusti niitä rakenteluideoitanne. Voitaisiin kerätä pieni lista, mitä on mielessä mutta toteuttamatta. Sieltä voisi löytyä yhteisiä ajatuksia ja parhaimmillaan syntyä uusia projekteja. Minun ideoitani:

1. nopea ja mieluusti kevyt (alle 15kg realistinen?) high/midracer, lähinnä hyvänsään pyörä, takaveto (tai ehkä MBB), pitäisi yrittää nyt toteuttaa nojailusta kiinnostuneelle tutulleni
2. huoltovapaa joustohaarukka, eli jonkinlainen linkusto elastomeerillä
3. omatekoinen kinneri, kaksipyöräinen tai delta (tai näiden välillä muutettava), kantava teräsrunko, jousitus, kate ohut ja kevyt mutta aerodynaamisen muotoinen, eli jonkinlaisen plugin vaativa. Tavoite olisi ainakin nopeampi pyörä kuin mikään kattamaton ja sen verran kevyt, ettei vaatisi sähköapua. Eläkepäiville säästettävä projekti ehkä

Ehdotan myös Uudenmaan tapaamista jokin arki-ilta, vaikkapa siellä Paloheinän urheilumajalla. Sellaiseen ehtisin pääsääntöisesti mukaan.

Komeat kilsat, varsinkin talvikilsoiksi. Harvempi ajaa koko vuonna sellaisia määriä. En taida minäkään tätänykyä.

Ainakaan täällä tasaisesaa satakaunnassa ajellessa en ole huomannut pyörän painolla olevan isoa roolia pyörän kulkemiseen vaan ennemminkin kevyesti reullaavat renkaat on avain rauhallisessa ajelussa ja tehojen ja vauhtien kasvaessa kasvaa ilmanvastuksen rooli.

15 kg lienee pienelle ihmiselle ihan saavutettavisa ihan järki budjetilla. Mun mbb- mikä on tehty 2 metriselle reilu satakiloiselle miehelle on muistaakseni 18 kg ilman loksuja vaneri/ kynnysmattopenkillä ja rautarungolla.

Taidankin käydä punnitsemassa muistin virkistykseksi..

Ja jos otsikon aihetta kuuluu hieman aina sivuta, niin eihän tämä ihan kuollutta ole.. Nokian kisapaikan menettäminen taisi vain tehdä ison kolauksen yhteisölle. Porukkalta taitaa puuttua sellainen yhteinen vuoden kohokohta mihin satsattaisiin pikkumiittejä enemmän ja toisi siten kivaa vipinää touhuun.

Ehkäpä tämä on ohimenevää suvantovaihetta, kunnes löytyy uusi juttu, mikä puhaltaa uuutta henkeä tähänkin porukkaan..

Kun kevyeen pystäriin tottunut ihminen yritetään houkutella nojailemaan, mutta samalla ajoneuvon paino kaksin-kolminkertaistuu, sillä on jonkinlainen psykologinen merkitys, vaikka kuinka yrittäisi painottaa aerodynamiikan ja vierimisvastuksen merkitystä.

Siksi siis tuo 15kg "raja", joka voisi olla saavutettavissa pienellä budjetilla ja jättämällä kaikki lokarit yms paino pois. Sekin jo auttaa, jos penkkiä ei tee 18mm koivuvanerista.

Polkumies kirjoitti: ↑03 Touko 2024, 15:08

Kun kevyeen pystäriin tottunut ihminen yritetään houkutella nojailemaan, mutta samalla ajoneuvon paino kaksin-kolminkertaistuu, sillä on jonkinlainen psykologinen merkitys, vaikka kuinka yrittäisi painottaa aerodynamiikan ja vierimisvastuksen merkitystä.

Siksi siis tuo 15kg "raja", joka voisi olla saavutettavissa pienellä budjetilla ja jättämällä kaikki lokarit yms paino pois. Sekin jo auttaa, jos penkkiä ei tee 18mm koivuvanerista.

Ja isommin resurssein 10kg on alitettavissa: http://m5ligfietsen.nl/site/EN/Models/Carbon_High_Racer
Hinnat alkaen alle 4 tonnia ei edes olisi paha, kun vertaa nykyisten sähköpyörien hintoihin. Monella on nykyään mahdollisuus työsuhdepyörään, miksei tuokin voisi olla sellainen..

Jarcco kirjoitti: ↑05 Touko 2024, 07:46

Hinnat alkaen alle 4 tonnia ei edes olisi paha, kun vertaa nykyisten sähköpyörien hintoihin. Monella on nykyään mahdollisuus työsuhdepyörään, miksei tuokin voisi olla sellainen..

Valitettavasti on edelleen 2 suurta estettä. Koeajo ja naurunalaiseksi päätyminen. En usko, että kukaan ostaa tuhansien sähköpyörääkään ilman koeajoa. Jälkimmäistä ei voi estää millään (paitsi ajamalla sisätiloissa rullien päällä). Se on itsetuntoasia eikä suomalaiset niissä tilastoissa loista.

En ole Janxin kanssa välttämättä eri mieltä. Kuitenkin suomalainen itsetunto, huonoudessaan lähes vientituote, on asia johon voi jokainen osaltaan vaikuttaa.

Olen koittanut kääntää ajatusta monessa asiassa sallivampaan suuntaan. Havaintojen perusteella vanhat käsitykset on tiukassa ainakin itselläni. Toisaalta on varsin avartavaa huomata erilaisen suhtautumisen / ajattelun tuomat muutokset. Voin kun olisi katkaisija kämpän nurkassa, josta kääntämällä voisi vaihtaa niin usein vallalla olevan negaation kautta suhtautumisen positiivisemmaksi. Silläkin uhalla, että joku nauraa .

Nooh, vähän karkasi aiheesta .

Ei mitenkään karannut aiheesta. Mm. edellä mainituista syistä tämä on näin marginaalista kuin se on. On normaalia, että yhteisössä menee ja tulee porukkaa. Niin tälläkin foorumilla ja siihen liittyvissä tapahtumissa on käynyt. Pitäisi vain olla sitä uutta porukkaa, joka täyttää tuon normaalin vaihtelun.

Parasta oman ja muiden itsetunnon kohotusta on julkisesti vain ajaa näillä vehkeillä.

Olen monesti miettinyt, että kinnerit ovat velkaa tavarapyörille, koska ne ovat tuoneet ihmisten näköhavaintomaisemaan paljon isokokoisia poljettavia ajoneuvoja. Samoin niiden kuljettamistoiveiden esittämiset esimerkiksi julkisessa liikenteessä.

Olen aina ollut vastarannan kiiski, enkä ole kulkenut muodin mukana. Siitähän sai kärsiä kiusaamisen muodossa peruskoulussa kovastikin, mutta jotenkin olen vaan aina tykännyt kulkea omaa polkuani ja aiheuttaa sillä hämmästystä ja järkytystä. Se oli kovasti kannusteena ekan MBB nojapyörän rakennuksessa -80 luvun puolessavälissä.

Häpeää osaan tuntea vain oikeasti tyrimistäni asioista, mitkä aiheuttavat ihan todellista haittaa jollekin muulle ihmiselle.
Esimerkiksi kun naapuriin rakennettiin omakotitaloa, ehdotin että tehdään väliin korkea aita, mikäli heitä sattuu häiritsemään jos leikkaan ruohoa pelkät kumisaappaat jalassa. Eivät halunneet osallistua aidan rakennukseen, joten en tunne tarvetta hävetä, vaikka leikkaisin ruohoa ilman vaatteita heidän ikkunansa edessä.

Mutta luultavasti naapurissa tunnettiin häpeää, myötähäpeää .

Ja isommin resurssein 10kg on alitettavissa: http://m5ligfietsen.nl/site/EN/Models/Carbon_High_Racer
Hinnat alkaen alle 4 tonnia ei edes olisi paha, kun vertaa nykyisten sähköpyörien hintoihin. Monella on nykyään mahdollisuus työsuhdepyörään, miksei tuokin voisi olla sellainen..

Nojapyörä työsuhdepyöränä on hyvä idea, vaikeaksi menee vaan käytännössä.
Meiltä kysyttiin mahdollisuutta hankkia nojapyörä työsuhdepyöräksi varmaan useampi kymmenen kertaa. Siitä sitten otin aloitteen ja aloin tiedustelemaan näiltä työsuhdepyöriä välittäviltä toimijoilta mahdollisuuksia päästä heidän listoilleen pyöriä tarjoavana liikkeenä.

Ainoastaan GoByBike oli heti asiasta innoissaan ja pääsimmekin heidän listoilleen, yksikään muu toimija ei pitänyt nojapyörää polkupyöränä lainkaan tai tämä annettiin ainakin rivien välistä ymmärtää eikä näillä siten ollut kiinnostusta yhteistyöhön.

Edelleenkin tulee kyselyitä säännöllisin väliajoin että miksei olla sen ja sen firman listoilla, mutta pakko aina vastata että ainoastaan GoByBiken kautta valitettavasti onnistuu.

Tosi usein olen törmännyt sellaiseen että nojapyörää ei todellakaan pidetä polkupyöränä, asenne on vaan tiukassa eikä näille kannata edes alkaa selittämään asiaa. Yllättävän moni vannoutunut pystärikuski kieltäytyy edes istumasta nojapyörään saati kokeilemaan vaikka sitä monelle olen tarjonnut, ei edes trikeen.

trike76 kirjoitti: ↑06 Touko 2024, 20:25

Tosi usein olen törmännyt sellaiseen että nojapyörää ei todellakaan pidetä polkupyöränä, asenne on vaan tiukassa eikä näille kannata edes alkaa selittämään asiaa. Yllättävän moni vannoutunut pystärikuski kieltäytyy edes istumasta nojapyörään saati kokeilemaan vaikka sitä monelle olen tarjonnut, ei edes trikeen.

No ajattele nyt sitä harmituksen määrää, jos huomaa olleensa 50 vuotta väärässä. Silloin on parempi pysytellä vanhassa…

Vilijami kirjoitti: ↑06 Touko 2024, 21:00

No ajattele nyt sitä harmituksen määrää, jos huomaa olleensa 50 vuotta väärässä. Silloin on parempi pysytellä vanhassa…

Jos nojakkien pariin haluaisi innostaa lisää ihmisiä, mitkä olisivat sopivia kohderyhmiä?

Maantiepyöräily on sen verran konservatiivista, että nojakkeja ei katsota kovin hyvällä, vaikka siellä nojakin aerodynamiikka olisi parhaimmillaan. Kilpailuorientoituneet kuskit joutuvat joka tapauksessa ajamaan pystäreillä UCI:n sääntöjen vuoksi. Maastopyöräilyssä täysjousitettukin nojakki häviää pystärille melkein kaikissa tilanteissa. Silloin tällöin pyöräilevälle ihmiselle, jonka nykyinen pyörä on Prismasta ostettu, nojakki on liian kallis, vaikeasti hankittava, tai niistä ei edes tiedetä tai niitä pidetään vain invalidien apuvälineinä.

Onko sellaista kohderyhmää edes olemassa?

Polkumies kirjoitti: ↑06 Touko 2024, 22:00

Vilijami kirjoitti: ↑06 Touko 2024, 21:00

No ajattele nyt sitä harmituksen määrää, jos huomaa olleensa 50 vuotta väärässä. Silloin on parempi pysytellä vanhassa…

Jos nojakkien pariin haluaisi innostaa lisää ihmisiä, mitkä olisivat sopivia kohderyhmiä?

Maantiepyöräily on sen verran konservatiivista, että nojakkeja ei katsota kovin hyvällä, vaikka siellä nojakin aerodynamiikka olisi parhaimmillaan. Kilpailuorientoituneet kuskit joutuvat joka tapauksessa ajamaan pystäreillä UCI:n sääntöjen vuoksi. Maastopyöräilyssä täysjousitettukin nojakki häviää pystärille melkein kaikissa tilanteissa. Silloin tällöin pyöräilevälle ihmiselle, jonka nykyinen pyörä on Prismasta ostettu, nojakki on liian kallis, vaikeasti hankittava, tai niistä ei edes tiedetä tai niitä pidetään vain invalidien apuvälineinä.

Onko sellaista kohderyhmää edes olemassa?

Retkipyöräilijät? Tai mukavuudenhaluiset pyöräilijät, jotka eivät ole yrityksistä huolimatta löytäneet mukavaa pyörää pystäreiden valikoimasta?